torstai 24. elokuuta 2006

TYÖ LÄHENEE, LOMA VÄHENEE...


Ja nyt on sitten muka tullut lomailtua? Ja hevon villut. Lievää juopottelusessiota lukuunottamatta en ole tehnyt mitään, koska en ole pystynyt. Siis tehnyt mitään poikkeavaa. Samaa kuin yleensäkin vapaapäivinä tai viikonloppuina. Nimittäin kun särkee, koskee, villuttaa sen verran, ettei pysty - ei sitten mihinkään. Päätin jo eilen, että kun ma on se aamulääkäriaika, pyydän suoraan sairaslomaa. Näillä kävelyttimillä ei töitä tehdä, se on uppovarmaa...


Eilinen päivä meni täysin ketuille. Sanoinhan pitäväni lepopäivän. Joo, todella "levoksi" meni. Sen verran liikuin ulkona, että sain sentään roskat viedyksi *taputtaa itseään päähän*. En olisi varmaan vienyt niitäkään muutoin, mutta alkoivat jo hajahdella ja pyytää itselleen nimiä. Muutoin luin ja nettailin. Ja Kummisetä kävi jorisemassa taas jokusen tunnin samoja vanhoja jorinoita. Eli tylsä päivä, ei mitään uutta. Huutiksesta löysin illalla pari kohdetta, jotka pitää tutkia tarkemmin vielä tänään. En viitsinyt laittaa edes ns. kunnon ruokaa, söin vanhoja jämiä mikrotettuna. Eli viis veisaan -fiilis, villutus ja lievä apatia ovat jo iskemässä. Ja nyt on vasta torjantai, pirulauta.


Luultavasti minulla on huono omatunto (miksi?), kun aion heti hakea sairaslomaa. Ei siellä töissä minua kukaan kummemmin kaipaa ja työtilannekin on hallinnassa. Ja nyt en edes jaksa välittää siitä, olenko määräaikainen vai en. En vain pysty kykenemään kivuiltani töihin, joten miksi menisin rääkkäämään itseäni. On se hemmetin kumma, ettei nykytekniikalla ja -lääkkeillä saada yksiä koipia kuriin! Tai eihän se kumma ole, kyse on siitä, että kukaan ei ole viitsinyt kuunnella minua. Eli täytyy nyt käydä tuossa tk-lääkärillä, kertoa hänelle, että odotan aikaa fysiatrille ja yrittää sitä kautta taas jatkaa asiaa eteenpäin. Tässähän on se olennainen ongelma, että se perkeleen diagnoosi puuttuu. Jos se olisi täpättynä papereihin, tuskin näitä kaikkia hankaluuksia olisi.


No, se taas koipivalituksista. Lukijat ovat jo taatusti näihin kyllästyneet. Hypätkää yli, ei ole tarvis lukea. Ottaa vaan päähän niin perkeleesti!


Tänään ohjelmassa olisi vaihteeksi käynti leipomossa ja kaupassa katsomassa, löytyisikö jotain oranssia. Mahdollisesti ehkä käyn katsomassa sitä mustaa 50-luvun mallia olevaa hyppyleipäkonetta, raskiiko sen ostaa eli eikö. On se aika törkeen hauskan näkönen ;D Edes jotakin hupia minullekin kesälomarahoista, kun joka aamu kuitenkin paahdan ruisleipää, olisi se tietty mukava saada uudesta koneesta...


----------------------------------


Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr - mä mitää hyppyleipää syö. Toi mamiska sitä änkee kitusiinsa joka aamu. Kärtsättyä mustaa leipää, ei oo kissin mieleen semmonen. Mutt sitte ku se laittaa leiville päällisiä, mä olen kyllä heti jaolla.  Tänään mamiska meinas jo hermostua, kun mä tungin itteni jääkkäriin niin, ettei se meinannu saada mitään sieltä ulos. Mutt kun mun kalkkunaheekut oli siellä ja mä halusin varmistaa, ett mä saan sitä kaa. Vaiks mä vedin kyllä just yhen ison yöpeehosen, siis toooooooooosi ison! Yritti tunkee ihan sisälle asti, mutta ehei, ei onnistu meillä. Salamannopeat tassuni - ja raps, njamsk - eikä yöpeehosta enää ollu. Eli siinä oli alkupalat. Ja sitt mamma anto kaks biittii kalkkunaheekkuva. Ei se oo koulutusta sitte unohtanu, vissii sillä välillä vähä vaa pätkii!



