TORJANTAI - ENÄÄ YKSI TYÖPÄIVÄ TÄMÄN JÄLKEEN...

Ei edelleenkään siis mitään varsinaisesti työtä vastaan. Rassaa vain kiire, kivut ja kututus (mmmmm, mitkä alkusoinnut). Ei silti, ei se viikonloppu sen kummempi ole, mutta eipä tule istuttua koneen ääressä 9 h yhtämittaa, tai voi olla, mutta ainakin tulee pidettyä taukoja ,D

Taksorapoa jälleen: Huh, nyt ovat taksikuskitkin mukavalla tavalla ärtsyjä. Tämän viikon alussa aloitettu pakko-ottaa-kaikki-keikat -systeemi aiheuttaa päänsärkyjä kaikille. Iisalamessa kun ei edelleenkään ymmärretä, että Malmilta Hakaniemeen ei pyyhälletä 5 minuutissa ja Itäkeskuksesta Lauttasaareen on ruuhka-aikaan melkoinen tovi ajettavaa. Jos sopimustakso ei ota keikkaa, hän tipahtaa listan alimmaiseksi... että näin. Kuulemma vaihtoehtoja nyt mietitään eli joko paluuta vanhaan järjestelmään tai jonkinlaista vanhan ja nykyisen järjestelmän yhteensovittamista, köh?! Tiedä sitten, kukaan ei tiedä tai suostu kertomaan enempää. Nyt vain rassaa jo nämä työmatkat - nekin heitetään listakeikkoina. Eli en voi olla ollenkaan varma, tuleeko taksi ajallaan vai ei, ja tuleeko sitä taksia yleensä koskaan! Hitsi, jos liikuntaesteinen käy töissä, pitäisi minusta edes tämä matkaaminen taata ehdottomasti!

Särky- & kipurapoa: Tilanne ennallaan eli kehnohko... en ole nostanut kuitenkaan annoksia enkä tropannut omin päin. Vaikka mieli tekisi.

Haa, sunnuntaina kylvämäni siemenet puskevat jo tukevasti ruukuista ylös! Mahtavan nopeaa, kohta voi jo saksia ensimmäiset kirpakat mausteet leivän päälle. Kylvin kolme pikkuruukkua. Täytyy kohta kylvää taas lisää. Welhotar, tuo mahtava puutarhuri =D Ja kun sopivan näköinen basilikaruukku osuu silmiin, otan sen kesäelätiksi. Ruukkubasilika kasvaa ja voi hyvin koko kesän vaikka ikkunalaudalla. Laita ruukku sopivan kokoiseen tuoppiin tai lasiin niin, että ruukun alaosa on koko ajan n. sentin syvyydeltä vedessä. Tämä on ikäänkuin vesiviljelyä. Nipistele ahkerasti äärimmäisiä lehtiä salaattiin tai leivän päälle - tästä kasvi innostuu. Koko kesäksi riittää siis yksi purkki, jos et päästä sitä kuivumaan eli kannattaa ehdottomasti ainakin kokeilla.

Kummisetäkin kävi eilen vaihtamassa kuulumiset. Tärkeimmästä päästä: Hänestä on tulossa isoisä (jota hän on kyllä toivonutkin)! Onnea vaan Tyttärelle, joka on oikein mukava nuori leidi. Lisäksi keskusteltiin tästä Kummisedän kurssista, joka on näitä työttömien aktivointikursseja. En yhtään ihmettele, että niitä haukutaan. Kummisetä nyt on kuitenkin avoin uusille asioille ja itse hakeutui kurssille. Hänen kertomansa perusteella kurssi on lähinnä päivähoitopaikka pitkäaikaistyöttömille. Opetuksen tasosta ei kannata edes puhua. Näin sitä työttömyystilastoja kaunistellaan. Ikävä vain, että 3 kk:n kurssilla voisi opettaa jo esim. atk:n perusteet, työnhakua, käyttäytymistä haastattelutilanteissa, tietojen etsintää, hakemusten tekoa, oikeakielisyyttä jne. Mutta kuulemma ei, ei opeteta. Käydään "hauskoilla" tutustumisretkillä, perehdytään eri ammatteihin (joihin kenelläkään ei ole mahdollisuuksia hakeutua),  sohlataan netissä ja yritetään laatia jokaiselle CV. No, laadi siinä sitten CV, jos et tiedä, miten konetta edes käytetään, saati sitten Wordia. No, kurssi loppuu kohta ja ensi vkolla Kummisetä pääse tuohon lähes viereen työhön tutustuminen -jaksolle, josta yrittänee saada pidemmänkin pestin. Toivokaamme onnea hänelle, 10 kk:n pesti riittäisi taas ansiosidonnaisen nollaamiseen...

---------------------------------------------

Ummmmhpurrrrrrrr - mä oon vähä väsyny! Eilenki mami ihmetteli, ett mikä mua vaivaa. Mä vaan loikosin aurinkos. Sitt mä tulinki viälä väsyneemmäks ja tulin loikoo sisälle oikeeeeeeeeeeeeen pitkäks kissaks. Tiätteks te, ett tuala partsill onki tosi kuuma, ku siin on ne klasit. Siis vaiks mami on avannu jo kolme ruutuu, nii silti. Ett mä lojusin sitt illan vilposell lattiall. Ei muu auttanu. Ja meninki baseen goisii. No juu, kyll mä sitte kävi herättääs ton mamiskan toss, mitäs se ois ollu, pual neljält, ku tuli jo hirvee aamunälkä. Ei ollu enää evästä kupissa. Tai joo, siis raksui ja vodaa, mutt ei muuta. Mä tahdoin kalkonii ja napikoita ja pehmoruakaa. Jee, kyll mä sain kaikkii. Oikeesti mä tiätty oisin tahtonu munuaist, mutt antaa olla. Mä luulen, ett mami laittaa tänää taas jääfisuu. Se on melkee yhtä hyvää. Taas se puhu elukkalääkärist. Nyt se sano, ett viimestää sitt ku se on lomalla. Ett pitää mut muka muuteski tarkistaa, hrrrrrrrr, en tykkää!

