TÄNÄÄN SEISOO KOKO PÄIVÄ(n) =P

 

 

Toivotankin kaikille lukijoille oikein vekkulia ja antoisaa kesäpäivänseisausta, joka on tänään 21.6.2012 (klo 2.09). Nyt yöt alkavat lopultakin pimetä... nauttikaamme siitä.

Ja ilman suurempia juhlimisia eiliseen eli arvoisat toverit, eilisaamusta vääntäydyin melkein normiaikaan eli kaksi tuntia tavallista myöhemmin Varastolle ja aloin välittömästi katua jälleen tilannetta. Töitä oli järjettömästi, siis tekemättömiä vuoria suorastaan.

Mutta minähän menin sinne vain käydäkseni lekurissa. Rtg:ssä selkeät murtumat VI ja VII kylkiluissa vas. Edessä ne pienemmät luuruhjeet, kuten kerroinkin. Ei pitäisi olla ongelmaa, mutta hankala paikka parantua ja kivulias *ihanko totta, grauh*. Saikkua 1.7. asti, omisarvis soittaa sitä ennen ja kysyy kuntoa. Jos on tarpeen, saan siis lisää saigonia soittamalla. Onneksi tämä omisarvis palasi takaisin, ainoa, jonka kanssa olen tullut hyvin toimeen ja joka on kuunnellut minua. Tosin ensimmäisen tapaamisen jälkeen pidettiin 2 h palaveri, johon olin hankkinut vanhat sairauskertomukset ja tehnyt oman listani jne. Siis ei, hän ei toteuta minun toiveitani mitenkään. Onhan vaan asiallinen, vähän jäyhäkin ehkä, meikäläisen ikäinen, luotettava peruslääkäri. Sanoo suoraan, jos aihetta on. Ei koristele, ei myöskään pelottele. Minä tykkään tämmöisestä meiningistä eli ei mitään krumeluureja!

Lisäksi kuulin kaverilta, että erästäkin mömmöä saapi vesiliukoisena eli poretyyppisenä ratkaisuna,

pyysin sitä yöksi nopeavaikutteiseksi, että saisi uudestaan nukuttua särkyjen herättäessä. Arvis ei ollut edes kuullut asiasta (tämä onkin tosi tuore juttu), sain toki sitten niitäkin repsulle. Joten ei paha!

Tämän lisäksi informeerasin osastomme leidien hädänalaista työtilannetta, että siihen ehkä puututaan myöhemmin. Samoin kerroin, että tahdon jonkun tuonne taloon mukaani testaamaan rolleria, koska siellä on mahdottomia ovia ja loukkoja eli vammaudut lisää, jos käytät rolleria *ikävä ihminen minä*. Tämä viimeinen muuten luvattiin toteuttaa heti, kun meikäläiselle vaan sopii – sehän on työarvaushuollon eräs päätehtävistä myös.



Näillä puheilla siis... olipa reissu. Töissä on töitä niin, että hirvittää. Mapitin yhden paperin, joka häiritsi esteettistä silmääni. Muuten tein pari sellaista juttua, jotka eivät juuri nyt kotona onnistu. Olin siis töissä, toki käymässä. Ja ihan hyvä, marmatin esihenkilölle myös työtilanteesta jne. *aggressioita liikkeellä*. Päätän raporttini eräästä toimipisteestä sekä sen vaatimattomasta viranhaltijasta

tällä kertaa tähän.

Enkä lisäraportoi kassillisesta muonaa, jonka kävin hakemassa Serkuista lähinnä Belgalle sekä yhdessä apehdittavaksi viikonlopukkeeksi *mullemullemulle*. Kaikkea kivaa ja namia, uuttakin :P

Tänään vuorossa posti → vietäviä lähetyksiä kaksi kassillista. Kirjasto → haettavia opuksia noin yksi kädellinen. Apteekki → haettavia mömelöitä pariakin plaatua. Ruokakaupat → savukalaa, katkiksia, uusia perunoita, jättikekosittain tuoreita vihanneksoja. Päärynöitä, useita. Ja sitten pikaisesti kotoon.