Täss mä loikoon ja odotan, ett mamiska alkaa duunaa safkaa ja mä pääsen jeesaan sitä. Ei sen hommista muuten tulis mitään, mutt mä oon megessä, nii se auttaa heti. Kun jolisee ja purisee tarpeeks, tulee kunnon safkaaki. Ett sillee! Mä meen nyt hei jatkaa tota päivystystä, musta tuntuu, ett nyt on hyvä peehosilma...Purrrrrrrrrveiset kaikille Lokistanian kisseille!


-----------------------------------------


Taidan itsekin vetäytyä lukemaan. Ei huvita nimittäin edes lokata, eli jotain on pielessä. Täytyy mömmöjen tempominenkin jättää myöhemmäksi, kun pitää lähteä liikkeelle. Joten, luen ja yritän saada vielä nukuttua vähäsen ennen ns. oikeaa aamua.


Ai niin, laitoin myös nuo kirjaintunnisteet. Ihan pakko. Spämmiä tulee niin että villuttaa sekin. Onneksi tuo moderointi on noinkin helppoa, mutta päivittäin tässä on  tullut n. 100 kpl spämmejä, eli aika paljon kuut saittia, perkele!


Päivän slogan: Mitä enemmän kuuntelen miehiä, sitä varmemmin kiinnyn kissaani!


Päivän totuus: Nauru tuhoaa aivosoluja - lue, niin ymmärrät, miksi tässä tänään EI ole mitään hauskaa ,D


Päivän biisi: Mulla ei oo rahaa


TORJANTAITA LOKISTANIAAN - VIIHTYKÄÄ, JOS VOITTE!

keskiviikko 23. elokuuta 2006

EIKÖ MUKA SADA, JOS LUVATAAN!


Jos kerran minä, Polgara  welhotar ja kissani Vincent vanGogh olemme luvanneet tehdä sen sateen, niin mehän teemme. Meillä Malmilla on ainakin satanut useampaan otteeseen illan ja yön aikana. Välillä jopa ihan kunnolla eikä mitään tirpakkeita. No, veihän se vähän aikaa. Pelkkää harjoituksen puutetta, ei sen kummempaa. Nyt kehittelemme sellaista pienehköä ukkosmyrskyä ilman raikastamiseksi oikein kunnolla! Että meidän kanssa ei kannattaisi pilailla...


Pakko rapota sen verran eilisestä, että Kummisetä todella otti ja lähti mukaani kaupoille ja kirppikselle, noin niinkuin kuormakameliksi. Kirpparille oli tullut kaikkea uutta, mutta ei juuri sitä, mitä etsin. Eli nou hätä, se löytyy kun on löytyäkseen. Mutta, tällä reissulla tuli varmaan käveltyä ylimääräistä kokonaista 500 m. Ja sen tulinkin huomaamaan. Vaikka lepäiltiin välillä kaikilla mahdollisilla penkeillä, kävelyttimiä alkoi särkeä ja sukkapuikot sahailla malleolien tienoilla kuumina ja ruosteisina. Hätäisesti pääsin kotiin, sain tavarat purettua ja ruuan tehtyä. Sen jälkeen kipu iski suorastaan perkeleellisenä. Heitin parit mömmöt ja heittäydyin sänkyyn koivet tyynyillä odottelemaan vaikutusta, jota ei juurikaan tullut. Onneksi sain kuitenkin nukuttua pari tuntia ja sen jälkeen oli vähäsen parempi olo. Perkele, en jaksa enää. Maanantaina kerron uudestaan, väännän oikein rautalangasta sille kandille, että koipia särkee, miten kukaan kuvittelee minun siis pystyvän töihin. Hädin tuskin pääsen edes työpaikalle aamulla. Miten pääsisin sieltä nyt iltapäivällä pois? Koipitilanne on nimittäin loman aikana vain pahentunut entisestään...


