LÖÖPPITAVARAA: PAHOINPITELY VARASTOSSA - ESIMIES LÖI ALAISTAAN!

Kyllä, totta se on. Pomo läimäisi minua päähän A4-nipulla ja vaati TARKKUUTTA. Syynä oli se, että erään asiakirjan Jakelu-osion se kuuluisa punainen alleviivaus (... joka meillä on aina tehty...) ei ollutkaan supisuora, vaan vähän vinksahtanut. En ollut välittänyt rintata uusiksi ja korjata, koska kopieeraus meni omaan arkistoon. BTW, kuka on ihan viime aikoina saanut käsin alleviivatun kopion jostakin pumaakasta? No, eipä tuossa mitään. Hän varmaan kuvitteli olevansa leikkisä. Ei hupituttanut. Tuon voi tehdä kouluikäiselle kesätyöntekijälle, mutta 27 v. näitä hommia hoitanut Welhotar vähän loukkaantui. En nyt kuitenkaan taida nostaa pahoinpitelysyytettä. Toinen asia sitten on se, vaikuttaako tämä jopa jatkoihini Varastossa =O Koskaan ei voi tietää...

 

Muuten olen ollut, omasta mielestäni siis, tehokas, nopea, aikaansaava ja tarkka, vaikka ihan itse kehunkin. Eivät ne muut kuitenkaan tule kehumaan. Sehän on selvä. Hauskaa oli se, että eilen eräs... ööö... korkeammalla virka-asteikolla oleva leidi tuli kysymään apua eräästä ruotsinkielisestä sanonnasta, ei ollut kehdannut kysyä suoraan hra P:ltä, koska oli luvannut tälle tehdä tuon paperin. No minä vähän mietin, katselin papereita ja tein ehdotuksen, joka oli mielestäni juuri sellaista kieltä, josta hra P. pitää eli selkeää, hyvää ruotsia, ei sellaista virastoslangia. Leidi oli tyytyväinen, lieneekö hra P. ? Minä odotan jännittyneenä, kun saan sen lopulta eteeni, onko se siten kuin ehdotin ,D Muuten olen edelleen tänäänkin menossa Varastolle töihin!

 

Eikä ihmeiden aika ole ohi – nyt ristitään kyllä sormet – aamutakso oli etuajassa! Iltapäivällä epäilin, josko lumimyräkkä vaikuttaisi noutoon. Ei, kaveri tuli pari minuuttia odotettuani. Mahtavaa, upeeta. Siis ainakin eilen. Vastauksia HMPK:n pomolta ei ole enää tullut lainkaan. Lienee kyllästynyt valituksiini. Ehkä hän on vain ilmonnut, että Welhotar on paskiainen, mutta kohdelkaa silti sitä kohtuuhyvin... Ans kattoo tämä päivä sitten!

 

Neuroltakin kilautettiin. Poikkeuksellisesti lääkäriaikaa esitettiin aikaistettavaksi eli joku oli varmaan perunut oman aikansa. Eli aika neurolle onkin jo helmikuun puolivälin tienoilla. Hyvä – pääsen jälleen puhumaan koivistani! Nimittäin muuten tässä kyllä jaksaa, mutta koivet ovat aina vaan kipeät! Samoin uni on omituisesti muuttunut. Nukahdan todella hyvin, kuni kivi. Herään 1 – 2 h kuluttua, olen hereillä vähän aikaa ja sitten nukun vähän lisää. Kivut herättävät sitten viimeistään  klo 2 – 3 aikoihin, silloin on pakko nousta. Josko neuro olisi jo saanut paperikonsultaation Kipupolilta, kuten lupasi aikaisemmin tehdä. Saisi lääkitystä vähän titrattua ihan lekurin luvalla. Kyllähän minä itsekin säätelen, mutta osa nuista mömelöistä on sellaisia, joita ei oikein omatoimisesti uskalla lähteä säätämään – en edes minä ,>

 

Ah – perjantai! Huomiseksi onkin yllättäen luvassa apuja, mukava, oikein mukava. Kummisetä on edelleen niin, miten sen sanoisi, omissa puuhissaan kiinni, että en luota häneen pätkääkään. Unohtelee lupauksiaan, sekoilee asioissa jne. viinipäissään. Ei kiva eikä varsinkaan mukava, kun olen tottunut luottamaan häneen melkoisesti. Toivottavasti hän tuosta tokenee. Onhan hänelläkin ollut rankkoja aikoja tässä.

 

-------------------------------------------

 

Purrrrrrrrrrrrrrrmenta, kaiffat! Nonnih, nyt alko mamiskaki taas toimii niinku orjan pitääki. Heti eile tuli fisuruakaa. Donarii, oikee kahest purkist ja viäree viälä riistamuanaa. Njamm. Kulkurille sinne teekkuja, hyvä ett sulle maistuu ne muikut. Maistuis ne mulleki, mutt ku mä oksun ne heti pois =(  En mä voi syädä niinku semmost oikeet fisuu olleskaa. Arvatkaas, onks kurjaa. Mä voin syädä vaa donarii, ihmisdonarii vedes ja sitt jääfisuu. Iha vähä voi sitt syädä sitä punast lohifisuu, mutt ei paljo. Nii ja sitt orja viälä vähä yritti leikkii mun kaa. Ei se oikee jaksunu. Mutt oon mä tarkka. Heti kun mä kuulin, ett orja avas puukkei, mä olin viakus pummiis mun osii, hirvee jolina, sano mami. Ja sitt illall, ku se kaivo napikkakaapist mulle maitonapikoita, nii ni mä olin goisiis bases, mä olin ihan sekunnis viäress pummiis nappei. Mamiska nauro, ett kui joku voi sikeest unest herätä ja säntää tollee silmät viälä iha uness hakee heekkui. Hei, mä kyll voin. Mä oon vähä niinku noitte heekkuje perää. Mull on nii vähä semmosii tosi heekkui. Ja sitt mä luulen, ett niit ei oo aikaisemmi ollu, siis entises elämäs. Mä ainaski luulen. Ett mamiska on ollu kyll kilti, mäki oon ollu kilti. Ollaa me kiltei molemmat, eiks?

 

 

Täss mä oon just pummiis mun maitonapikoit – ja mami kiusii kaameran kans. Hei, se on sitt taas kliffaa viikendii kaikill Lokistanian upeill leideill ja komeill kolleill. Huamisee...

 

---------------------------------------

 

Samoin kaikille mukavaa, lötkötys-, ruoka- ja kirjapitoista viikonloppua!

 

Päivän slogan: Ennakkoluulot ovat vihan, pelon ja kateuden ehtymätön lähde!

 

Päivän biisi: Take It As It Comes

 

Luettua: Eilinen tiiliskiviopus on vielä kesken, tässä tuli puuhasteltua illalla ruokaa, seurusteltua Vincentin kanssa ja lueskeltua. Kirjasta riittää vielä täksikin illaksi ,D Lisää ensi kerralla...

 

                                

            

                           PERINJUURIN PERJANTAITA!

                           

 

 

 

TOIVO, HEI, NYT ON TORJANTAI, HEI... MINNE SÄ MEET???