Äh, taas mun omat fotot on finito, nii ett tää on niit vriijutskii. Aika söde, siis jos on södellä päällä *virn*. Jotkut kissit on *lisävirn*. Mutt mä taidan nyt mennä syämää kunnon aamupalan ja sitt partsill, ku siälä ei nyt aamull oo niin hirmusen kuuma ja niit fogeleitki näkee siälä. Huamiseen taas!

--------------------------------------------

Näkee niitä lintuja täälläkin! Jo kaksi päivää fasaaniuros on pitänyt hoviaan ikkunani alla (ja säikytellyt huudoillaan), hoviin kuuluu kolme naarasta. Lisäksi Herjaamoa elähdyttävät oravien invaasio - nuo pienet häijyt elukat! Pupukaarti sekä erilaiset tirppalinnut... eläimellistä menoa...

Päivän slogan: Elämä on sellaista - yhtenä päivänä olet pulu, toisena patsas!

Päivän biisi: A Hard Rain's A-gonna Fall

Luettua: Jatkoin eilisen kirjan loppuun vielä tänä aamuna. Mielenkiintoinen ja suositeltava opus. Ei ehkä hankintalistalle kuitenkaan... Ah - varauksia on tullut Hel(v)metin mukaan 7 - 8. Kummisetä lupasi poiketa hakemassa ne tänään, joten pääsen taas täydentämään varauslistaa. Parasta, ihmisen onni on aika pienestä kiinni *hieroo pieniä karvaisia käsiään ja kikattelee*!

                          

                  TORPSOMAISTA TORJANTAITA!

VALIRAPOA TAKSOISTA, KIVUSTA JA MUUSTA....

Aivan - olette jälleen kerran astuneet Welhottaren valituspäivitykseen. Ikävä teidän kannaltanne, hush - menkää pois - ei täällä enää ole mitään nähtävää eikä kuvattavaa (toimittajat huom!).

Eilinen Hakiksen reissu oli sitten taas HMPK:n suuri moka. Voihan villu! Kyllä töistä sinne pääsin, eihän siinä ole ongelmaa. Mutta takaisin... Olin tilannut noudon klo 15.45. Klo 15.40 HMPK:n automaattiviesti ilmoitti, että auto tulee klo 15.50. No, eihän se mitään, pikku juttu - tämä on jokapäiväistä. Klo 15.58 soittaa itse takso, että on juuri lähdössä Espoonlahdesta, ziis, siis Espoonlahdesta, ja on "ihan kohta" siellä. Kysyn vaan, miten Espoonlahdesta on ihan kohta Hakaniemessä. Murisin siinä ja kuljettaja sanoi hyvin tympääntyneenä: "Saisit olla iloinen, että edes ilmoitan myöhästyväni!". Jäin Ö:nä miettimään. Ei jumalauta, kukaan normi-ihminen ei tyytyisi tällaiseen kohteluun taksilta, ei varmasti. No, veetutti sen verran, että sain itseni ryönättyä istumaan betoniporsaalle ja odottamaan. Kaveri tuli n. 14.20, jonka jälkeen vedettiin kiva sight seeing Roihiksen kautta. Ei se häirinnyt, kotiin ei enää ollut kiire. Mutta, kotiin päästyä oli taas asiaa HMPK:n palautesivuille.

Kertokaa minulle, oi normitaksojen käyttäjät ja kaupunkikorttia omaamattomat: Suostuisitteko odottamaan taksia 40 minuuttia aivan taksitolpan vieressä? Tiesittekö, että HMPK:n ns. pikatilaus on myös 40 minuuttia? Jos et siis ole tilannut taksia etukäteen vaan päätätkin yhtäkkiä lähteä jonnekin, soitat ja tilaat taksin, tulo kestää siis sen 40 minuuttia... (voi, siis voi tulla aiemminkin, mutta ohjearvo on 40 minuuttia). Tänä aamun normitakso kertoi, että HMPK:n tilaus hänelle oli tullut 2 minuuttia ennen kuin hänen olisi pitänyt olla oven edessä. Vaikka teen tilaukset viikoksi eteenpäin. Olisiko HMPK:n kamalan vaikea välittää tilaukseni myös viikoksi eteenpäin? Vai onko tämä aivan hirveän huono idea? Takso myös kertoi, että Vantaalla on lupa käyttää normitaksoa suoraan... toivottavasti kohta täälläkin. Lisäksi kaveri kertoi, että yhä enemmän HMPK:n kyytejä tulee suoraan normitaksoille. Hmmm. En saanut eilen mitään vastausta taksoasiaan, palaan asiaan uudelleen tänään! Onhan tämä naurettavaa.