Eilisestä jäi nimittäin aika vekkuli nyykähdys, siinä oli kävelyä, kantamista ja aktiviteettia vähän turhan paljon. Olen siis normaaliakin jäykempi tänä aamuna. Hei kaverit, käypikö katteeks?! ;D Juuei, tämä ei ole yhtään hauskaa. Mutta pikkuhiljaa menen, aikaa on tällä kertaa. Eikä kannettavaakaan pitäisi olla ihan mahdottomasti. En uskalla luopua kuitenkaan edes konditionaalista tässä vaiheessa ;) Jäykkyys saattaa tietysti johtua myös kesäpäivänseisauksesta.

Sairausloman jatko tarkoittaakin sitä, että pääsen poikkaisemaan Hakaniemessä puolen päivän minilomalla ensi viikolla. ViiVoanissa ja hallissa nyt ainakin. Olisi sitä kyllä muutakin, mutta nämä tärkeimmät!



Ja nyt päivän ensimmäiset kaffet ja kipumömelöt ;)

POLKA - KAS, SAIRASLOMALAINEN AIKOO TEHDÄ MUKA JOTAIN :O

 

SAIRAS AIKOO VAIHTEEKSI TAAS LÄÄKÄRIIN...

 

 

josko lopulta saisi kunnon huimehia! Mitä noista taudeista tai vammoista niinkään väliä, vai mitä? Eli kävin eilen rtg:ssä ja sain ajan omisarvikselle tälle päivälle. Ajoitus on sikäli hyvä, että samalla käyn Varastolla hoitamassa pari asiaa (omia asioita tietty, ei työasioita) sekä Serkkuin luona pikkuisen ostoksilla.

Myöntää täytyy, että koville ottaa. Kivut ovat helvetilliset, eniten ehkä vituttaa se, ettei uskalla lähteä tekemään mitään isompaa puuhaa. Siitä seuraa karmiva rangaistus; joko homma jää kesken tai säryt vain pahenevat ja siirtyvät isommalle alalle. Eli ei kiva, en pysty edes kirjoittamaan kuin hätinään näitä läyrypäivityksiä.

Hommat makaavat – samoin akka. Ja jopa kissa. Hyvältä ei siis näytä kotihommien puolesta, kirjoituksia on tekemättä vaikka kuinka ja muutakin olisi toki tarjolla. Argh, että jaksaa nyppiä. Silloin pitää ottaa sen verran rauhoiketta, että asia lakkaa kiusaamasta ja voi ottaa 10 min tirsat. Yöunet nukun n. klo 22 – 23.50 melko tasan. Sen jälkeen puuhastelen omiani ja saatan saada aivan pienet unet vielä jossain vaiheessa kiinni. Yleensä en saa, koska herään pidemmiltä unilta aina kamaliin kipuihin ja siitä toipuminen vie oikeasti kolmisenkin tuntia tai jopa enemmän. Itkettykin on, lähinnä kivusta, yliväsymyksestä ja itsesäälistä, perkele.

Tiedän, että omisarviksella ei ole antaa mitään parannuskeinoa. Voisi kuitenkin kirjoittaa sairauslomaa tarpeeksi. Ketuttaa nämä pätkityksetkin, aina pitäisi olla menossa ja tulossa. Minäpä tulen rapottamaan tästäkin asiasta, kun palajan reissulta.

Huomenna pitäisi vielä postiin, kirjastoon ja vihanneskaupoille. Olisi ihan pakko, koska yksinhän minä täällä kyhjötän residenssin pölyisessä nurkassa ja jyrsin kynsinauhoja sekä pälyilen salakähmäisesti ympärilleni.

Ei, ei siis mitään uutta kerrottavaa.

 

POLKA - JOLLE JO PELKKÄ AJATTELEMINENKIN TEKEE KIPEÄÄ  =P

MINÄ EN JATKOSSA KEHU KETÄÄN, EN EDES ITSEÄNI!