Tästä nimenomaisesta syystä pidän tänään ns. lepopäivän eli en juurikaan hievahda sisätiloista. Pitäisi kaivella ompelukone esille ja ommella pari juttua valmiiksi ja korjata pari vaatetta samalla.Hyödyllistä toimintaa, kun vain viitsii. Lisäksi tuo partsi pitäisi siivota, mutta sen voisi jättää lauantaille, koska silloin Belgarion on kuitenkin tulossa ja saisin apua nosteluihin. Yksi vaatekaappi pitäisi käydä läpi. Se on ollut muutosta lähtien koskematta...mitäkähän kaikkea jännittävää sieltä löytyykään? Lisäksi Huutis-tavaraa pitää pakkia ja laittaa lähetysvalmiiksi. Eilen illalla innostuinkin laittamaan taas myyntiin roinaa ja muutamia kirjoja. Yllättävän paljon aikaa saa kyllä kulutettua ilmoitusten tekemiseen, vaikka vakio-osa ilmoista on valmiina ei kun leikkaa-liimaa-askartele. Eli meni varmaan tuonne 22 asti, ennenkuin sain ne kaikki tehtyä. Huutiskin tökki sen verran, että oli tavallista hitaampaa toimintaa. Laskin muuten piruuttaan, että tämä läppäri (joka on myös Huutiksen kautta hankittu) on nyt maksanut viimeisen 1.5 kk:n myynnillä jo itsensä. Noin yleensä ottaen tilanne lienee tasan, ehkä minulla on ollut hiukka enemmän ostoja eli rahanmenoa. Toisaalta, vaatevarastoni lienee parempi kuin koskaan. Samoin olen päässyt eroon suuresta osasta vaatteita ja tarpeettomia tavaroita - siis itselleni tarpeettomia, joillekin näemmä hyvinkin tarpeellisia. Eli kyllä Huutis näin harrastuksena hoidettuna on ihan mukava juttu, kunhan siihen ei ala suhtautua liian vakavasti ja pakonomaisesti ;D


----------------------------------


Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrmenta, kaikki frendit! Me tehtiin mamiskan kaa sitte se sade kuiteskii. Mä tulinki sen takii yöllä vähäks aikaa sisälle goisii, tuoll partsilla on kosteen olosta, vaiks on ne lasit. Mutt sitte toi mami anto mulle sitä kalkkunaheekkuva, kun mä pyysin, njamm. Nyt mä siirryn taas vaklaan yöpeehosia, kun on taas se paras pyydystysaika. Mamma kiitteli mua taas eilen, ettei oo torpassa näkynyt peehosia, kääpäsiä eikä itikoita koko kesänä! Ei kai, kun mun homma on huolehtii kaikista semmosista... Eilen mä sain muuten oikeita lihapullia, mami teki ja mä sain yhden aikastas ison. Oli hyvää! Mihin tarvii jotai pehmoruokaa, joka alkaa haista pahalle jo yhdessä päivässä. Kun toi palvelusväki nyt vaan ymmärtäis, ett mä mieluummin ottasin osan siitt lihasta ihan kunnolla raakana. Nyt se oli taas unohtanut sen. Pitää laittaa mamma loman jälkeen sellaseen uudelleenkoulutukseen, ettei kaikki asiat oo unohtunut loman aikana! Sen tärkein tehtävä on kuiteski musta huolehtiminen ja ruokkiminen ja sillee. Ettei ihan mitä tahansa tehdä, sanota tai anneta ruuaksi! Nih!



Tässä mä vetelen kunnon päiväunkkoja pikkusoffalla yhtenä tosi kuumana päivänä! Oli pakko vähä rötkötellä. Niin - tiedoksi sitten Lokistanian kisseille, se kisuli voi jo paremmin, tsekatkaa eíliset kommenttimeilit, siellä se lukee! Meidän tsemppauksesta oli varpisti hyötyy ja kannattaa varmaan viel jatkaaki, ett varmaan tulee kisuli kuntoon... Mä meen nyt, mutt kaikille kunnon kolleille, komeille leideille ja tiätty myös pikkukisuleille kliffaa päivää - muistakaa olla kissoiksi!


---------------------------------------


Minä puolestani lähden keittelemään aamukaffetta, syömään jotakin ja ottamaan lääkkeet. Sen jälkeen lukemaan sänkyyn ja ehkä myöhemmin 1 - 2 h unta, jos onnistuu.


Päivän slogan: Humala on ihmisyyden tunnusmerkki. Ainoa, mikä erottaa ihmisen eläimistä, on juominen, vaikkei ole janoinen ja rakasteleminen kaikkina vuodenaikoina. (P.A.C. de Beaumarchais)


Kesken oleva kirja: Einar Már Gudmundsson - Maanpäällisiä unelmia


Päivän tehtävä: Kaikkea koirakivaa, mm. leffaa ;D Lisäksi voit testata, mikä koira olisit (kohta game vasemmalla)! Ja mahtava Bonk-tyyppinen näkymä - kannattaa katsoa!


TAAS SITÄ KEKSIVIIKKOA LOKISTANIAAN - KEKSEJÄ VOI AINA KOITTAA SAADA VAIKKAPA TÄÄLTÄ!