Torjantai eikä Toivoa näy, Uskosta tai niiden kavereista puhumattakaan! Olisi ihan pari pikku juttua.... ei mitään kummoista, semmoista uni- ja särkypolitiikkaan liittyvää pientä viestiä vaan. Että voisi niinkuin jotenkin toimia niiden eteen. Minen enää kohta jaksa. Väsy on niin iso, että töiden jälkeen nukun ja torkahtelen, aivan väkisin teen ruuan ja yritän lukea edes, vähän lokittaa – en vaan jaksa. Ja sitten nukahdan ja herään klo 1 – 2 aikoihin. Prletto, aina on jotakin pielessä! Miksi minun ei anneta elää ns. suht. normaalia elämää. En yhtään pistäisi hanttiin, en todellakaan (ainakin noin niinkuin kokeiluna se olisi mielenkiintoinen vaihtoehto!).

 

Onneksi lääkitystä ja syömistä säätelemällä pystyy sentään hankkiutumaan Varastolle ja viipymään siellä sovitun ajan. Tekemään jopa töitä ravakasti, kaffettelemaan ja käymään tupakkatauolla juoruamassa... Sitten Welhotar onkin jo valmista kauraa. Toistaiseksi siis edelleen menen Varastolle mieluusti eikä se ahdista ollenkanas! Onneksi en vielä ole törmännyt kaikkiin tyyppeihin (kertoo huhu), joita täälläkin on. Omalla osastolla ei vars. mulkendareja tai Pitsiniskojakaan ole. Muualla tarinoiden mukaan kyllä. Aika kamaliakin.  Josta muuten tulikin mieleen, että saimme sitten vielä verkkorintterinkin tuonne peräkammarin päähän ,D Kun niitä nyt näyttää sitten satelevan ihan rutosti – tämä on kyllä uusi. Ihailimme yhdessä eilen iltapäivällä, säästää monen ihmisen jatkuvalta ravaamiselta. Toki tästä pitäisi kiittää Pomoa, joka oli vain ilmoittanut, että se nyt tarvitaan tänne! Mutta eipä ihmisille mikään riitä, yksi jo ehti valitella, että kun se nyt ei ole väririntteri... no, se väririntteri on siellä vanhan verkkorintterin lähellä, kyllä ne värilliset jaksaa käydä sieltä hakemassa, prle. Lienee mummo rinttailut lastenlastensa kuvia, en muutoin ymmärrä asiaa. Emme me vältt. töissä tarvitse juurikaan väririntteriä... että siinä jäi vähän miettimään ,> Varastolta ei siis ihmeellisempää, edelleen aion mennä töihin!

 

Belgarionkin, yllätysten yllätys, ilmosi itsestään meilillä. Hän on kiinni eli virka-aputehtävissä ensi vkonlopun. Jahas. Seuraavatkin vkonloput ovat erittäin epävarmoja, koska juuri tuossa vaiheessa tulee siirto eli Belgarion siirtyy Riksusta Säkylään. Lomat tuskin alkavat heti pyöriä. Viestissä oli kovin kettuileva sävy. Vastasin ja ilmoitin, että parasta näyttäytyä jossakin vaiheessa tai Welhotar ottaa puhelimen käteensä ja soittaa suurimmalle asioista vastaavalle härralle ja vaatii Pojan päästämistä lomalle. Tiedän tämän uhkauksen pelottavan sen verran miestä, että hän jossain vaiheessa ilmaantuu tänne. Eikä tässä muuta, mutta hänellä on minun kirjastokortillani lainattu fantasiakirja matkassa. En minä nyt mistään muusta välitä, mutta jos maineeni kirjastossa kärsii... Se vasta olisi katastrofi. Ei, ei minulla ole ikävä. Ei, minä en tarvitse mitään apuja, seuraa, tms. Kunhan vain sen kirjan edes... uskottehan? Parasta olisi, nimittäin.

 

Vkonlopusta ei nyt itselläkään ole tietoa. Prleen Kummisedän toimet ovat taas niin hänessään, että miehestä ei liene avuksi. Prle, minä menen sitten yksin. Stna. Minä Itte.

 

------------------------------------------

 

Purrrrrrrrrrrrrve, kavrut! Joo hei, oon ollu edellee aikastas kilti, kun on toi safkapolitiikkaki ollu ihan niinku kondikses. Niit roiskeit on riittäny mulle ihan kunnoll ja sitt sitä riistasafkaa. Ja sitt mä oon yrittäny nukkuu mamin viakus, mutt ku ei oo pystyny. Se heräilee, nousee, pyärii ja manailee sillee, ett mun goisimisest ei tuu yhtää mitää. Höh, piänet kissit ei saa tarpeeks unta. Tarttee sitt goisii kaikki päivät. En oo viälä ehtiny mitää merkkaileenkaa. Nyt silt orjalt on taas se suihkutin loppu, ehhehheh. Ans kattoo, mitä tänää tapahtuu. Mä vaan meinaan, ett jos käväsis vähä nuuskuttaa noit mestoi. Ett dunkkaaks se viälä joka paikas. Siis jos mä jaksan. Ja mamiskanki ois suatavaa tehdä välill jotai fisuruakaa, ett jos vaiks tänää syätäis jotai fisuu, iha vaiks vaa donarii tai jääfisuu! Piänet kissit tarvii sopivaa fisusta kans välissä. Ettei ne ala käyttäytyy huanosti *uhkailee*. Eile mä leikin viälä illall mun mylpyröitten ja yhen pallin kaa. Ei oo tiätteks te löytyny hiiruloi! Mihi kummaa voi kaks melkose isoo hiiruloo hävii noi vaa? Onkohan ne karkannu joteski? Nyt en tajuu, ku mamiki on niit ettiny eikä vaa oo löytyny =O

 

 

Täss vaan tämmöne tavalline foto, vähä enemmä nyt öögat auki. Huamisee.

 

---------------------------------------

 

Vincent kiltti, älä keksi mitään, jooko? Ethän? Tämä ei enää jaksaisi yhtään, ei.... Kiltti?!

 

Päivän slogan: On vaikeaa olla näin fiksu ja filmaattinen sekä samalla olla näyttämättä sitä julkisesti!

 

Päivän biisi: Ei yksinäinen unta saa

 

Luettua: Diana Gabaldon - Matkantekijä, sarjan 3. kirja, muistaakseni... Eli jälleen aikamatkailua, kelttiläistä mystiikkaa ja aitoja historian tapahtumia. Mielenkiintoinen tiiliskiviromaani, joka vähän hajahtaa hömpälle,  mutta on niin hyvin kirjoitettu, että tätä jaksaa lukea. Welhottarella uusintaluvussa, koska kirjaston tarjonta on ollut tod. kehnoa.

 

                         

 

            TOIVO KEHIIN - VAATII KANSA!

 

EDIT klo 9.07: Pomo kävi läpsimässä A4:lla päähän, tarkkuutta, hän sanoi! Syy: Punainen alleviivaus oli vähän lipsahtanut, ei ollut supisuora.... voihan villu, Varastossa, nääs! Lähden tupakalle.... =(

KESKIVIIKON KITINÄÄ - MENENPÄS VARASTOLLE KUITENKIN!