Ja kipuasiaa, ei, ette tälläkään kertaa välty siltä valitukselta! Eilen ihan kokeilumielessä käytin ns. töissä koko päivän sopimattomia pohjallisia ja kenkiä ja lisäksi kävelin Hakiksen nupukivetyksellä ja seisoskelin huomattavan pitkään, vrt. ed. kappale. Nyt onkin särky makeimmillaan, kele. Akilleksia jomottaa ja vihloo, peroneukset yrittävät kiljua, vas. metatarsaalit vinkuvat ja yrittävät saada äänensä kuuluviin. Selästä en uskalla kertoa mitään. En myöskään yläraajoista enkä hartioista. Parempi vaieta ne hiljaisiksi. Mömelöt eivät edelleenkään tehoa kuin aivan lievästi. Ziitosta vaan. Tämäkin päivä menee melkoisen kututuksen merkeissä. En taida tänäänkään juuri poistua täältä kammarista kuin pakollisissa merkeissä. Edelleen Welhotar on krantusti puhuteltava! Voiton puolelle laskettakoon lähes 6 h yöuni. Sitä se urheilu ja ulkoilu teettää! *virn*

Mutta, miten ja mistä löysinkään, aivan mahdottoman hyvän artikkelin fibromyalgiasta - suosittelen, tekijä on tässä. Kannattaa lukea muitakin ao. lokin linkkejä, erittäin mielenkiintoista tekstiä! Ziitosta vaan sinne...

Herjaamolla tapahtuu - ei mitään erikoista. Paitsi että eräs leidi löysi Del Monte -ananaspalapurkista mustia karvoja!!! Varokaa siis... tosin en itse käytä muutenkaan ao. yrityksen tuotteita. Liekö joku halpatyövoimaan kuuluva filippiino hermostunut... ei siis yksi karva vaan karvoja! Kehoitin henkilöä ottamaan yhteyttä maahantuojaan - heiltä saa  paremmat hyvittelyt kuin kaupasta, josta saa tilalle saman tai vastaavan tuotteen.

---------------------------------

Purrrrrrrve, kavrut! Hei, kyll on toi mami sitt kuiteski taas kilti! Vaiks se tuliki myähää kotii ja murisi. Ei, ei se mulle murissu, jotain omiinsa vaan. Nii ni se oli kuiteski käyny siälä herkkuhallissa ja toi mulle munuaisii, jee. Ett mä tykkään niistä. Heti ku se kaivo kassista kaikkii paketei, nii mä hiffasin, ett yks oli mulle.  Niin hyvät haisulit! Äkkii se kävi ruiskussa ja sitte alko pilppoo niitä pakkasee. Ihan ekaks mä sain kyll yhest isost munuaisest pualikkaa. No, ei se kauan kestäny! Mä oisin taas voinu syädä paljo enemmän. Mutt ihan ku aina, mami sano, ett ei sovi. Eikä saa edes joka päivä. Ett vaan sillon tällö ja vähä, niinku heekkuna. Jäks! Kai se on oikees. Mä sitt vaa odottelen. *huoh* Muute eiline meni siinä, ett Ansku kerto mulle stooreja ja maminki nimestä. En usko! Ja louhikärmeksistäki se kerto, en usko niitäkää. Mutt kliffa sitä oli kuunnella ja loikoo. Ei oikee viittiny olla partsilkaa. Ei huvittanu leikkiikkää eikä mitää. Nii et sillon on parasta ryämii mamin sänkyy kuuntelee Anskun juttui ja välill goisii ihan kunnolla. Goisii mä ainakin osaan paremmin ku mamiska!

Täss mä oon menoss tsiigaa, jos mamilt ois vaiks pudonnu jotai heekkuu ruakapöydän alle. Ei kyll yleensä oo, mutt ei sitä koskaa tiädä! Nyt onki aika painuu aamulisävenytysunkoille - huamiseen...

---------------------------------------------

Keitin eilen kaffet, kun muut eivät siihen ryhtyneet. Jouduin vakaviin erimielisyyksiin kaffettimen käyttöjärjestelmän kassa. Odotan siis tänään siihen asti, että kaffetuki tulee paikalle...

Päivän slogan: Mykkä kissa on mauton! (niin taisi olla tämäkin...)

Päivän biisi: My Ding A Ling (mauton tämäkin, suomeksi ei löytynyt tähän hätään *lisävirn*)

Luettua: Jean-Christophe Rufin - Globalia, ihanneyhteiskunta tulevaisuudessa, tai "ihanne". Melkoisen mielenkiintoinen tarina siitä, mihin maailma voi joutua, pitkästä elinikästä, tehokkaista "turvatoimista" jne. huolimatta - vaiko juuri niiden takia. En ole vielä lukenut kokonaan, joten ei tässä vaiheessa enempää. Sen verran koukkuunnuin jo, että voin suositella.

                                  

                             KETTUMAISTA KESKIVIIKKOA!

PS: Welhotar on ottanut vakavaan harkintaan uuden lokin tahi sivuston perustamisen lukemilleen kirjoille. Ongelmana on vain esim. aakkostus ja pari muuta pikkujuttua... niitä ei voine toteuttaa vuodatuksessa...argh!

OLISIPA JO LOMA, VAPAAPÄIVÄ TAI IHAN MITÄ TAHANSA!

Siis mikä tahansa päivä, ettei tarvitsisi poistua kotoa. Että saisi maata koivet koholla ja vaikka, tuota, niin, lukea. Tämä on selkeä vali-vali-vali-päivitys, joten siihen kyllästyneet voivat lopettaa vaikkapa heti tämän lukemisen. Jalkoja särkee niin pleesti, ettei kukaan usko. Ja juu, on pidetty oikeita kenkiä ja oikeita pohjallisia. Nyt vain joku mättää ja pahasti. Kelien vaihtelu? Liika työ? Muu? En tiedä, ei paljon kiinnosta! Mömelöt eivät auta yhtään hiukkaa. Veetuttaa. Olen tänään(kin) hyvin kranttu puhuteltava. Arvoisat tätä salaa ja julkisestikin lukevat työtoverit: Minua vituttaa!