 

tiistai 22. elokuuta 2006

TULIPAS TEHTYÄ SADETTA


ainakin paikottain eli siis meillä ja vähän! Nyt alkaa olla kyllä vaikeaa, ei tahdo irrota millään. Täytyy yritellä vielä tässä aamuyön tunteina uudestaan, josko irtoaisi parempi sade ja edes ukkosen poikanen. Ei sitä nyt welhotarkaan ihan kaikkeen pysty. Pelottavimman näköistä on muuten se, että täälläkin nuo isot puut ovat lurpallaan kuivuudesta, osa tod.näk. jopa kuollut! Mikäli yhtään lokiani selasin, kesäkuussa  tuli yhtenä päivänä kunnon rojaus vettä. Sen jälkeen ei juuri mitään, pari pisaraa. Tämä ilmastouudistus käy myös ihmisten ja kissojen hermoille. Kuumuus ja kosteus eivät ole lempikeliäni - minä odotan sitä kuulasta, viileää syksyä. Sitä ei sitten varmaankaan tänä vuonna tule. Eikä sieniä. Jollei kohta sada.


Haaaaaaa - sain eilen käytyä kirjastossa, ja kuten olen aina kehunut, Malmin kirjasto on ylivertaisen erinomainen - kiitti kaikki kirjastotädit ja -sedät, jos luette tätä. Sain taas kasan varauksia ja löysin muitakin kirjoja, joten tuossa on n. 1 m kirjoja, tarkemmin laskien 18 kpl, joten riittänee n. vkoksi. Ja ensi viikolla kirjastotkin ovat taas auki lauantaisin. Yesh - elämä valkenee siltä osin.


Lisäksi sain käytyä Herjaustalossa ostamassa mausteita, nuudeleita ja pyykkipoikia. Tuolla nuo perusmausteet on aina tarjouksessa, nuudeleita on pitämiäni herkkusienen makuisia 5 pussia 1 eurolla, pyykkipoikia siksi, että nykyiset ovat yksinkertaisesti lahonneet tai särkyneet eli ne olivat suorastaan ostosbonus. Olipa miettimistä minkä väriset, kunnes huomasin, että oli vain yhtä plaatua, sellaisia, joissa toinen puoli on aina valkoinen ja toinen sitten sinertävä tai vihertävä, samassa pakkauksessa. Tosin minun älypäältä tämän tajuamiseen meni taas jonkin aikaa. Mutta hirveästi oli kaikkea kiinnostavia örvellyksiä. Onneksi ei ole rahaa, tilaa eikä muutenkaan tarvetta ostoksiin. Mukavasti saisi rahaa näemmä menemään jo halpakaupassa.


Kummisetäkin soitti ja kävi alkuillalla kylässä, vähän nolona. Pyyteli anteeksi käytöstään ja toi torituliaisina ison pöntön suolasieniä (yesh!!!) ja mahtavan ison jonkunlaisen kaurahiivareikäleivän (!). Ja halusi lähteä tänään kanssani kaupoille ja  kirpparille. Hmm - ehkä siitä kouluttamalla vielä jonkunlaisen miehen tapaisen saa. Tosin luottaisin edelleen enemmän kissoihin.


-----------------------------


Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr - yesh kaverit! Nyt on muuten hurjan hyvä peehosen metsästämisyö, niitä pyörii tossa ihan jatkuvasti. Mä saan tosissaan  vahtii, ettei ne pääse pureen mamiskan varpaita ja kipukoipia. Mutt mä oon kyllä siinä hyvä Mamiskaki kiitteli ja mä sain aamuheekuks rapskinkkua, sitä ihan parasta mitä mä tiijän. Me kamalasti yritetään sitte vielä tehdä sitä sadetta, ett älkää viel hermostuko...jookosta.



Mamiska laitto nyt tämmösen foton, on niit nyt muitaki! Mut hei, kaikki kissifrendit - nyt meidän pitäis kimpassa kannustaa yhtä pikkukisulia. Mä luin eilen yhtä lokia enkä mä voi oikee laittaa sitä osotetta tähän, mutt siell on pikkukisuli, joka on tosi kipee. Se on käyny lekurissa ja saanu lääkettä, mutt kipee se on silti. Sill on Ihmine, joka osaa kyllä hoitaa sitä, ei siinä mitää. Mutt ihkuvarmasti tommonen poikane kaipaa koko Lokistanian kissajengin kimppakannustusta ja voimapurinoita ja mä tässä ainaski lähetän hirmupaljon tsemppausta sinne kisulille ja toivon nopeeta paranemista!!! Noi masujutut on tosi kurjii - toivottavasti sä näät tän, kun mä lupasin sulle kunnon terkut! Niin ett kaikki kavrut, tsempataan tänään tän kisulin puolesta, jookosta!?