Kipuja ja särkyjä, takso-ongelmia ja sitä tavallista ketutusta näiden johdosta. Että normiväninää siis. Itse asiassa nuo kaikki liittyvät yhteen; kun seisoo aamuisin ja iltaisin 10 – 20 min. kylmässä paikallaan taksoa odotellen, kipu pahenee suorastaan sietämättömäksi. Varsinkin illat ovat sen jälkeen melkoisen prkeleellisiä. Seisominen on jostakin syystä vielä pahempaa kuin käveleminen. Laitoin eilen taas HMPK:lle viestiä siitä, miksi ihmeessä he lähettävät edes minulle tilausvahvistuksen viikoksi. Siinä on kauniisti aina merkitty noutoajat tod. tarkasti, tyyliin nouto klo 5.47, nouto iltapäivällä klo 15.22. Nämä vain eivät pidä paikkaansa! Kuljettajien mukaan Iisalami ei edes tee mitään tilauksia ennenkuin juuri ennen oletettuja aikoja. Eilinenkin kuski oli 20 min myöhässä, keikka tuli johonkin ns. sopivaan väliin, siis ei kuljettajalle sopivaan, vaan HMPK:n mielestä hänelle sopivaan. Voi yksinkertainen pyhä prle! Eivätkö ne saa tätä hommaa toimimaan! Minusta on äärettömän vastenmielistä lähteä Varastoon jo valmiiksi pahalla mielellä, kun olen ensin taistellut taksomatkani eteen. Työkaverit eivät vielä oikein tajua invataksisysteemiä. Lähin työkaverini M., jolle kerroin tästä sirkuksesta sanoi vain, että eikö ole hienoa, että tällainen palvelu on olemassa. Juu, onhan se. Mutta ensinnäkin minä maksan siitä ja toiseksi minulla on siihen myönnetty oikeus. Muuta minulla ei sitten näköjään olekaan, prle! Ikävä vain, että olen joka aamu hiukan myöhässä ns. omasta laskennallisesta työajastani, samoin jouduin eilenkin lähtemään turhan aikaisin. Kyllä, meillä on liukuva työaika, eilen jouduin luistamaan siitäkin, kun takson piti tulla klo 15.00. Juu, se tuli klo 15.20... Olisin hyvin voinut olla siis liukuman alkuun, klo 15.15 asti. Tosin Pomo tietää tästä takso-ongelmasta, koska mainostin sitä pariin otteeseen heti alkuun. Hän siis ei puutu siihen, kunhan työt tulevat tehdyksi eikä työajanseuranta mene älyttömästi miinuksen puolelle. Mutta silti, ketuttaa, kun ilmoitetut ajat eivät koskaan pidä paikkaansa!

 

Varastossa alkoi taas töitä riittää, ihan kiitettävästi. Puuhaa on enemmän kuin tarpeeksi, ei kuitenkaan hötkyilyyn asti, koska näiden kanssa nyt ei vaan hötkyillä vaan ollaan enempi tarkkana. Pahus, hra P:n kanssa joudun aina johonkin mählintään – ilman omaa syytäni. Hassua, aina saman ihmisen kohdalla tapahtuu jotakin. Paperit ovat vääriä, liitteet vanhoja tms. Hän varmasti pitää minua täysin törppönä, vaikka ensin ilahtuikin, kun osaan tuota vasenkätistä kieltä. Nyt ilmeensä ei enää ole niinkään ilahtunut. Ähh, harmittaa. Eilenkin liitteet olivat vanhoja, mutta enhän minä sitä voinut tietää. Laitoin mukaan sitä, mitä asiakirjoissa luki. Kukaan ei ollut voinutkaan kertoa, että uusiakin on olemassa.... vastahan minä aloitin 2 vkoa sitten. Muuten edelleen on mukava lähteä aamuisin Varastolle – se lupaa hyvää! Kunhan saisi nämä säryt vähän talttumaan, pärjäilisin vielä paremmin. Pieni lisä nukkumiseenkin tekisi hyvää. Mutta noin yleensä ottaen – Varastolla on suht. viihdykästä!

 

Herjaamoltakin tuli eilen terviisiä, työkaveri sieltä soitteli. Tavat ovat ennallaan eli osa tekee töitä, osa ei. Osa leikkii puoli päivää tietovisojen ja muun kivan kanssa, kaffettelee ja syöpöttelee reilusti yli sovittujen aikojen. Jumaleissön, melkein tekisi mieli ilmoittaa asiasta sinne Isolle Pomolle. Että katsoisi vähän perään. Ei tuo oikeasti käy missään normaalissa työpaikassa. Hmph! Ikävä juttu, ainakin osalle Herjaamon väkeä, jotka todella yrittävät pitää asiat ajan tasalla ja hommat hanskassa. Eipä ole hirveä ikävä sinne, sorry vaan! Toki kaipaan paria työkaveria – onneksi hekin soittelevat ja pitävät yhteyttä muuten...

 

En ole pitkään aikaan seuraillutkaan, ketkä ovat lokissani vierailleet. No, hauskoja tapauksia sieltä löytyy, jääköön nyt tässä kertomatta kuitenkin. Että ette turhaan jätä minua väliin! Kiva, että minua luetaan mitä kummallisimmissa  paikoissa *leveä virn*! Lisäksi tuo Luettua-osio on poikinut sen verran, että kymmenkunta kirjailijaa, joiden kirjat olen lyhyesti arvostellut, on käynyt jättämässä omia kommenttejaan kommenttilooraan. Oikein mukava, Welhotar on suorastaan ylpeä. Vaikka arviot eivät aina olekaan olleet myönteisiä, mukava, että olette kestäneet sen. Mielipiteitä on monia ja minä olen hyvin kranttu luettavani suhteen ,D Arvostelutkin ovat turhan lyhyitä, mielelläni kirjoittaisin pidempiä ja jopa perustelisin vähän. Tässä taas tulee pieni ahi, edelleenkin Welhottaren kirjaloki on perustamatta. Mutta kyllä minä tässä vielä joskus – jos vaikka kesällä?

 

 

Kyllä ne parhaat ystävät (ja se sosiaalinen elämä) sittenkin löytyvät Lokistaniasta. Valitettuani siitä kassiasiasta (liian pitkiä hihnoja, väärää materiaalia jne.) tänne eilen olikin ilmestynyt pino kirjeitä, joiden sisältö esitellään tuossa yllä. Oikein hienoa ja HURRRRRRRJAN ISOT KIITOKSET KAIKILLE, jotka vaivautuivat. Nyt on Welhottarella wäskyjä. Todettakoon, että nuo kaksi vaaleaa ovat perinteistä vahvaa kangasta, isokokoisia ja tukevan oloisia, mainioita kirja- ja ruokakasseja. Tuo turkoosi viritys on muovimaista materiaalia, ihan kuin siinä olisi kangasta mukana tai jotakin =O Peräisin ihan Njyy Ziiländistä. Oikein tukeva ja vinkeä, sillä tuossa on tod. hyvä kanniskella kirjoja. Pohja on leveä ja yllärinä vielä kassin suulla on darrakiinnitys. Loput näkee kuvasta, minä nyt sitten vaan kanniskelen =D Ai niin, mukana tuli vähän kirjallistakin materiaalia, kiitti siitäkin... Welhotar on hirmuisen ilokas ja tyytyväinen!