Siitä huolimatta aion tänään käydä Hakiksessa, on pakko. Shampoo + nassurasva ovat lähes loppu. Ja kissi tarvitsee välillä herkkumunuaisia. Tiedän vain, että illalla palatessa (kävelyä taitaa taas tulla ainakin 500 m, ja nupukiviä, ple) kotiin olen kipurepopoikki ja ikävällä tuulella. Taksitkin kulkevat miten sattuu - eilen ei ollut taaskaan kumpikaan osoite oikein! Enkä ole kulkenut tätä väliä kuin vasta 3 kk - tosi vähän aikaa, että HMPK tietäisi, missä mennään. Vai eikö heitä enää kiinnosta? Miksi kukaan ei kerro, mitä taksoasiassa tapahtuu? Olen tänään soittamassa fattan tätsylle muissa asioissa, tiedustan samalla, onko heitä ohjeistettu mitenkään asiasta. Rapoa huomenna, jos jonkin vastauksen saan...

Eilinen meni saman veetutuksen piikkiin koko ilta, makasin, söin välillä, luin, katsoin kuvalaatikon uutiset. Kiitti riitti! Ei jaksapystykykenemään mihinkään järkitoimintaan. Olisi nukuttanut jo hyvin varhain, mutta en uskaltanut mennä ns. oikeasti nukkumaan. Olisin herännyt jo puolilta öin vänisemään. Joten pakkovalvoin ja luin lisää.

Tein illalla tämän Syntitestin, joka näyttää levinneen jo ympäriinsä! Heh, tulos on fiilisten mukainen.

Hyveitä: Urhoollisuus: 17 Oikeudenmukaisuus: 12 Rakkaus: 11 Viisaus: 9 Jalo joutilaisuus: 8 Kohtuullisuus: 8 Anteeksiantavaisuus: 7 Pyhä huolettomuus: 7 Lojaalisuus: 6 Hiljainen tieto: 5 Suhteellisuuden taju: 5

Syntejä: Vihamielisyys: 13 Ylpeys: 13 Huumorintajuttomuus: 8 Kateus: 8 Hekumallisuus: 6 Murehtiminen: 5 Ahneus: 4 Hengen velttous: 3 Tietämättömyys: 3 Vatsan palvonta: 2 Välinpitämättömyys: 1

Hyveiden puolella minua ihastuttaa Jalo joutilaisuus ja Pyhä huolettomuus... Synneistä taas Hekumallisuus ei ole mielestäni mikään synti... eikä Murehtiminen. Mutta muut saa silittää!

 

---------------------------------------

Huahpurrrrrrrrrrrrrrrrmenta, kaiffat! Mä tajuu, miks mami on mörtsinä. Mä ainaskaa mitää oo tehny, en varpisti. Vaiks kyll se taas sano, ett ei oo mun vika ja kaivo jotai heekkuu esiin. Vähä mua kyll riso, ett eilen en saanu roipentelii ku se teki evästyssafkaa. Mutt se kyll haisi taas niille sen purveleille, ett anti olla vaan. Mutt piti sitä jolista kuiteski, ett se tiätäis. Haa, jos se tosissaa jaksuu tänää mennä sinne paikkaa, mist se tua mulle heekkui... jee.... sitt se kyll onki tosi kilti! Mmmmmm, kyll mä jaksan sitt vähä pidempää oottaakki sitä tulevaks. En mä mikää materialisti oo, mutt safka on tärkeet. Ainaki jos se on heekkuu. Muuten nii välii. Tai jos on nälkä nii sitte. Ai ett mä puhun vaan safkast, no, se nyt vaan on tärkeet. Voin mä puhuu vaiks Anskust. Me ollaa jutskattu paljo Anskun kaa päivisi, ku mami on duunis. Mami niinku pelasti senki, tiäs mihi seki ois joutunu! Ett sillee vähä sama jutska. Nyt me jaetaa mamin kaa sen sänky *virn*. Ja Ansku on oikeest aika kliffa lohikärmes, se tiätää paljo tarinoit ja kaikkee. Sanoo se, ett se tiätää tost maminki nimest paljo jutskii ja lupas kertoo mulle niit. Vois alottaa tänää. Näyttää, ett mull ei tuu aurinkoo tänää, nii voidaa lötköttää koko päivä sänkyss ja jutskaa. Jesh!

Päätin sitt, ett laitetaa kerranki Anskust tämmöne kotone foto, miss ei mua ookkaa. Ett Anskuki tuntis olosa kotosaks Lokistaniass. Se on huaaaaaaaaah taas huamisee, me aletaa goisaa!

------------------------------------

Minä alan leikkiä työntekoa ja odotella kaffettimen pääkäyttäjää!

Päivän slogan: Ihminen voi uskoa mahdottomaan, mutta ei epätodennäköiseen!

Päivän biisi: Laurel Canyon Home

Luettua: Auli Mantila - Varpunen, jännäri, dekkari, fakta-fiktio vai mikä? Hyvin kirjoitettua kuolemanläheistä tekstiä tapauksista, jotka ainakin muistuttavat todellisuudessa tapahtuneesta. Tunteita ja niiden kätkemistä, muutama kommentti pakkoterapiasta - nämä ilahduttavat ainakin minua! Suosittelen - melkein pääsee Welhottarenkin hankintalistalle... Susanna Linna - Simpukankuorelta kotiin, Matkani Santiago de Compostelaan, yksityiskohtainen matkakertomus ja päiväkirja pyhiinvaelluksesta sekä konkreettisesti että henkisesti. Mielenkiintoista... suosittelen vaihtoehtoiseksi valinnaksi, tutustumisen arvoinen, helppo- ja nopealukuinen opus.

                          

                        TIHKUSATEISTA TIISTAITA!

JAAHA, TYÖVIIKKO ALKAA, NOSTA JALKAA...