------------------------------


Lyhyt koipirapo: Koivet ovat edelleen oudon näköiset ja malliset kävelyttimet. Särkyä, kipua tuskaa. Lisäksi olen saanut yläreiteen, sisäpuolelle, ison ja äärettömän kipeän paiseen, perkele. Kävele tässä sitten ja siivoa parveketta, pese mattoja jne. Ei jumaliste, miksi minulle tapahtuu aina jotain tällaista.


Ja sitten ihan vaan naisväen iloksi: Tiedättehän, mikä on biletysiltana Mysteeribussi? No kun ensin juo muutaman drinkin ja käy pissalla ja viina alkaa nousta päähän. Palatessa kaikki epäkelvot örveltäjämiehet on viety pois Mysteeribussilla ja jäljellä on vain komea, runsas otos kaksilahkeisia. No, tiedätte myös varmaan, mikä on Mysteeritaxi? Se tarkoittaa sitä, että herää kotona omassa sängyssään vieressä kammotus ällötys, eikä se unelmamies, jonka kanssa on kotiin lähtenyt. Mysteeritaxi on vienyt nukkuessasi sen miehen pois ja tuonut tilalle neanderdalinihmisen, jonka henki haisee ja joka kuorsaa jyrisevästi!


Päivän slogan: Jos yrittää oikein kovasti, epäonnistuu todella hyvin!


Kesken oleva kirja: Unni Lindell - Suruvaippa


Päivän biisi: Singing In The Rain ;D


TIIVISTAHTISTA TIISTAITA LOKISTANIAN TYÖTÄTEKEVÄLLE VÄESTÖLLE!

maanantai 21. elokuuta 2006

VIISI VOIMABIISIÄ - VASTAUS AMMUJAN HAASTEESEEN


Ammuja haastoi minut heti aamusella eli viisi voimabiisiä (joista ilmeisesti siis saa voimaa, hyvää oloa, tsemppiä jne!). En ole mikään ihme musiikki-immeinen, mutta eiköhän sitä saada aikaan jotakin eli:


1) Voi pientä juhlijaa, aamu alkaa sarastaa, kello viisi on. Vaellat yössä yksinään, väsymys käy jo käpälään, et löydä tietä kotoon!...


- tarkoitettu krapula-aamuihin, iltailoihin tahi puolihupisurkeisiin fiiliksiin


2) Jim Morrison & The Doors: The End - This is the end, my only friend, the end...


- oikein, oikein surkeisiin kammoepätoivofiiliksiin


3) Eppu Normaali: Tuhansien murheellisten laulujen maa


- teksti on ah niin totta, että melkein itkettää jo itsestään


4) Juice Leskinen: Norjalainen villapaita "Mies tuli vuonolta näyttäen huonolta norjalaispaitoineen..."


- mahdottoman upea coveri mahdottoman hienoon biisiin


5) Kaikki Isojen Poikien laulut (eli ne härskit semmoiset)


- sopivat iltailoitteluihin, työkavereiden kauhistuttamiseen tai muuten vain hyräiltäväksi, koska osa on alunperinkin kansanlauluja


6) Ja lisätäänpäs ihan villuilun vuoksi Peltoniemen Hintriikin surumarssi (jos joku tietää, saa kertoa), Pettäjän tie (samoin), Malmin kansallislaulu (eli Mustalaiseks olen syntynyt) sekä Oi mutsi mutsi, stikkaa lamppuun eldis Njurmion versiona


No, haaste on täytetty ja vielä ylimääräinenkin kuten pitää  ;D Jos joku haluaa, voipi tämän tekelehtiä. En kiusaa ketään haasteillani, kun kukaan ei halua vastata *möks*.


BTW - Vincentin suosikki on Purrrrrrrrr-Purr-Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr!

VIIMEINEN LOMA-MAANANTAI


Jo otsikosta voitte jälleen kerran huomata, miten optimistinen luonteenlaatu mnulla on - kerrassaan. Toisaalta, minulle on ihan sama, onko loma vai vapaapäivä, koska en pääse lähtemään enkä liikkumaan mihinkään pidemmälle. Eli paskaaks tässä, ensi viikolla pitäisi siis olla töissä. Tosin minulla on myös lääkäriaika maanantaiksi ja jos se näkee nämä kävelyttimet tässä kunnossa ja jos vielä valitan, loma jatkuu...