 

-------------------------------------------

 

Purrrrrrrrrrrrrrrrmenta kavrut! Hei mä kerron heti – oon ollu kilti kissi, juu. Oon nukkunu paljo päivisi, ettei tuu kaikkee miälee. Heränny vast, ku mamiska tulee. Seki on ollu kilti, vaiks se on ollut ihan kammoväsyny. Mä sain eilenki roiskebiittei, oikee kunnoll, melkee nii paljo ku kehtasin pummata. Erilaisii lihoja vaa riitti! Ja sitt viälä tavisruakaaki, taas erilaist, semmost riistajustkaa. Hyvää seki. Ainoo onkelma on vaa se, että mamii nukuttaa iltasi jo älden aikasi ja sitt se herää koht ja punkee ylös, sillo mä jo goisin. Ja sitt se tulee taas takasi ja punkee ylös. No, tänä aamuna mä päätin herättää sen tasan kahdelt! Ihan muuten vaan, en oo pitkää aikaa sitä herätelly. Ett niinku toimiiks orja, jos mä joikase vähä. Juu, kyll se toimii. Äkkii tuli mulle napikoit ja roiskeit. Itte se keitteli kaffet ja riipo jotai nappei. Mä annan kuvatilaa nyt noill kantimill, meinasin sanoo ett typerill. Ei ne ookkaa typerii, ku mä tajusin, ett mulle niillä kannetaa kans ruakaa. Ett tällä kertaa ihan tämmöst. Ulkon on galsa, en tykkää olla partsill. Goisin bases tai tääll päiväpeiton alla. Nii ett hyvii unii vaa kaikill täksi päiväks. Palataa tänne taas huamenna!

 

---------------------------------

 

Vincent onkin näyttänyt tyytyväiseltä oloihinsa jokusen päivän... toivottavasti tämä ei taas ole tyyntä myrskyn edellä!

 

Päivän slogan: Jos syntyy pyöreänä, ei voi muuttua lieriöksi vanhemmiten!

 

Päivän biisi: Hiljaa huomiseen

 

Luettua: Giorgio Faletti – Minä tapan, tämä jännäri uudelleen luennassa kirjapuutosten vuoksi. Oli sen verran erilainen, että lainasin uusiksi. Eli murhia Monte Carlossa, asialla perin verisiä tapoja käyttävä sarjamurhaaja, jolla on mielenkiintoinen tausta ja kuldurelleja piirteitä. Pääosassa myös radio ja eräs DJ sekä hänen kaverinsa, hieman jälkeenjäänyt poika, jolla on kykyjä taas muilta osin. Oikein viihdyttävää lukemista kaikille kauhusta ja jännäreistä pitäville eli suositan, mukavaa yölukemista ,>

 

                              

 

                     KELVOKASTA KESKIVIIKKOA!

SATTUU, SÄRKEE - NORMIVALITUSTA, JOTAKIN HYVÄÄKIN SEASSA =b

Auuuuuuuts, Welhottaren koipia särkee, täpöllä. Eilinen pieni retki Hakikseen teki kehnoa jälkeä kävelyttimiin. Eikä retki muutenkaan onnistunut maailman parhaiten. Yrjö tarjosi kaikkea ihan ok. Samoin halli roiskepuolta. Mutta – voi kauhistus – KUMIANKKAKAUPPA OLI KIINNI eilen, juuri eilen. Miksi minua näin rankaistaan? Ja sitruunaöljyä ei löydy mistään. Jos joku ystävällinen sielu kertoisi, mistä sitä voipi ostaa, vinksu otetaan kiitollisuudella vastaan. Niin, siis tämä pieni kävely Yrjö, apteekki, SS-market ja Liimari sekä Halli vei koivet siihen kuntoon, että illalla taas jouduin liikkumaan seinistä ja huonekaluista kiinni pidellen. Yöllä ei uni taaskaan oikein kutsunut, väkisin sain maattua obligatoriset n. 4 h. Prletto, että ottaa päähän. Sekin, ettei näihin särkyihin voi itse vaikuttaa muuten kuin olemalla kävelemättä, ehhh?!

 

Eilinen kehityskeskustelu Pomon kanssa sujui ihan kätevästi. Totesin vain, että aika vaikea sanoa mitään täsmällistä vielä tässä vaiheessa, kun olen ollut töissä n. 2 vkoa. Lärpättelin sitten epämääräisiä ja kävimme läpi osaston ns. hyvinvointiprojektia ym. Oli minun kyllä ihan vilpittömästi kehuttavakin paria asiaa: perehdytys toimii, työkaverit ovat ystävällisiä ja työvälineet ehdottoman hyvissä kantimissa. Pomo myös pyysi minua kertomaan aikaisemmista työpaikoistani ja –tehtävistäni. Siis hei haloo, minut palkanneet henkilöstöpuolen ihmiset eivät olleet vaivautuneet toimittamaan hänelle edes CV:täni =O No – pikaisesti siinä kertoilin asioista ja sitten käväisin rinttaamassa hänelle CV:n, jotta voipi tarkemmin tutkiskella sitä tykönänsä. Hän oli muuten erinomaisen kiinnostunut erilaisista opiskeluistani, joita tässä olen suoritellut. Erityisesti viimeisimmästä tutkinnosta ,D Josta, BTW, eilen tuli ensimmäinen todistus. Varsinainen todistus ja A-ajokorttitodistus tulevat n. kk:n sisällä. No, näyttihän tuokin todistus niin hyvältä, että. Kun arvosanoina on vain S tai H eli suoritettu tai hylätty, oli pitkän pitkä rivi suoritettua. Jopa sellaista, jota en huomannut suorittaneeni, kun tuonkin asian eteen tuli tehtyä paljon etätyötä! Niin, sen verran keskusteluun vielä, että loppupäätelmänä hän totesi, että jos kaikki menee näinkin hyvin (hei, vasta 2 vkoa takana!), on hyvin mahdollista jatkaa työsuhdetta. Johon tietysti en sanoisi ei, en todellakaan. Nyt kun vertaa Herjaamoon, ziis, ei takaisin mieluusti, ei!

 

Sellainenkin maankaatoihme Varastossa tapahtui, että molemmat työlaatikot tyhjenivät hetkeksi! Ihme, todellinen ihme. Sitä kesti vajaa puoli tuntia, jonka ajan käytin erilaisten ohjeistusten jne. lukemiseen sekä vanhojen papereiden heittämiseen suoraan roskikseen, etteivät sotke asioita.  Hyödyllistä puuhaa, josta voipi olla yllättävää apua. Enhän minä muista, mitä niissä tarkemmin ottaen kaikissa luki, mutta jos asia tulee eteen, tunnistan ainakin, mistä alkaa etsiä faktatietoa. Työkaveri sitten kiikuttikin pinon tehtävää ja virnusi olevansa pahoillaan, kun ehti vasta nyt. Että olin istunut ihan tyhjän panttina niinkin pitkään. Tosin olin juuri lähdössä ,D Joten ompahan aamulla jotakin taas odottamassa, eivät tuolla työt lopu. Mutta oli kiva hetken aikaa katsoa tyhjiä laatikoita. Tuli oikein pätevä olo *tyytyväinen virn*!  Ehkä minä kuitenkin pärjään tuolla... tosin ei minua ole vielä ihan kaikkiin tehtäviin perehdytettykään vielä!