Runosuoni kukkii, suorastaan vimmaisasti. Mietin vaan, että kun jo olen täällä, miten pian pääsisi kohta ja nopeasti pois! Onko se muka outoa. Yö meni taas särkiessä ja herätessä vähän väliä - kerran heräsin omaan uikutukseen, kun sattui niin pahasti. Leiki tässä sitten pirteää duunaria. Työkaveri on lomalla, näppiksen päällä oli ilmoitus. Onneksi hänellä on ns. puolipäiväinen sijaistus, eli ja tottakai, esinaisen vakinaistettu tytär. Joka siis on virallisesti puolipäiväinen, mutta joka lähes jatkuvasti tekee kokopäivätöitä. Olenpas taas katkero! Mutta minulla on siihen syytä, prle!

Huomenna ajattelin käväistä taas vaihteeksi etelässä eli visiteerata Hakaniemessä, varsinkin hallissa. Tuhlaan ensin vähän Yrjöllä ja sitten loput penningit hallissa, roiskeisiin ja munuaisiin *virn*. Divariin en uskalla mennä, sieltä tulisi ostettua taas koko kassillinen kirjoja. En mene sinne, ennenkuin joku on maalannut kirjahyllyni ja olen saanut järjesteltyä kirjat kunnolla uudestaan. Sitten ehkä, mutta vain ehkä. Omista hyllyistä löytyy yhtä sun toista luettavaa, josta haluaisin jopa luopua....

Josta taas hauskanhassusti eilisiin puuhiin. Kirjahyllyt aiheuttavat muutenkin ongelmia: ne pölyävät ja jostain syystä meille kerääntyy pölyä aika runsaasti (jaaa, mikähän olisi syynä...). Niitä ei saa kunnolla edes imuroimalla puhtaaksi, se on sellaista söhertämistä. Mutta Welhotar keksii keinot! Muistin, että jossain B-varaston syövereissä pitäisi olla sellainen pieni vanhanaikainen harja & kihveli -yhdistelmä. Löysin sen ja kas, sillä harjalla kun veteli kirjat ja hyllyt, pölisi kummasti. Lisäksi harja mahtui hyllyn alle, jonne en millään vekottimella ole aikaisemmin päässyt. Juu, kyllä sen huomasikin. Sieltä löytyi sellaisia rotan kokoisia pölylämpäreitä. Että nyt on hyllytkin siivottu. *taputtaa taas ylpeänä itseään päähän* Vauhdikas ja tehokas minä. Paitsi että tämän session ja imureerauksen jälkeen iski kamala heikotus, semmoinen puoli-hypo, että oli pakko vetäistä äkkikaffet ja leipää, että tokeni ja paha olo, tärinä ja huiputus lensi pois. Jäks!

Muuten ei mitään järkevää laatimista koko eilisiltana, pelkkää lukemista, vähän nettailua ja lokittelua, vähän Huutista....

------------------------------------

Purrrmenta, kavrut! No juu, nyt alkaa sitte olla meikäläiselläki suht. normiolo. Kyll se vähä kestiki. Piti olla eiline aamupäivä partsill ensi vähä niinku raikastuttaas itteesä. Sitt mä tulin sisälle ja nukuin päiväsajan tuala sängyss sänkypeiton alla jömmas, siäl on pimeetä ja rauhallista. Heräsin vast illall, ku mamikii änkes sänkyy. No, mä vaihdon taas partsill ja sillee. Ett enempi niinku makoilemisen merkeiss. En mä kissinruakaa sitt oikee välittäny syädäkkää ja mami laittoki mulle vaa vähä yäevästä. Nii, ja tiätty nyt aamull jo kunnon annokset, ku alkaa maistuu. Ja heekut on melkee loppu. Paitti ett mami oliki jemmannu oman lahjasa: se oli ostanu mulle semmosii märkäpussiruakii, mä näin. Ne on jääkkäriss viälä avaamatta. Mä tiän, ne on niit hurrrjan hyvei ruakii. Mä syän aina pussin kerrallaa, ei jää kuulkaas lojuun ne safkat. Mmmm, mä luulen, ett ne on sellasiks päiviksi ku mamin ruuat ei käy mulle - hei onhan ne, jookosta? Tsori, kaikki ei sitt päässy bileisii. Kiva ett kuitenkin kävitte jälkeenpäin, ei voi mitään. Katotaa ens vuanna sitte taas. Ku mull ei vissii mitää omii juhlei oo. Paitsi, ett perjantaina mun ja mamin loki täyttä 1 vuosi kans! Hei, me voidaan juhlii taas *alkaa miettiä*. Juu-hei, juhlitaa vaa!

Otetaa tänää tällee iisisti, ett ensi meditoidaa ja sitt painutaa uudestaa goisii... Se on taas huamiseen!

---------------------------------------

Kun voisikin ottaa iisisti, meditoida ja painua nukkumaan... tai parkumaan.

Päivän slogan: Minulla on pää, mutta niin on nuppineulallakin!

Päivän biisi: Balladi kaiken turhuudesta

Luettua: Cancade Busnell - Kynsin hampain, tarina hyvin menestyneistä naisista ja menestyksen hinnasta. Argh, en pitänyt - lievää ironiaa havaittavissa, hyvin lievää. Enemmän tyyliä Raha, Rhakkaus, Rhomantiikka,  Amerikkalaiset arvot. Ei siis oikein minun makuuni, menee muun lukemisen joukossa, ei anna aihetta toimenpiteisiin. Marcia Willet - Sydän häkissä, vain aivastus äskeistä parempaa. Ei, nämä romanttiset jutut eivät ole minun makuuni. Miksi näitäkin etsiytyi kaksi peräkkäin. Vielä sunnuntaille. Viekää pois, en tahdo niitä! En suosittelekaan.