Suurena saavutuksena aion tänään käydä kirjastossa (ainakin 500 m yhteen suuntaan) yksin, kun on pakko. Kirjaston kirjat on luettu ja Helmetin mukaan on varauksia odottamassa ainakin 8 kpl, matkalla pari, jotka saattavat olla jo aamukuljetuksessa Malmilla. Haa - uusia kirjoja *taputtaa pieniä pulleita kätösiään*. Ruokaakin on sekä jääkkärin että pakkasen puolella, joten periaatteessa selviän pelkällä kirjastoreissulla. Tämä retki tulee aiheuttamaan taas runsaita iltasärkyjä, joten parasta tarkistaa myös, että varastossa on pari suklaakeksiä;D


Ai niin, Kummisedästä, pirulauta. Eiköpäs se eilen juuri lokittamisen lopetettuani tuossa 4:n tienoolla kangennut itsensä tänne edelleen ympäripäissään kiusaamaan minua. Perkele, etten paremmin sano. Olisi tullut edes myöhemmin, koska olin juuri menossa uusiopäikkäreille. Kiusaaminen tarkoittaa hänen osaltaan sitä humalatilaa, jossa hän mieluusti leikkii tietokilpailua. Ja yrittää saada minua kiinni väärästä vastauksesta - tätä onneksi tapahtuu vain urheilukysymysten osalta. Olen sen verran hyvä ;D No, ei kyllä ihminen ymmärtänyt omaa parastaan, koska haukuin sen aika lailla hyvin pystyyn: pullojen rikkomisesta, älyttömistä soitoista käsittämättömiin aikoihin, sikailusta noin yleensä jne. Kaikesta, mistä nyt kännisen miehen yleensä voi haukkua. Lisäksi kun yritin välillä vähän uinua, heti alkoi tapahtua. Jääkaapin ovi kävi ja pakko oli nousta, mutta en ehtinyt ajoissa. Kaikki mahdollinen oli räävitty auki, vähän maistettu, leipä murennettu ("Tää tämmönen leipä, eihän tätä voi edes leikata, täähän menee ihan paskaks...") jne. Puolustuksena aina tulee sama selitys, että diabeetikon nyt vaan on syötävä. Mutta ei se sikailua tarkoita. Sitäpaitsi tyypin II DM ei nyt vaadi tuollaista sikasyömistä vaikka kuinka olisi hypo iskemässä, perkele. Olen edelleen lievästi raivoissani, lievästi, hmmmmm. No, onneksi sain hänet heitettyä ulos tuossa aamun kähmeessä sillä edellytyksellä, että herätän joskus 13 tienoolla, että ehtii Malmin Markkinoille. Kysyi vielä, mitä minä haluaisin sieltä. No en pirulauta mitään. Pari-kolme kertaa olen siellä käynyt: ylihinnoiteltua kakkatavaraa...niin että anti olla vaan!


Muutoin olinkin sitten eilen ihan tyytyväisenä omissa oloissani - sain tehtyä kämpän loppusiivouksen, laitettua ne pestyt matot sekä puhtaan soffan päällisen. Parveke on vielä siivottava ihan erikseen, se on ollut nyt vain Vincentin valtakuntaa koko kesän ajan, kun on ollut liian kuuma eli imurointi ja moppaus on sielläkin paikallaan. Ai niin - joko olen kertonut, että kasvatan itselleni joulukuusta  parvekkeella. Se ei ole perinteinen suomalainen kuusi, vaan sellainen jouluna myytävä koristekuusi. Hyvin se on kasvanut. Nyt olisi tosi kiva saada pari sellaista tosi isoa pallokrysanteemia sinne, mutta kun ei ole autoa eikä hakijaa (niitä saa halvalla vain paikoista, jonne ei pääse bussilla).


---------------------------------------


Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr - joo, täällä mä taas meditoin partsilla. Mä oon kyll valinnu tän mestan ihan ykköseks. Välillä mä sitte goisin bastussa tai  jos mamiska laittaa safkaa, nii mä jeesaan sitä tossa soffan selkämyksellä tai työtasolla. On mulla pari jömmamestaakin, mutt niitä mä en kerro ,D Mä oon jo saanu mun aamuheekut, nyt mä sain rapskinkkuva ja sitte maksamakkaraa - hei siis molempii! Tosi hyvä mäihä tai sitt mammalla kävi moga.  Muuten mulla ei oo mitää erikoisempii tässä oikeestaa. Yöpeehosii vaan päivystelen, ei oo nyt näkyny niitäkää! Tylsää. Taidan mennä uudestaan unkoille. Mamma valkkas ton foton... purrrrrrrrrrruaaaaaaaaaaaaaaaah!



Kyllä munki mielestä kissasta sentäs vois maksaa, mutt ett jostai miehestä.....


