aio tänäänkään laatia, vaikka sellaisia aikeita eilen jossakin vaiheessa olikin. Alkoi nimittäin (kas kummaa!) ketuttaa taas tuo huominen työpäivä ja ne pari seuraavaakin. Eli miten olla ja elellä? Ei sitten pätkääkään huvittaisi, nytkin särkee / juilii / vihloo / vetuttaa suhteellisen räväkästi. Enkä tajua, miten taas pungertaa itsensä edes taksoon huomenna. Mutta mitä välii, eikö?
Sen sijaan voisin kertoa, että Sormus, Joka Ei Koskaan Katoa katosi taas eilen. Olin menossa Rismaan ja jossakin kärrejä ottaessani se vaan tipahti - etsin, en löytänyt. Ihmisiä niin, että ajattelin katsastaa uudelleen kaupassa käytyäni. No, eihän sitä ollut missään ja ajattelin, että joku on sen löytänyt tai se on kierinyt huut hemmettiin. Kävin vielä Liiterissä kiertämässä. Majoittauduin ensin sisään odottamaan taksoa ja sitten ulos. Kömmin taksoon, ulos taksosta, kerroksiin, purin kauppatavarat ja tein jotakin pientä. Sitten päätin vaihtaa kotiremellykset päälle ja siinä vaatteita vaihtaessa kuului klings-kloks-plöps.... Aivan, sormushan se sieltä tipahti! Se oli jäänyt ilmeisesti lököhousujen poimuun odottamaan parempaa aikaa. Uskomatonta! Se ei siis todellakaan suostu katoamaan, jollei sitä ilmeisesti oikeasti halua hävittää?
Eilisen suklaapläjäyksen voimin sain sentään tehtyä jotakin parvekkeelle eli pestyä sen kahdesta kohtaa – sisältä ja vielä sisempää. Kolme ämpärillistä mustaa vettä tuli, nyt vallitsee leppeä Tolun tuoksu, on puhtaat matot jne. Siistiä siitäkään lattiasta ei saa tekemälläkään, kun siellä on pidetty jotain teräspohjaisia kalusteita jossain vaiheessa -> niistä on jäänyt ilkeät ruosteläikät, jotka eivät lähde pois. Anti olla. Sisällä lattiat ovat vielä kamalammassa kunnossa, joten mitä välii... prle. Sekin kävi taas eilen vähän harmittamaan. No, ainakin kerran vuoteen -homma on tehty.
Belga puolestaan teki toista tuntia töitä tämän masiinan kanssa, ennenkuin sai sen tottelemaan itseään (ja tietysti myös minua), joten himppasen oli hankala sekin homma. Nyt tässä on sama varustus kuin ennenkin. Toivottavasti siis. Tosin uhkasin, että jos kone kaatuu tänä aamuna, hän on velvollinen säntäämään tänne vaikka kesken uniensa *härn*.
Ei, en minä jaksa edes valittaa enempää. Te tiedätte jo kuitenkin kaiken ennestään eli mikään ei ole muuttunut! Edessä pakkohommia, kursorista siivousta ja muuta öklöttävää. Hmph!
POLKA, JOKA EI OLE HIRVEÄN ILOISA!