                         

                  MASOKISTISTA MAANANTAITA!

 

HYVÄÄ JUHLIEN JÄLKEISTÄ PÄIVÄÄ ITSEKULLEKIN!

Ei, kukaan EI karannut bileistä eivätkä ne loppuneet kuin vasta aamupuolella, mikäli minä asiasta jotakin tiedän. Joko tämä raato (siis edelleenkin kone, en minä) tai Shoshoneran yhteydet tekivät tepposiaan eli olemme olleet nettipimennossa tähän asti! Huomenta siis ,D Kaikki on hyvin, mitä nyt vähän väsynyt kissa ja pikkuisen siivottavaa. Niin ja kiitokset Gummititille, kaffenkeitin oli ladattu valmiiksi ja vähän juotavaakin oli - ja kissaheekkuja, joten olemme oikein tyytyväisiä. Vincent tuulettaa itseään ulkoilmassa ja minä harkitsen ryhtymistä johonkin.... ehkä siihen siivoamiseen...

Sain nimittäin nukuttua huomattavat 6 h (kuulenko JIHHAA-huutoja????). Aamupuuhikseni hoitelin kasveja ja kylvin parvekkeellekin pari uutta ruukkua työntämään jotakin vihreää leivän päälle ja salaatteihin. Vein pois raatokasveja ja roskia pari pussukkaa. Hain pyykit kuivaushuoneesta ja jopa taittelin taiteillen ne paikoilleen. Juu, oikein pirteä ja ahkera minä *taputtaa itseään päähän*. Mutta se kesti vain sen hetken =(

Kiitämme kaikkia kavereita, jotka olivat mukana - kliffaa oli!!!

Ja ensi viikolla pitää taas juhlia - huoh! Blogi täyttää vuoden. On tämä yhtä juhla-aikaa *virn*. Ja sitten kohtapuoliin Belgarionin pitäisi saada pipansa ja kaikkea semmoista. Ei ole ehtinyt käydä tiedustamassa asiaa, sanoi vain, että kai ne kertovat, jos ei ole jostain läpäissyt...hmph. Että näin meillä Malmilla - vain olennainen on tärkeää. Esim. Vincentin juhlat ja kirjastossa käynnit!

Miten sitä jaksaa töissä ihan kaksi kokonaista viikkoa? Jos heittäytyisi, kuten pari vakinaistakin. Että tekisi hyvin-hyvin hitaasti töitä, kuitenkin siis täsmällisesti edeten ja työsuorituksiaan kovasti ihaillen. Kertoen, ettei ole enää entisellään, mutta silti toimeikas ja tehokas *valehtelee kirkkain silmin*. Ei hitsi, ei kehtaa, ei minusta ole tuollaiseen. Mieluummin kiroilen ja paiskin hommia menemään. No juu, ja olen sitten kipeä, prle.

Sain kyllä ihan iloisia uutisia, eli entinen työkaveri on nyt päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle hyvinkin samantapaisista syistä. Hänellä koko prosessi kaikkinensa oli kestänyt jo useamman vuoden. Että hänelle tämän ilon suon oikein mielelläni. Tosin en ehkä jaksanut olla ihan niin ilahtunut kuin olisi pitänyt - kyllä hänkin tilanteeni tietää. No, sovittiin sitten, että lomani aikana hän käväisee meillä mm. tarkistamassa residenssin ja kissin. Kissi-ihminen kun on itsekin ja entinen Uffe käytiin juuri hänen kanssaan aikanaan noutamassa.

------------------------------------------

Ihan keskipäivää kaikille! Kyll oli kliffat bileet, kiitti vaan, ett olitte mukana. Ja niin paljo kissinkoi, mä kaikkii ees kunnolla tuntenu =0 Tota, mun on kai pakko heti paljastaa, että kun mä kävin tota sillee "kävelyll", nii se oli toi naapurin Miisa, semmone pikkulikka, jonka mä joskus oon täss nähny. Se tahto pakosti ulos... no eihän sitä nyt semmost likkaa voi yksin jättää, nii ni ett mä kävin sitt vähä jolkottelee sen kaa tuala puistossa. No juu, kattokaas ku se oli aika myähäänki jo ja sillee... Nii ja mami jo kertoki, ett mein tää kone niinku jysähti tai jotai, mä sitt enää päässy skrivaa ja kohta sitt mamiskaki nukku! Höh - semmone melu ku oli ;D HEI, jos joku ei eile ehtiny, tääll on viälä rääppiäiset: jauhista, vähä boolii ja sidukaa, katkiksiiki on ja jotai muanaa. Mami sano, ett se laittaa loput pakkasee, jos niit ei syädä. Nii et tulkaa pois viälä käymää, jos ehditte, voidaan jutskaa viälä. Me äske syätii jääfisuu. Mami mitää fisuu, höh, uusii pottui (mitkä sitt muka on vanhoi, ne jotka on syäty vai?) ja jotain vihanneshössöö... sen fisun se säästi taas eväkseks. Mutt iltapäiväll se taattu duunaa kaffett ja sillee, ett kyll tääll viäläki voi hyvin poiketa! Nyt mä meen taas tonne partsill! Tuntuu, ett toi raitis ilma tekee tänää niinku oikeen gutaa meikäläisen turkill...

Öh, tota, tällee mä heräsin etesest aamull *nolo virn*, enkä ihan heti tiänny miss mä oon. Yleensähä mä goisin mamiskan viakus... Hitsi, mamiska oli jo hereill ja joi kaffett ja nauro mulle... aikastas noloo... Ai niin, Ansku pyytää kans saada kiittää, ett ei silkää oo ikänä ollu niin kliffaa. Pufffffffffffffffffffffffffffffffffffff! Huamiseen!