 

Taksohommat toimivat miten sattuu. Ajoitus ja tilaukset eivät oikein edelleenkään kohtaa toisiaan ja Iisalami jakaa virheellistä tietoa kuskeille, mikä on heille erityisen ikävää. Eli eilenkin keikka Varastosta Hakaniemeen oli merkitty kuskille keikaksi Varastosta Hakaniemeen, jossa 10 min. pysähdys ja jatkot suoraan Malmille. Olisi ollut kuljettajalle pitkähkö ja rahakkaampi keikka. Mutta ei se häntä kovasti häirinnyt, kun kerroin, että jään ostoksille ja menen myöhemmin eri kyydillä kotio – aivan kuten olin infonnut Iisalameen ja jonka he olivat vahvistaneetkin. Ruuhka-aikaan normitaksoille riittää kyllä Tsadin keskustassa töitä! Edelleen ihmettelen, että  Iisalami ei toimi; ihminen on käynyt Kuussa (vai onko sittenkään????), tekniikka kehittyy jatkuvasti, kaikenmoisia ohjelmia on tai niitä voidaan pyynnöstä laatia – ja silti niin yksinkertainen asia kuin kyytien välittäminen oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ei mitenkään onnistu ilman mokia! Prle, kirveelle töitä, sano. Tai hyvälle ohjelmistosuunnittelijalle ,D

 

Welhotar poistuu tänään taas Varastolle ihan tyytyväisenä mieleltään, mutta erinomaisen kipeänä koiviltaan! Mutta hyvä näinkin....

 

----------------------------------------

 

Purrrrrrmenta, kaiffarit! Mun mami onki kilti, on se, mun-mun-mun mamiska. Se toi ihan mua varte eile hallist heekkuu, mä sain eile kaks kertaa ja nyt aamulki semmost heekkulihaa, ihan valkata asti on kuulkaas tavaraa, erilaist. Hurjan hyvää, hei! Kyll nyt on taas oikee kissin päivät >o< Ja mä oon ollut kilti, niinku mä oon lupannukki. Ja siks varmaa mamiki on kilti, ett niinku takasipäin kaa. Muute mä vaan eilenki goisin tääll yksi ja heräsi vast ku mami tuli. Sitt nukuttii taas kimpas. Tai mami yritti nukkuu, sen tassui särki, se kerto kyll. Siks se taas vängers sängys ja kävi välill hereill ja sillee. Mä sitt taas lähdinki keske yätä basee goisii. On se kumma, ett orjat ei anna kiltien pikkukissie goisii rauhas, höh! Kummisetäki kävi eile, seki yritti keksii jotai toho merkkausongelmaa *häveliäs virn*, mutt sitt se vaa vähä toru mua... ei se pahasti sanonu, sillee leikist mollas vähä. En mä sille suuttunu, seki on ihan kiva. Mutt Poika on kaikist kivin, mull on taas ikävä sitä. Ei se tuu vissii taaskaa tänne vähää aikaa. En tykkää! Mami sais soittaa sinne intiskää, miss se on, ett mamin kissi tarviis Poikaa vähäks aikaa lainaa. Ettt jos ne lähettäis sen sitt mun seuraks vaiks vaa yheks päiväks? Juu, mä pyydänki mamii heti soittaa...

 

 

Mä laitan varpin vuaks toisen kuvan mun hajusinteist, mä luulen, ett kaikki ei oo nähny sitä aikaisempaa fotoo! Kissinpäivii kaikill – huamisee....

 

--------------------------------------

 

Kissanpäiviä teillekin kaikille! Toivottavasti ulkokelit paranevat, eilen illalla satoi jotain merkillistä, jolle ainakaan minä en enää keksinyt nimeä ,D

 

Päivän slogan: Ilman avaruutta eläisimme litistettyä elämää!

 

Päivän biisi: People Are Strange

 

Luettua: Tapio Tuuri: Suomen viimeinen suvaitsematon, tuota, että tämmöinen omakustanne sitten osui käsiini. Tämä ilmeisesti leikkii olevansa satiiria, ehkä jopa jonkinlainen dekkarintapainen tahi poliittinen kannanotto. No juu, en pitänyt. En suosittele. Ei nyt vaan käy! Argh.

 

                         

 

                        TIIVISTÄ TIISTAITA!

 

NORMIVIIKKO VARASTOLLA TULOSSA?

Vaihteeksi taas yöhuomenta! Eilinen päivä meni huomattavan runsaiden, monilukuisten päikkäreiden voimalla ihan hänekseen. Sitten nukuin vielä n. 5 h. Enää ei nukuta, nih. Klo on 1.15, ei vielä aamiaista, vaikka kissi toisin väittää. Ensin toki päivitys *virn*.

 

Eli residenssissä ei todellakaan mitään erityistä. Makoilin kissin kanssa lähes koko päivän, otin päikkärit aina kun vähänkään siltä tuntui eli tod. monta kertaa. Laittelin thai-tai-kanaa. Pyykkäsin. En edes yrittänyt siivota, käsi on edelleen kipeä. Kukaan ei soittanut, kukaan ei käynyt. Saimme olla täysin rauhassa. Mitään muutakaan ei tapahtunut – hurjinta taisi olla isojen tyynyjen pesu ja niiden päällisten ompeleminen takaisin paikoilleen. Wau, todella tapahtumarikas päivä siis!

 

Tänään onkin sitten kaikenlaista. Ihan ensiksi,  kyllä, aion lähteä Varastoon töihin jälleen! Minulla on klo 9 kehityskeskustelu Pomon kanssa. Muuten töitä on tarjolla jo ihan riittävästi, ettei niidenkään perään tarvitse kysellä. Toivokaa tekin, että Welhotar ei kovastipaljon mokailisi vaan selviäisi päivästä jo tavanomaisen tehokkaasti ja asiallisesti *virn*!

 

Päivän jälkeen aion käydä etelässä eli Hakiksessa, shampoo ja nassurasva vetelevät lähes viimeisiään. Halli huutelee tarjoomuksiaan. Sitruunaöljyä pitäisi etsiä. Eli normikeikka Hakikseen työpäivän jälkeen ja sitten kotiin. Mahdollisesti eräs henkilö on luvannut käydä illemmalla tuomassa niitä kuitteja hakemusasioiden ympärille – asiasta ei ole vielä tarkemmin sovittu. Kiirettä pitää, juu. Tosin HMPK taas esittää melkoisen ällistyttäviä aikatauluja. Itse olin toivonut (tai en toivonut vaan tilannut) työaikataulut lähtö kotoa klo 6.45 ja paluu Varastolta klo 15.20 joka päivä. Arvatkaas huviksenne, yhtenäkään päivänä ei ole juuri noita aikoja. Jommasta kummasta, mieluummin molemmista päistä on päivää rukattu jotenkin päin. Ja jos eivät sitten tule koppitaksolla, minä valitan. En minä aio olla töissä kuin vartin tavallista pidempään ja keräillä vähän plussaa esim. ensi kuun lekurikäyntiä varten (siihen menee puoli päivää, prle). Kumma, mistä nuo ajat keksitään, koska kuuleman mukaan varsinaisia tilauksia ei kuitenkaan kerralla tehdä =O  Lauantainen taksokuski muuten kertoi itse olleensa eräässä kokouksessa mukana vkolla, jossa oli väitetty jälleen kaiken toimivan mainiosti. Onneksi kuljettajalla oli ollut mukana omia epäonnistuneita, kehnosti toimineita esimerkkikeikkoja, joten oli pystynyt todistamaan muuta. Hän myös sanoi, että mikäli HMPK ei enää vastaa valituksiin, kannattaa valittaa suoraan Toiselle linjalle. Otan asian harkintaan. Tiedän, että aivan varmasti taas paskaa tulee lentämään tässä asiassa...