---------------------------------------------


Onko muuten ketään muuta viime aikoina erinomaisen kiihkeästi spämmätty niin, että spämmit tulee läpi eli lähettäjä on olevinansa joku taho. Perkele, viikonlopun aikana tuli ainakin sata em. spämmiä niin jo alko kututtaa. Ja kaikissa vielä viesti tyyliin "Good site, yeah ;D". Kohta lakkaa kuut saitti olemasta, jos tuo jatkuu. Meikä hermostuu.


Hermostun nyt jo, taidan lähteä taas uusiotorkuille  ennen päivän hurjaa kirjastoretkeä. Koipeni näyttävät todella omituisilta - ja särkevät.


Päivän slogan: Kissa on AINA parempi vaihtoehto kuin mies!


Päivän biisi: Waiting Fot The Sun - vaikka ei se kyllä enää olisi tarpeen...


ARMOITETTUA TYÖVIIKON ALKUA LOKISTANIAN RAATAJILLE!


 


 

sunnuntai 20. elokuuta 2006

PYYKKIÄ, PASTAA JA PELASTUSHOMMIA...


Kesälomaa on viikko jäljellä. Osa tavoitteista on pulkassa. Miksi muuten lomalla pitää olla tavoitteita - no siksi, että saisi edes joskus jotain tehdyksi, muuten en saa. Makaan ja haisen, sitten syön ja haisen, juon ja haisen! Tai vaan haisen...tylsä minä.


Eilen tuli pestyä ainakin 100 kg pyykkiä. Varattiin piruuttaan Belgarionin kanssa koko pesutupa tunniksi, että saatiin kaikki kerralla pyörimään. Tämä piruuttaan sen takia, että talossa on frouva, joka jaksaa viettää hyvin paljon aikaansa pesulassa ja kälättää joka asiasta. Nyt leidi sattui olemaan siellä juuri, kun veimme  neljä jättikassillista sekä kainalossa lisää pyykkiä. Kommentteja tuli taas tyyliin, että miksi niin paljon, miksi varata koko tupa (no siksi saakeli, ettei tarvii kävellä niin paljon), miksi yleensä pestä esim. poppanoita (no niihin on kustu, leidi-hyvä) ja paljon muuta! Huh - että joku jaksaakin olla kiinnostunut toisten pyykeistä. Nyt kovasti tekee mieli sanoa, että hankkisi sen elämän... Niin, että puhdasta tuli. Nyt koko vuori on hyvin ripusteerattuna alakerran kuivaushuoneeseen, josta se on jossain vaiheessa päivää roudattava sisätiloihin. Hui, pelottaa!


Pelottamisesta tuli mieleen eilinen roiskepastakastike, johon Belgarion suhtautui hieman peläten. Turhaan, se oli niiiin mahdottoman hyvää kuin olla ja voi. Kun paljon erilaisia lihoja sotkee tavalliseen pastakastikepohjaan, ei voi tulla kuin hyvää. Lisäksi tagliatellea. Belgarion sammui 1.5 h:ksi. Repsukan piti lukea fyssan uusintakokeeseen, mutta päätin antaa lapsosen uinua. Tiedän sen pahuksen viikolla kuitenkin valvovan liikaa koneen ääressä iltayöllä. Ei hyvä, ei kiva...


Tuli myös tehtyä päivän (tai yön) hyvä työ! Siis minä tein, en voi uskoa tätä itsestäni. Kummisetä ja sen frendi olivat dokailleet koko päivän, välillä tuli sekavia puhelinrapoja kulloisestakin tilanteesta. Sitten Frendi olikin lähtenyt naisiin ja Kummisetä sai päähänsä pistäytyä meillä puolen yön tienoilla. No, eipä siinä mitään. Olin lukemassa vielä ja hepohereillä. Kummisetää ei vaan kuulunut, ei näkynyt. No, sitten hän soitti. Kertoi olevansa keskellä matkaa (siis tuon 20 m:n matkaa hänen ulko-oveltaan meidän ulko-ovelle) ja voinko tulla noutamaan. Sanoin, etten kovin mieluusti tulisi, kun on yökkärit päällä ja toinen nilkka ei kannata. No, sitten kävi ilmi, että koko Kummisetää ei kannata mikään ja eväsviinikin on rikki ja sandaalit häviksissä. Hohhoijakkaa. Ei kun tarkistamaan tilannetta. Ei kummisetä ollut päässyt kuin metrin kotiovelta, siinä se halasi pylvästä kännissä eikä pysynyt pystyssä. Sandaalit olivat puolivälissä kyllä matkalla meille itsekseen. Lisäksi siinä Kummisedän paljaiden jalkojen vieressä makasi siposiruina se viinipullo. Pirulauta, että taas meinasin hermostua. No ei kun toimeksi. Ensiksi tietty ne lasinsirut roskikseen - joka kumma kyllä on meillä joka ulko-oven vieressä. Sitten noutamaan sandaalit. Ja sitten roudaamaan Kummisetä omaan kotoonsa. Olihan homma. N. 100 kg (vrt. pyykki) raavasta känniläistä miestä, joka ei pysy tolpillaan piti saada kotisoffalle uinumaan. Eikä oma toinen nilkka kannattanut juuri ollenkaan. Selvisin siitä pelkästään kiroilemalla sille ihmiselle sekä itselleni, molemmille yhtä paljon. Rojautin koko ruhon soffalle ja varoittelin soittamasta keskellä yötä, koska en aio tehdä enää mitään hänen hyväkseen. No nyt aamulla voi saada tuoremehua, jos on. Prrrrrrrkle. Enhän minä voinut jättää ihmistä tuohon pihalle siinä tilassa, tuosta alkoi nimittäin jo siihen aikaan kulkea känniporukoita takaisin kapakoista ja ties mitä olisi sattunut, ryöstöstä pahoinpitelyyn. Olenkohan jo ansainnut jonkunlaisen hengenpelastusmitalin?