-----------------------------------------------

Ilmeisesti kaikki siis ovat suht. tyytyväisiä - ja Vincentin sanoin: "Tervetuloa rääppiäisille!"

Päivän slogan: Muista juhlista jaloin, Vincentin pippaloista taksoilla!

Päivän biisi: Musiikkia Rantalasta

Luettua: Camilla Läckerg - Jääprinsessa, kohtuullista pohjoismaista rikosdraamaa, ei kuitenkaan siitä ihan tiukimmasta kärjestä. Luettavaa kuitenkin. Welhotar lukee, suositellen vain niille, jotka hinkuvat uutta pohjoismaista rikoskirjaa... Jude Deveraux - Tie unelmiin, sitä näköjään iskee kätensä paashkaan BestSeller -hoppulainahyllyllä. Dharmatiikkaa, rhomantiikkaa, mennyttä Ethelää... no juu, eli en suosittele kuin rukkaset kädessä luettavaksi pahimpaan lukuhätään. Thomas Harris - Nuori Hannibal, minä ainakin olen pettynyt - jollei tämä sitten ole tosi kehnoa parodiaa kaikesta kauhumateriaalista, mitä esim. Keski-Eurooppaan, linnoihin, Natsi-Saksaan ja Japaniin liittyy... Eli kukapa ei pitäisi Punaisesta lohikäärmeestä ja Uhrilampaista; tämä on nyt sitten tätä eli miksi Lecteristä tuli sellainen. Suosittelen lukemaan, jos tietää Hannibalista riittävästi - muut voivat unohtaa tämänkin. Vähän riipoo Welhotarta tällainen sekameteli-muka-kauhu, jäks!

                                

                              SEESTEISTÄ SÖNDAAGIA!

PS: Jengi ulkoilee - miksi ihmeessä *hölmistynyt ilme*????

BILEET - BILEET- BILEET- BILEET- BILEET!!!

MEILLÄ ON ISO ILO JA KUNNIA TOIVOTTAA KAIKKI LOKISTANIAN KISSINKAT JA TÄÄLLÄ KÄYVÄT MUUT LUKIJAT VINCENTIN TALOONTULON 1-VUOTISPÄIVILLE - VIRTUALLY - AVEC!

 

Ensimmäiseksi tietysti tarjolla alkudrinkki eli kuohuviiniä ja vähän naposteltavaa

                                                     

                                      

Sitten siirrytään kukin halujensa mukaan joko jatkamaan kaikilla näillä tai valitsemaan ihan mitä haluaa.... täydennystä tulee jatkuvasti juhlien aikana. Jos haluat jotakin muuta, jemma-nimisessä paikassa on sitten erityisruokia... Juomansa voi valita tuosta viinihyllystä tai olutvalikoimasta, raikasta vettä on tietysti tarjolla koko ajan - olkaapa niin hyvä!

 

                                                

     

                      

Juomana koko loppuillan olkoon tämä kissibooli - hmmmmmmm! Musiikkia maun mukaan, osanottajat voivat jättää omat toivomuksensa!

Tervetuloa siis - avec - virtually.....pidetään hauskaa!

Ai niin,  mamiska sitten vielä sanoi, että kukaan kissa ei saa lähteä yksin hortoilemaan kotiin - eli taksit on tilattu jo valmiiksi, ja ei, kellonaikaa ei ole kerrottu!

HUOMENTA LAUANTAI!

Jäks - jo yksi päivä Herjaamolla sai aikaan massiivisen veetutuksen ja infernaaliset säryt. Ei kannattaisi... siis mennä kiusaamaan itseään. Siitä ei hyödy kuin Sveitsin lääketeollisuus, noin niinkuin myynnin kannalta. Särki niin, että nukkua sai 3 - 4 h vähän väliä heräten ja manaillen, kun mömelötkään eivät riittävästi toimi. Kele! En tiedä mitä keksiä, jollei arvauskeskuksen lääkäri ala toimia. Taidan hankkimalla olla hankkimatta itselleni jatkoja. Se onnistuu varmasti. Jospa aloittaisi vaikka juomalla kirkasta viinaa pullon suusta työpaikalla hyvin näkyvästi. Se on jo työsuhteen välitön purkuperuste. Voisi pakata tavarat jo valmiiksikin... Vai onko tämä jo liian törkeää? Mutta kun minä en oikeasti enää jaksa. Jossain vaiheessa tämä särky menee niin yli, että olisin valmis tekemään melkein mitä tahansa, jotta saisi maata edes pari päivää rauhassa. Edes...

No, sitä hauskempaa, että tänään on taas lauantai! Pääsee ainakin Belgarionin kanssa hakemaan kirjoja ja täydentämään ruokavarastoja ensi viikoksi. Ja järjestämään Vincentille iltabileitä - niitä taloontulon 1-vuotisjuhlia. Kerrottakoon, että ei, emme mesetä. Niin kivaa kuin se olisikin tms. Ei ole mahdollisuutta, eli tämä raato ei kestä (siis kone, en minä, tällä kertaa *virn*)! Jokainen tulkoon nauttimaan talon tarjoomuksia ja jättäköön viestejä, kuten tapana on ,D Tehän tiedätte... jonkinlainen pukupakko on, eli kissoilla varmaankin turkki, ihmislukijat kommentoikoot missä asussa tahansa *naureskelee*. Tarjolla siis ruokaa ja juomaa sekä mainiota seuraa... Musiikkia voivat osallistujat tuoda itse ja toivoa, etsitään sitten vaikka yhdessä. Eli - päivystelemme bileissä jo klo 16.00 alkaen, jotta kaikki ehtisivät mukaan!