 

Eli Welhottaren residenssissä ei muuta mainittavaa. Uinuimme Vincentin kanssa tosiaan päivän ja melkein koko yön tähän asti. Nyt molemmat ovat vailla aamiaista ja lisäksi kiltejä toisilleen. Olkaa tekin!

 

------------------------------------------

 

Purmeennnntaaa, taiks yä tää taas on! Tajuu tota orjaa, taas punkeemas ylös. Onneks se eile ymmärs leikkii kissii, ett seki nukku vähä väliii *virn*. Ja hei, sitt se teki roipenteliruakaa. Onneks tajus antaa mulle ekaks mun annokse, enneku alko tunkee taas kilei ja karrei mukaa. Oli njamskista, hei. Ei olla pitkää aikaa sitä syätykkää, nii ett maistu tosi hyvält! Ja sitt me tosiaa goisittii. Ja mä sain napikoita. Ja sillee. Ett tosiaa oltii rauhas himas ja kiltei eikä kukaa tehny pahojaa. No juu, mami kyll taas käytti murinakonett sillee, ett mä en voinu olla bases, ku se pitää nii hirmust mekkalaa. Mutt muute ihan ok. Oli kliffa päivä... Nyt mä jään taas yksin koko päiväks, keksisköhä jotai vai jatkasko kiltinä olemista *miettii*. Mä oikee tiädä, mä kyll tahtosin olla mamin kans väleis. Sill on hyvei ruakii ja se osaa paijattaa mua just oikeist kohdist ja heitellä napikoitaki just niinku mä tahon. Tarttee oikee paneutuu nyt tähä asiaa. En mä tahtois merkkaillakkaa, mutt mä en tiädä mikä muhun aina menee (toim.huom. vanha malmilainen selitys, ei päde tässäkään tapauksessa). Jos mä kuiteski lupaan yrittää ees olla nätist, nii ni mamiska vois tuada mulle ainaski tuliaisii, ku se kerta on hallii menoss. Sillo sill on aina mukan kaikkii pussukoitt, jois on hyvei ruakii ja mull viälä ekstraa, jotai munuaisii tai semmosii. Mmmmm. Joo, mä yritän olla tosi kilti, mami, jookosta, jos sä toisit mulle vaiks jotai piäntä!

 

 

Tämmöne ihan tavalline foto eli taas silmät kii, niinku yleensä....... nyt on maanantai-aamu, nii täst on hyvä taas lähtee. Kliffaa päivää kaikill ja huamisee!

 

----------------------------------------

 

Aivan, tästä on hyvä lähteä! Voi ku nuo koipiset paranisivat edes vähäsen – en tykkää kävellä ranskanpullilla....

 

Päivän slogan: Hölmökin osaa kertoa totuuden, mutta hyvään valheeseen vaaditaan jo kykyjä!

 

Päivän biisi: Vain hullut selviää

 

Luettua: Helene Tursten – Kultainen vasikka, jälleen hyvää dekkaria naapurimaasta. Welhotar pitää ja suosittaa kaikille dekkarien kavereille! Miten IT-kupla puhkesikaan ja mitä kaikkea siitä seurasi... melko kaluttu aihe, mutta toimii tässä erinomaisen hyvin.

 

 

                                   

 

                      VIIKON ENSIMMÄISTÄ MAANANTAITA!

SUNNUNTAIYÖ, VAIHTEEKSI TAAS YÖPOSTAUSTA

Höh – mitään kunnon myrskyä tullutkaan, vähän kovempaa tuulta vain. Olen pettynyt! Muuten olikin oikein mukava  päivä eilen. Kiitos ystävän, joka tuli avittamaan roudauksessa sekä vielä päiväkaffelle meille. On mukava, että olet olemassa!

 

Eilen oli muutenkin erikoinen päivä – puhelin soi  heti aamusta lähtien. Useammalla ihmisellä oli paljon asiaa. Eräälle henkilölle lupasin laatia hakemuksen ja liitteitä, tehän muistatte, pääsen toteuttamaan taas salaisia intohimojani ja hänkin kuulosti tyytyväiseltä. Lisäksi entinen työkaveri soitteli monesta eri asiasta eli kertoili lähinnä omista ongelmistaan. Ei haitannut, minä olen  ollut tietoinen niistä jo pidemmältä ajalta ja hän halusikin vain päivittää tilanteen eli kysellä paria asiaa ja kuulla rohkaisua omaan tilanteeseensa. Lisäksi työkaveri vuosien takaa soitteli muuten vain, kertoillakseen kuulumisiaan. Ja lopuksi sitten Kummisetä raposi ristiäisistä. Oli ollut mukavat juhlat. Welhottaren lahjomat villasukat olivat saaneet suurta arvostusta, koska arvasin, että tuskin sellaisia kukaan enää osaa laatia pienelle. No, äiteehän se, armoitetun taitava kutoja, ne oli oikeasti tehnyt. Pääasia, että poika sai siis nimen ja kohta tulee se pakollinen KELA-korttikin *virn*.

 

Niin, tässä sitä taas ollaan hereillä eli heräsin puolilta öin, ei enää unta – ei sitten millään. Asiaan vaikuttavat sekä melkomoinen käsi- ja koipisärky että myös eiliset mahtavat päikkärit! Laadin siinä iltapuolella oikein vanhanaikaisen ruuan eli oikein jauhoisia keitettyjä kuoriperunoita. Pakkasen kätköistä löytyi pieni pussukka lihapulleja, joille tein kastikkeen. Njamskista, kylkeen vielä itse tehtyjä etikkapunajuuria. Siinä söin vielä rauhassa, hiljallensa, ei ollenkaan hotkien vaan nauttien mausta – oli nimittäin pitkästä aikaa hyvää arkiruokaa taas tarjolla. No, tällaisen jälkeen laitoin astiat likoamaan ja päädyin sänkyyn. Olihan tuo kirja toki mukana, mutta laskin sen heti alas ja upposin armottoman syvään, ihanaan, unettomaan pitkään uneen. Taisin nukkua melkein pari tuntia. Kyllä muuten teki hyvää! Taidan tänään tehdä saman jutun. Mitä väliä silllä on, missä vaiheessa minä nukun, kunhan saisin sen tarvittavan määrän unta työpäiviä varten? Minä voin tässä itsekseni elää ja olla, kunhan en keskellä yötä ala mekkaloimaan. Istuskelen koneella, luen, teen hiljaisia kotihommia jne. Miksi minä ottaisin turhaa stressiä nukkumisesta, jos se hoituu vaikka kahdessa erässä vuorokauden aikana – kunhan tuntimäärä on edes lähimainkaan riittävä. Tämä muuten oli suuren pohdinnan tulos. Päättelin nimittän, että voipi olla, että stressaan jopa tuota unipuolta särkyjen lisäksi mieleni pohjalla. En tiedä, onko se mahdollista, mutta luulisin... Ja ihan vaan tiedoksi, huominen työpäivä ei ahdista! =D Varasto, here I come!