 

 

Tuntuu, että käytän sen minimaalisen jäljellä olevan energiatipan itseni mollaamiseen. Siitähän me kaikki voimme varmasti olla samaa mieltä, että minä olen mäntti paskiainen? Ei tarvitse edes ihmeemmin perustella. Niitä perusteluja näet kertyisi hyvinkin huonon romaanin verran eli kilosotalla. Polgis-koodi! :D

Koodista tulikin muuten mieleen *lamppu, torpsot* yksi asia; tietääkö kukaan mitään paikkaa, missä kivoja keskusyksiköitä kasvaisi maassa / puussa / kasvihuoneessa ja niitä voisi käydä röpelehtimässä hiljaksensa? Uuteen ei taaskaan – niinpä – ole varaa... Parillekin voisi olla käyttöä, koska meillä Belgan kanssa näitä näkyy tilttailevan aika sojona. Ja ihan totta, minulla suorastaan hupikäytössä (no kuitenkin yhtä jatkuvaa ja aktiivista kuin töissä) ja Belgalla työopiskelukoodaushuvittelu-juttujen puitteissa. Hänellä tosin on aina varalla yksi vanha käyttökelpoinen yksilö, jos tulee totaalinen tiltti. Rakentelemaan ei nyt ruveta. Ei ole aikaa, sano.

Vaihtarina oli läppärin osto, mutta edellisistä on sen verran huonoja kokemuksia, että eipä taida tulla kyseeseen. Vai ulottuukohan (no siinä se selitys olikin) huono tuurini sinnekin asti, että olisin aina saanut vain ns. huonon yksilön? Sehän on toki yksi mahdollisuus, jopa todennäköinen selitys asiaan. Eli minun ei kannata hankkia yhtään mitään upouutta, se on just kohta kuitenkin särkihajalla eikä kukaan koskaan korvaa mitään jne. Argh, koska sehän olen minä!

Eilen poltin päreeni, hihani sekä monta tupakkaa useiden eri asioiden puolesta. Eniten kuitenkin siksi, että miksi juuri nyt (kun se ei – hei oikeasti – ole enää edes muodissa) joka helkkarin paikka tunkee itseään ja palvelujaan Naamattuun. Usein jopa ainoana kommentointi- tai palautemahdollisuutena. Tämä on nimittäin täysin käsittämätöntä ja pariin paikkaan olen jo viestiä laittanutkin. En jaksa ymmärtää, miksi kaiken pitäisi olla siellä. Koska tottahan on, että eivät KAIKKI ihmiset ole Naamatussa. Tai osa on ehkä ollut hetken, mutta viisaasti häipynyt. Minua suunnattomasti ketutti eräs taloyhtiön asia, jossa *eheh* oli suora Naamattulinkki. Laitoin sihahtelevan sähköpostin meiliosoitteeseen ihan reilusti ja omalla nimelläni jopa ;) Saas nähdä, saanko edes vastausta.... tulen toki rapottamaan asiasta. Minähän oletan, että te olette järjettömän kiinnostuneita asiasta.

Kuten varmasti siitäkin, että Toveritar eilen kävi puolestani noutamassa muonaa, josta kiitokset ja niiaukset hänelle! Olen nimittäin edelleen stanan kipeä ja krantusti puhuteltava ämmänkäppänä. Mutta kyllähän asia niin on, että se on tod.näk. huomenna veivattava itsensä vaihteeksi Arvaustaloon. Mietin vielä hetken asiaa. Samalla voisi käydä Varastolla piruuttaan viemässä sairaslomalaput, ettei niiden perään tarvitse huudella. Ja tämä johtaisi tietysti myös Serkkuin kautta kotoon -projektiin. Sekä ylihuomiseen pakkorakoon – oikeasti: kirjoja on saatava, tuoreita vihanneksia ja päärynöitä on myös haettava! Ei auta, lääkitystä kehiin ja menoksi ilmeisesti. Ei tässä nyt muukaan auta.

Menkää te mökille tai jonnekin pitämään kivaa ja juomaan vinaa. Minä jään tänne torppaan synkistelemään ja ahdistelemaan, se on sitten niin helvetin mukavaa. Varsinkin, kun siihen ei ole syytä.

Joku tuolla aikaisemmin on useasti sanonut, että minun pitäisi muistaa, että monella on huonomminkin. Aaaivan. Mutta sopisi myös muistaa, että vielä useammalla on paremmin ja sitäkin useammalla todella paljon paremmin – että repikääs juttua nyt vaikka tästä *kiero wirn*.



Kivut ovat tällä hetkellä suorastaan käsittämätöntä laatua. Unta sain väkisin 1.5 h ennen puoltayötä. Sen jälkeen olen vain yrittänyt levätä ja tropata. Mikään ei auta. Harkitsen vakavasti pienimmän keittiöveitsen teroittamista huippukuntoon.