Kirjoista - minua huijattiin. Erään toisen lokin lukijan mukaan Helmetissä on nykyään ns. lainaushistoria. On juu, aivan vasta tullut. Se pitää tietysti aktivoida eikä se mitään vanhoja lainoja laske eikä luettele, ei. Onneksi ne on täällä tiedossa, siis lokissa. Muutenkin varauksia oli eilen tullut vain 3, mutta 5 matkallla. Hitsi, että kirjastojen väliset matkat kestävät - sama kuin Tsadin sisäposti pahimmoillaan vie 3 - 5 päivää... Ei huvittaisi odotella, ei! Jouduin jo tyytymään omiin hyllyihin. Ruokakin on sen verran vähissä, että eilen maistui jo vaihteeksi kaurapuuro. Vincentillä onneksi on purkkiruokaa ja naksuja aina. Muuten paha perisi, jollei edes niitä löytyisi. Ja viipale kalkkunaa aamuksi oli myös jömmassa. Kissa ensin, ennenkaikkea! Ihminen pärjää kaffella ja kaurapuurolla ihan hyvin.

----------------------------------------

Huamenta kaikki! Mä oon jo ihan täpinöissä, hei. Jännää! Mä sain mun eka lahjanki jo eilen. Mamin työkaveri, se T-tätsy oli lähettäny mulle semmosta uutta märkäruakaa pussissa. Hei, siin oli mun kuva, ziis. Siis ihan mun kuva päällä, ja juma ett se oli njamskista se ruaka. Kiitos T-täti, sä oot sitte aina niin kilti, siis Minnin äiteetä nyt täss tarkotetaa. Mut kai sä täti nyt tiijät, ett mä kiitän sua hirveesti ja purrrrrrrrrrrraan ihan sulle vaan, vähä lipasen Minniiki *kollivirn*! Nii, ett mami on väsänny jo tonne jotai tarjottavaa. Bisset viälä puuttuu (tää on ihan Hössöö varte, tää), mutt jotain ruakii jo on ja sitt ainaksi viinii ja boolii. Mami sano, ett mitää hirvee väkevii se ei meinais tarjoo. Ku me kerta ollaa sivistyneitt kissoi. Mutt kyll mull on sitt vähä niinku omas jömmas tuala, ett me voidaa parit hömpsyt vetästä! Nii ja tost ruuast, sitä on muutaki, mutt kaikkee ei saada tarjolle iha yhtä aikaa, ett sitt illan myätä mami tekee ja tua lisää kaikkee pöytää - ett kaikill oikeesti varmasti riittää sitte! Ihmiset saa itte syädä ja juada heekkusa siälä koneitten viäress, sanokaa se niille ,D

Täst me Anskun kaa herätettii mami klo 3 paikkeill, vaiks se oliki mumissu melkee koko yän jo! Ett varpisti on hereill. Se kyll ottaa mun kaa viälä päikkärit, ett se jaksaa sitt illall. Mutt mä toivon, ett kaikki tulee ja sillee! Aatelkaa - tasan 1 vuasi omassa kotona *onnellinen huokaus*! Mä en ois ikinä uskonu, ett mull on viälä joskus hima, kilti mami, kavrui täällä ja sitt noi ihmiskavrut ku käy täälä, partsi, base, erilaisii ruakakuppei ja aina omaa ruakaa, oma louhikärmeskavru ja mitä kaikkee, nii leluja ja sillee... Siis sillo, kun mä kuljin tuala ja oli märkää ja kamalan galsaa. Kerroinks mä, ett mutt on löydetty tammikuus...hrr... sillo oli viälä kyll semmone loskakeli....Jäks! En mä sitä nyt enää viitti ajatella! Me ruvetaa aamu-unkoille ja sitt valmistelee kaikkee koristeluit ja muuta - hei nähdää illalla, jookosta!

--------------------------------------------------------

Jep, täytyy alkaa tehdä valmisteluja...

Päivän slogan: Parempi oranssi kissa kotona kuin yksikään orpo Hesyssä!

Päivän biisi: A Little Help From My Friends

Luettua: Jukka Rislakki - Latvian kohtalonvuodet; Krisjanis Berkiksen ja Hilma Lehtosen tarina, ensimmäinen löytämäni selvitys mitä Latviassa todella (?) tapahtui vuosisadan alussa ja I ja II maailmansodan aikoihin. Kuvattuna latvialaisen ammattisotilaan ja hänen suomalaisen vaimonsa kohtaloiden kautta. Ei siis mitään kovin helppoa eikä kaunista luettavaa. Suosittelen Baltian historiasta kiinnostuneille - ainakin minä löysin paljon uutta. Yksi miinus kirjalle - liitteet ja viitteet ovat kiehtovia ja mielenkiintoisia, mutta niitä on tässä kirjassa 1/3 koko sivustosta... Ja sitten omaan hyllyyn. Kas, miten sattuikin ikävään iltaan eli Harto Hänninen ja Marko Latvanen - Verikekkerit: Kauhun käsikirja. Hankin tämän aikoinaan uunituoreena ja palaan siihen aina uudestaan. Jo pelkästään upeat puupiirrokset, täsmällinen kerronta ja selvitykset, asiantunteva ote ja elokuvaluettelot ovat parasta! Eli kaikki, mitä olet aina halunnut tietää ihmissusista, demoneista, vampyyreista ja muusta viihdyttävästä on tässä yksissä kansissa. Varsinainen alan perusteos - ja vielä suomeksi! Suosittelen ihan jokaiselle - kirja on täynnä faktaa *kulmahampainen virn*!

                               

                       LAADUKASTA LAUANTAITA!