 

Päätin ottaa täysin relaa tämän päivän. Tosin pyykkikoneelle riittää vielä töitä. Kasvit hoidan. Siivoamisen taidan jättää vain lakaisun varaan, oikea käsi on aika ikävässä kunnossa. Onneksi luettavaakin on riittävästi. Samoin ruokaa kaapeissa. Tänään voisikin olla thai-tai-kanan vuoro.  Josta tulikin mieleen, että laitoin Belgarionille meilin, jossa toivotin hyvää lomaa ja pyysin ilmoittelemaan, milloin ehtii sitten tännekin käymään. Vastauskin tuli =O Kertoi olevansa mahd. virka-apuna ensi vkonloppuna, mutta tod.näk. seuraavana vapaana ja lupasi tosiaan meilata asiasta. Mitä minä puuttumaan pojan kottaraisasioihin tai muuhunkaan.... ,D

 

Vincentin kanssa olemme nyt taas kavereita, ei ihan vielä todella lämpimällä tasolla, mutta kuitenkin. Kun sitä pesemätöntä pissipyykkiäkin vielä riittää siis. Laitoin eilen Feliwayn lisäksi ao. tyynylle aivan ripauksen cayennea sekä tyynyjen väliin vähän ruusuöljyä. Muuta ei nyt ollut käsillä. Jos ensi vkolla tulisi käytyä vaikka Hakiksessa ja Yrjöllä, voisi samalla reissulla hankkia jostakin esim. sitruunaöljyä. Oikeita sitrusjuttuja minä en taas kestä, allegria nääs. Tuo öljyjuttu voisi toimia, ainakin sitä voisi kokeilla. Eikä öljystä ainakaan tule itselle mitään allegriaanireaktioita...

 

---------------------------------------

 

Purrrrrrrrmenta, kaiffat! Juu, ollaa me mamiskan kaa taas frendei, sillee vähä varovast kuiteski. Mutt mami on kilti mulle ja mä oon kilti sille. Äskenki se anto mulle napikoita, heitteli just niinku pitääki ja kaikkee. Ja sitt tääll oli eile se yks kiva tätsy, mä olin silleki mun miälestä oikee kilti, yhtää ees yrittänykkää purettaa raavittaa tai mitää. Näytin oikee parhaat pualeni, ett kyll mäki osaan, jos mä haluun. Joskus vaa nää mun jutut meneee vähä pipariks. Mutt nii menee kai maminki. Ett kai me molemmat joskus mokaillaa, orjat vaa toisell tavall. Ne ei pissi tyynyill, ne mokailee joteski muute. Jotai juttui toi mami nyt on säätäny tonne sänkyy, en oo viälä tarkemmi käyny tsiigaa. Eile vaa vähä kävi sen viakus ja sitt menin yäks basee goisii. Mami ku goisii nyt tyynyt koipiin alla ja välill viälä ihan vääristä päin, siin on mun jotenki hankala sitt olla. Ett en jääny koko yäks viakkuu. Tarttee tänää tarkistaa, mitä se on sitte keksiny *kollivirn*. Jotai kiaroo kuiteski, mä luulen...

 

 

Täss mä syän ton hajusintin koristeen olevii kuivannei kukan lehtii, maistu hyväll. Eikä ees tullu oksu. Mami ja se tätsy nauro mulle täpöllä, hei, ne nauro. Tajuu miks, mun masu tarvii niit lehtii just nyt, nii et mitä nauramist siin on, jos kissi pitää omast terveydestää hualta, täh? Ei ku kliffaa söndaagii kaikill ja heekkupitost päivää. Mami lupas tekee roipentelii, mäki saan osani *huakaus*.... Huamisee taas!

 

-------------------------------------

 

Ei siinä voinut olla nauramatta, kun Vincent tärkeän näköisenä aterioi hajusintin juurella. Säästin tuon hajusintin pöydälle vain siksi, että on jotain vihreää tuossakin. Enää se ei kuki ja kuivahtaneet kukat olenkin leikannut pois. Ompahan Vincentilläkin jotain omaa kivaa. ,D

 

Päivän slogan: En väitäkään tuntevani itseäni, mutta olen kuullut yhtä sun toista!

 

Päivän biisi: Strangers In The Night

 

Luettua: Juha Itkonen – Kohti, kertomus perheestä, jonka aikuiset jäsenet elävät kaikki kovin erilaista elämää, jokainen taipumustensa, halujensa, tahtonsa mukaan! Kuitenkin välillä vellovat erilaiset tunnesiteet, hyvinkin vahvasti ja tehokkaasti. Welhotar piti kovasti, yllättäen, ja suosittaa muillekin.

 

                            

 

                  RAUHAKASTA SUNNUNTAITA KAIKILLE!

TULOSSA SYNKKÄ JA MYRSKYINEN PÄIVÄ SEKÄ YÖ, JEEEEEE!

Upeeta, mahtavaa: ovat luvanneet myrskyä! Welhotar pitää myrskystä, silloin kun itse saa olla sisätiloissa eikä vahinkoja ole odotettavissa lähitienoilla. Tosin Varaston nurkilla on tuullut tosi reippaasti jo muutaman päivän, siellä tuulee muutenkin aina, mutta nyt vähän tavallista enemmän. Vie jopa Welhotarta mennessään ,D Mukavaa tuo taksotus tällä viikolla, vain ma oli paluussa 25 min myöhästys, se olikin koppitakso kytkyajossa. Muina päivinä minut onkin noudettu normitaksolla eli HMPK on soittanut suoraan takson Helsinki Datasta. Loistavaa, siellä takapenkillä melkein nukahtaa. Ajatelkaa, pitkän ja rankan päivän päälle pehmeä takapenkki, tasainen ja rauhallinen kyyti, mmmmmmmmm. Eilenkin kehuin kuskia – vaikka oli perjantai ja ruuhkat sen mukaiset, kaveri ammattilaisena keksi reitin ja vältti pahimmat kämmit eli olimme suht nopsasti Malmilla ja jopa oikean osoitteen kulmalla ilman neuvomistani! Mukava, että näitä ammattilaisiakin tapaa. No, kahtena aamuna minua on kyllä taas etsitty, ovat ymmärtäneet soittaa ja kysyä, kun eivät ole löytäneet heti oikeaa osoitetta. Jostakin syystä minun viimeisimpiiin HMPK-valituksiini ei ole lainkaan vastattu! Onkohan hra K.K. lopullisesti polttanut päreensä minuun vai mistä lie kysymys. Minusta valituksiin pitää vastata, jos olen kirjallista vastinetta pyytänyt.

 

Eilen puursin Varastossa koko päivän lähes omatoimisesti ilman neuvoja... ainakin melkein. Pari kohtaa oli käytävä tarkistamassa työkaverilta. Muutoin yritin tehdä mahd. huolekkaasti duunia ja sainkin yllättävän paljon aikaan! Hyvä minä, olin tosi tyytyväinen. Siinä tuli näet tehtyä pino, joka ilmeisestikin on odotellut pitkään ja hartaasti jonkun tarttumista siihen ja asioiden loppuunsaattamista. Lisäksi tapasin isomman pomon tupakkahuoneessa, hän vei minut tapaamaan koko Varaston Pomoa. Wau, pieni, hoikka nainen. Terävän näköinen kuin mikä. Eikä ikinä uskoisi, että on jäämässä eläkkeelle mahd. jo tämän, viimeistään ensi vuoden puolella. Lisäksi olen tupakkatauoilla tapaillut samoja ihmisiä melkein aina ja tulllut tutuksi eli nyt kuulen myös muiden osastojen jutut ,D Lisäksi eräs jo huomautti, että Welhotarkin tuntuu olevan siiderin kaveri sekä armoton hölöttäjä. Outoa, äkkiäpä tuon huomasivat =O Koivetkin ovat voineet aavistuksen, aivan vähän, paremmin  pari päivää. Uusi oma rintteri ja koristossuviritys saattavat taas toimia, asiaa täytyy vielä jatkaa... Osaston väki suhtautuu edelleen mukavasti, ei valittamista. Yksi miespuolinen pitsiniska havaittu! Argh! Ja vielä nuori kaveri... Ruokaporukkakin alkaa järjestäytyä hiljallensa eli lähes samat ihmiset lähes samoihin aikoihin – mukavia kaikki. Kaffeviritys ei vain tunnu aamuisin onnistuvan =(