 

POLKA - NYT SATTUU NIIN, ETTÄ OLEN KALPEA JA HILJAA...

 

OLISIKO POLVISTUTTAVA JA KIITETTÄVÄ MIEHIÄ...

 

 

sillä valitettavasti ainoatakaan naista joukkoon ei varsinaisesti kuulu. Mutta mitäpä blögääjä ei tekisi hakusanaihmeiden takia eli kiitän polvillani:

• 
  

  
  poikaani, kivenkantajaa, Belgaa – joka hädässä suuressa, Äiteen itkiessä Sungin luuriin, nopeasti myrskystä ja sateesta välittämättä pakkasi kivikautisen kakkostyypin keskusyksikön reppuunsa ja kiisi residenssiini

  
  


• 
  

  
  toista suomalaista, tavallansa kirjaimellisesti, eli Linus Thorvaldsia, joka mahdollisti omalta osaltaan tuon tapahtuman; sain nimittäin ruhtinaallisen 7 minuutin täsmäperehdytyksen Linuxin sekä Ubuntun alkeisiin (eikä tämä vielä tämän pahemmalta näytä)

  
  


• 
  

  
  sitä Herra Isotohtoria Arvaustalossa, joka sai minut ajattelemaan jälleen uusia, reippaita ja radikaaleja muutoksia sekä Arvaustalon että koko kansan perusteelliseen likvidointiin tutkinnan jälkeen

  
  


• 
  

  
  (outoa ääntä pitää tuo keskusyksikkö............ hhmmhhmmmhmm, vaistoaakohan se tällaiset puheet)

  
  


• 
  

  
  armasta työnantajan edustajaa, koska nyt tajusin, että voinkin mennä ihan itse Varastolle vaikka keksiviikkona viemään saikkupaperit sekä samalla sanoa pari sanasta (...niin...) ja käydä samalla omisarviksen luona Arvaustalossa

  
  

Eikö tämä jo kiittelynä riittäne, minä ainakin olen sitä mieltä. Tsihih, on muuten aikastas hassu tekstinkäsittely tämä. Ikinä ennen nähnytkään, mutta eikö kaikissa ole samat toimet... siis periaatteessa? :D

Asiat voisivat siis olla toki huonomminkin – sitähän voisi olla vaikka imatralainen poliisi...

Muuten voin vain kertoa, että särkyä ja unettomuutta riittää aivan tolkuttomasti. Tätäkin alkua kirjoittelen yöunien jälkeen eli n. klo 23.30. Olen jo aikani goisinut sekä siitä tuskaisasti herännyt.

*huokaus*. Loppuyö ja -aamu menevätkin välillä lukiessa sekä koneen ääressä ja kaffetta keitellen. Varastotoverille on pakko soittaa myös heti aamusta sekä tarkistaa pari asiaa... minä olen nyt sillä tuulella, että jos yksin laittomuudelta tms. vaikuttava ilmaisu jossain vilahtaa, ryhdyn asian edellyttämiin toimenpiteisiin! Perkele, kyllä varma on nih!

Todella kevyet uusiounet nukuttuani en tiedä, ymmärtääkö tätä päivitystä kukaan. Mutta mitä välii, hei! Itte tein, Linuxilla ja Ubuntulla ihan eka kertaa. Eikä Belga-raukka vielä tiedä, mitä minä tällä oikein pystynkään tekemään *sairasta hekotusta*.

 

 

POLKA – HÄN JOKA LÖYTÄÄ KAIKKIALLE =P

PITÄÄKÖ ODOTTAA, ETTÄ HERÄISI KUOLLEENA

 

ennenkuin Arvaustalon työarvaus ottaisi minut taas ihan ns. oikeana asiakkaana? Mietin tätä avausta ja koko postausta. No, teillä on taas kaikenlaista sanottavaa, minä tiedän...

Ideani oli se, että koska varsinkin selkää ja vasempaa kylkeä järsi aamulla aivan saatanasti, menisinkin jo tänään lekurille. Ei tarvitsisi huomenna sählätä, mennä Varastolle, yrittää kävellä arvaukseen, palata jne. Koska siis tiedän olevani työkyvytön ainakin viikon, mahdollisesti pidempään.

No voi hyväinen aika sentään, mutta kylläpä olin taas tyhmä! En ajatellut sitä, että Arvaustalohan laskuttaa jokaisesta käynnistä, kannattaa antaa vain lyhyt saikutus. Toisekseen minua "palvellut" arvaaja ehdotti menemistä Malmin rtg:n (poistettu jo vuosia sitten!) ja asiointia samalla lääkärillä (ei ole vakilääkäreitä hänkään) – toki minä hemmetissä niin olisinkin tehnyt. Arvaustalokin on keskittänyt toimintaansa siten, että on Yksi Iso Talo ja satelliiteissa on vain perustoiminnot ja supistetut aukioloajat...

No, pyysin koko viikkoa sairista, koska toki tiedän, että näillä näpyköillä (kyljillä ja muilla vammoilla) ei isompia hommia hoidella ainakaan viikkoon. Ei, ei sitten millään. Kolme päivää ja uusi arvio. No, otin sen tietty vastaan, mutta vähänkö ihmettelin. Että taas pitää ke tai to laahautua uudelleen framille. Tyhmään pieneen päähäni imeytyi vasta paluumatkalla ajankohta: Iso Herra Arvausherra luuli minun kusettavan itselleni jotain ylimääräistä hauskanpitolomaa ns. juihannukseksi. Olisin voinut kertoa toki heti, että en vietä juhannusta, en pidä hauskaa enkä mökkeile. Kökin kotona, luen, nettailen ja syön. Mutta olen täysin varma, että kyse oli siis tästä. Minä en vain tyhmänä tajunnut. Sillä aikuisten oikeasti *vihaa tätä ilmaisua* kunnolliset retkahdusvammat sekä murtumat (useampi, jotka vinkeästi kiehnaavat toisiaan vasten) eivät parane noin äkkiä!

Hah, minulla on jo suunnitteilla uusi ja upea postaus kaikille arvaushoitoalan ammattilaisille sekä työnantajapuolen edustajille: siinä mukaan tulee tietysti kehokartta jokaisen sairauslomatodistuksen liitteeksi sekä luettelo tehtävistä, jotka henkilö voi hoitaa (tämähän on suuntaus, että kipsikoipinen voipi hyvinkin tehdä kevyitä kirjoituspöydännostotöitä jne). Epäilen, että tämänsuuntainen ajatus aiheuttaa meheviä riekkujaisia blögissäkin.

Siiheksi asti voin siis kertoa, että nukuin yöllä n. tunnin ja heräsin saatanallisen raivokkaaseen särkyyn, joka ei ottanut talttuakseen sitten millään. Murtumista jotain tietävät ymmärtävät varmasti mistä puhun (kyse on siis murtumista, joihin ei voi asettaa immobiliteettia jostain syystä ;) Tämän jälkeen aloin pähkiä tuolla lääkäriasialla ja varasin ajan, kävin ja palasin. Söin vähän ja goisin hieman lisää.

Btw. Ammattietiikka on myös Herra Iso Herralla hieman hakusessa. Kysyin tahallani, voinko nyt rauhassa sitten ottaa maksimimäärän kaikkia lääkkeitä ja kuumelääkityksen vielä, kun tuo kuumekin tuossa pukkaa päälle. Lisänä tietysti muu "tarvittaessa"-lääkitys sun semmoiset huimeet. Ja tämä suositteli jopa, että olisikin oikein hyvä lääkitä oikein (2 x 50 mg Tramal, 2 x 50 mg Panacod, 1 x 5 mg Diapam, 1 x 150 mg Tramal retard, 400 mg Ibumax, Aerius, vitamiinit ) – tässä oli äkkiseltään siis hänen lupansa mukainen aamulääkitys :O Pelottaako? :D

Voi mussukat, palataan astialle! Olen saanut n. 100 g kuivattuja tatteja ja laadin niistä kohtapian jotakin tarjolle, njam :) Haistakootten tatti koko Arvaustalo Luuloherroineen...

 

 

POLKA, HEI SE LIIKKUU VIELÄ.....

KUNHAN NYT TULI VIELÄ MIELEEN

 

tässä jo useampaa tuntia taas valvoessa yksi asia. Katsokaas, kun meikä kirjaimellisesti asuu ja oleskelee yksin. Eipä todellakaan ollut ketään pelastamassa, ei avittamassa minkään asian kanssa! Tai tokihan tuo virkavaltapuoli *muahahaaaaaaaah*, sieltähän se varmasti olisi löytynyt kaikenlaistakin...