 

Sitten ziitosta vaan kaikille, jotka ovat tarjotelleet kasseja. Sain viestejä ja olen vastannut. Kasseja, oikean plaatuisia sellaisia, on siis tulossa. Rapoan heti, kun lähetykset saapuvat! Mukava, että olette ymmärtäneet Welhottaren piinan ja kidutuksen kassiasiassakin ;D Ihania lokiystäviä minulla, olempas onnekas!

 

Ja viimeisimmäksi kissarapoa eli sain eilen aivan hillittömän räyhäkohtauksen Vincentille. Ei, ei olisi pitänyt, minkäs kissa sille voi ja varmaan ihmetteli, miksi minä käyttäydyin siten kun tein. Kuvitelkaapa itse, että olette juuri edellispäivänä pesseet kaikki petivaatteet ja kissinpissin hajuiset tyynyt sekä vaihtaneet puhtaat tilalle. Suihkutelleet vielä huolellisesti aamulla Feliwaylla edestä ja takaa. Kun sitten heittäydyin sänkyyn, ihmettelin miksi kissinpissi edelleen haisuu nenääni, että onko haisu peräisin jopa petauspatjasta. Kunnes huolellinen tarkistus paljasti asian: sängyn keskimmäiset tyynyt (ne, jotka siis aina merkataan) oli jälleen merkattu, eikä vaan merkattu vaan sinne oli kirjaimellisesti KUSTA LOROTETTU oikein reippahasti eli tyynyt olivat märkiä, mutta päältäpäin täysin koskemattoman näköisiä eli kissi on kyllä ovelasti kiemurrellut tyynyjen alle ja tehnyt tepposensa! Ei kun koko petivaatesatsi uudelleen koneeseen pyörimään ja raivarit... isot raivarit. Heti jälkeenpäin kyllä hävetti. Lisäksi Vincent onnistui eilen karkaamaan rappuun, kun Kummisetä tuli käymään. Setä oli sen verran viineissään, että piti ovea vähän liian kauan auki ja Vincenthän on aina ovella vieraita vastassa. Niin että komensin sedän hakemaan kissan ja setähän lähti, ovi jätettiin auki ja kohta Vincent porhalsikin sisään huutaen järkytyksestä ,D Juu, nyt voi jo hymyillä – eilen ei tod. naurattanut pätkääkään, ei sitten sentin vertaa. Tänään olemme jälleen varovasti kavereita. Eihän tämä yhteiselo nyt tuollaiseen kaadu. Mutta jotakin tässä on keksittävä! Ajatelkaa nyt, minullakin kun on hiukset takamukseen asti ja pyörin sängyssä aina. Siinä huomaamattaan voi saada suihkupuhtaat hiukset lojumaan pissilätäkköön. Ja sitten pitäisi aamulla Varastoon... ehhh.. tukka tuoksahtaen kissinpissille. Ei hyvältä kuulosta, eihän?! Olisikohan käynti maustevarastossa aiheellinen Feliwayn lisäksi *miettii*, voisi sitä ainakin kokeilla.

 

Lopuksi tietysti pitää kertoa, että Kummisetä on taas sairaana. Ei, ei ollut ruusu, oli VTI eli virtsatietulehdus, taas. Ei ollut käynyt kontrollissa edellisen tulehduksen jälkeen, vaikka kuinka usutin. Ei kuulemma ollut sellainen tunne. Prle, eivät ne bakteerijäänteet tunnukaan, stna. Eli luultavasti tarkistusnäyte olisi ollut epäpuhdas ja hän olisi saanut toisen kuurin heti perään ja olisi välttynyt käymästä päivystyksessä, jonne nyt sentään ymmärsi hakeutua heti oireiden hankaloiduttua. Tiesi varmaan, että minä olisin haukkunut kaverin pystyyn. Tänään on myös Pikkuisen ristiäiset, hänestä tulee kuulemma Emil. Welhotar, Iso-Täti, lähetti kauniit, tavalliset villasukat, kun muuta ei ollut. Epäilen muuten, että niitä nykyään onkin harvemmin tarjolla. Eli Kummisetä lähtee juhliamaan.

 

Tänään on myös roudauspäivä ja odotan ystävän tapaamista. Treffit on sopivasti säädetty kirjastolle. Kohta lähdenkin tekemään kauppalistaa...

 

---------------------------------------

 

Purve, kavrut! Juu, ton mamiskan pitiki sitt mennä kertoo taas kaikki. Tääll oli eile kyll ihan hirvee tappelus, me huudettii molemmat! Ja molempii vissii sitt illemmall jo hävetti. Mutt noloo tää on, mä en vaan tiädä mikä muhun aina siälä sänkyss menee. Se on se tiätty paikka ja ne tyynyt! Ei voi mitää, ei yhtää mitää. Mami oli ihan hurjana, siis oikee tosissaa. Ikinä nähny sitä nii vihasena. Ja taas murinakone söi kaikki ne pyykit. Koko ilta oltii sitt hiljaa ja mä marisin. Sitt mä onnistui viäl karkaa tonne rappuu, mutt siäll ei ollukkaa kivaa. Pelkkii seinii ja pahoi haisui, ei mitää miälenkiintost. Tulin sitt takas, ku Kummisetä haki mua. Ett nyt mä sanon ihan, ett vähäks mä oon töpeksiny. Onneks nyt aamull oltii jo ihan tavallisest kavrui ja mä menin oikeen kunnon kakall ja partsill huutaa ja sillee. Toivottavast tää täst taas rauhottuu ja mami keksii jotai. On se kummiski mun mami ja mä oon sen kilti kissi – nii se hei ite sano!

 

 

Sill ei oo nyt mun fotoi, se laitto tommose riijutska. Mä en nääs tänää suastunu kuvii, menin baseen goisii! Hei, mä kuulin, ett ois tulos viarait... mä lupaan olla kilti! Ihan totta! Huamisee...

 

------------------------------------------

 

Huh, tästä tuli taas tällainen jättipostaus. Mutta kissa-asiat ovat kovin tärkeitä, eikö? Ja kaikki muukin, kun sosiaalinen elämä pyörii lähinnä täällä Lokistanian puolella!

 

Päivän slogan: Pimeys luo turvaa, valoisassa kaikki paljastuu!

 

Päivän biisi: Pidetään ikävää

 

Luettua: Eilinen opus on vieläkin hiukkasen kesken kun oli tuota iltameininkiä eilen vähän liiankin kanssa! Helmet on korjaantunut sen verran, että uutuuslistat on päivitetty. Kiitos siitäkin vähästä.... =E

 

                           

 

                      MYRSKYISÄÄ LAUANTAITA!