Minä siis vilpittömästi kiroan entiset ns. ystäväni ja tuttavani, jotka ovat joskus lupailleet auttavansa minua tms. Perkele – jollei Belgaa olisi, minä makaisin tuossa vieläkin ja itkisin pahenevia kipuja sekä lääkkeiden kohtsillään uupumista. Ja todennäköisesti huomenna kömpisin lisävastaanotille. Ehkä teen sen silti, mutta ainakin huushollia on vähän siivottu, olen saanut ruokaa syödäkseni, himppasen lisää lääkkeitä sekä isoimmat Mr Miau -pyykit on pesty.

Että joskus jaksaa suorastaan ärsyttää, naurattaa ja väsyttää moiset "vakuuttelut", joita eräätkin henkilöt joskus ovat luvanneet. HV enkä suinkaan tarkoita hyvä veli!

 

 

POLKALTA – näihin kuttuuntuneisiin, väsyneisiin ja kipeisiin tunnelmiin!

 

 

NIIN PITKÄÄN KUIN PÄIVITYS KESTÄÄ...

 

eli kuinkahan pitkään pystyn ja jaksan istua sekä kirjoittaa ;) Ja olkaa toki hyvillä mielin, vaiva ei ole viinavetoinen, kyllä se on ihan fyysinen – selkäperäinen vieläpä. Prle, en muuta sano.

Asiahan alkoi tuossa rännätessäni pari päivää ja mennessäni (selvänä!) yöllä kylppäriin. Minä mitään valoja ikinä laita, omassa huushollissaan nyt selviää. No sepä tuo oikea veemäisempi koipi elikkä lonkka itseasiassa otti varsin pahakseen jonkun sivuttaisliikkeen ja hush-pois olinkin lattialla äimänä käkenä. Ehdin sentään saada kädet eteen, jostain kumman syystä sitä vaistomaisesti vie kädet eteen. Turhaa, perkele. Meikäläiselle ne aiheuttivat taas pari pientä kylkiluumurtumaa (nyrkit siis) osuessaan ihan täsmälleen samoihin kohtiin kuin lukuisina muinakin kertoina. Eli ne kohdat on jo niin niitattu, ettei edes yllättänyt.

Mutta kun siitä sitten viilailin itseäni ylös, repi koko selkää aivan järjettömästi. Leiskui vaan silmissä, sekä ala- että yläselässä. No, siitä sitten aamunkorvalla lekuriin tekemään selvitystä, saamaan kipupiikit ja saikkua – lääkkeitä totesi olevan omastakin takaa. Ainoa ongelma on, että missään asennossa EI VOI nukkua. Sattuu n i i n kovasti siis, varsinkin tuonne selkään. Jossa siis Sisarus Marian mukaan on ilmeisestikin tärähtänyt *ehheheh*/revähtänyt isot pitkittäiset selkälihakset. Katsokaa ja ihmetelkää eli kuukkeloikaa, minä en jaksa enkä pysty... aikamoinen määrä fläsää siis siinä oli liikkeessä.

Ja ettei kaikki olisi niin hienoa, en todellakaan pysty edes kunnolla istumaan pidempään kuin 15 min, samoin kirjoittamisen kanssa. Ulkonakin oli aika svindilliset kelit ja minä yritin etsiä vain asentoa sängyssä. Lisäksi en pysty nyt kantamaankaan enempää kuin yhden (-> 1 kpl) kirjan. Eli Belga on organiseerattu avittamaan kauppa-posti-kirjastohommiin, siivoamaan pikkuisen sekä ehkä käymään pesutuvassa. Ihan pesutuvassa sen takia, että koska Armas Miau oli taas liikkeellä veemäiset ajatukset mielessä, on soffan päällykset menossa pesuun...

Että näin (ronks sanovat kylkikuut, wiu-wiu komppaa selkäosasto), eihän sitä minulla ole koskaan mitään kivaa kerrottavaa eikä tämäkään tietenkään ole totta!!!

 

 

POLKA – MUTTA MIKSI MINUA SATTUU NIIN SAATANASTI!!!???

 

PS: Nyt menenkin yrittämään taas lepo(hah)asentoa 15 minuutiksi :/