------------------------------


Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr - mamiskalla ja Pojalla oli eilen koko aika puuhaa, ei ne ehtinyt kunnolla ees seurustella mun kaa. Mä olin vähän katkero. Mutt mä kostin taas sen Pojalle. Eli vedin kunnon hepulit sillee, ett se jäi siihe välii, se säpsähtää aina ku mä hyppään se yli ja mua se tietty huvittaa oikee kunnolla. Mitäs eivät oo kissin kaa! No, oikeesti seki on aikastas kiva. Se nimittäin haki mulle ihan upouusia naksuja semmosen ison säkin (toim.huom. 2 kg). Neki on jotai terveellisii naksuja, joiss on lihaa ja vihanneksii ja jotai tasapainotteita ja semmosii. Mä en kyll ymmärrä, miksei naksut voi olla naksuja, siis ihan vaan naksuja. Miks pitää olla kaikkee omituista seassa, niinku tasapainotusta? Mä oon ihan tasapainossa! Mamiska just eilen tsiigas mua ja sano, ett mä oon tosi paljon komeempi kun tänne tullessa, ett mulla on kunnon rintalihakset eikä tippaakaa fläsää. Mä oon pysyny pitkänä ja hoikkana. Vaiks, no nii, joo, eile tuli vähä sitte heekuteltuu niitte mamin roiskeitten kaa. Mami oli valkannu mulleki niitä vähä, ett mull oli oma leikkelelautane, tosi nannaa oliki. Ja niit uusii naksuja. Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr.



Mun vähä käy kateeks noi kaikkien kavrut, nii mä päätin, ett me laitetaanki sitte tämmöne kuva...sillä aikaa, kun odotellaan MUN omia kuvia. Niin että nyt mä muuten just sain kinkkuleikkeen ja nyt mä voinki lähtee taas goisaan. Toivottavasti jo tänään saatais se kunnon ukkone aikaseks. Mamiki alkaa (toim.huom. miten niin "alkaa") jo hermostuu. Kliffaa söndaagia kaikille - pitäkää ittenne kissoina!


------------------------------------------------


Lyhyen lyhyt koipirapo: Tuli käveltyä ja sähellettyä eilen sen verran, että illalla toinen nilkka alkoi oirehtia ikävästi - se ei enää kestänyt astua, oli tosi prhlvtin kipeä. Että sillee. Lisää mömmöjä, mä liikun vielä.


Ensi viikko siis vielä vapaa-vapaa-vapaata. Yksi päivä on ihan pakko käyttää ompelemispuuhiin ja toinen varmaan parin kaapin järjestämiseen. Muuta pakkohommaa ei tässä vaiheessa tuntuisi olevan.


Lähden kohta keittämään aamun ekan kaffet ja menen sen jälkeen uudestaan goisimaan. Kun tuossa herättyäni en taas saanut unta niin päätin tehdä tämän päivityksen samoilla silmillä ,D


Kesken oleva kirja: Tami Hoag - Polkupyörälähetti


Päivän slogan: Vero% on korkea, rasva% on korkea, kyrsimis% on korkea!


Päivän biisi: Ei mittää (työttömän arkiviisu)


RAUHALLISTA PÄIVÄÄ LOKISTANIAAN - OLKAA LOKKAREIKSI!

lauantai 19. elokuuta 2006

SANKARIMATKAILIJA TUNNUSTELEE


Huh - tulihan se etelänmatka sitten tehtyä! Rankkaa oli, charter-kuljetus ja sillee. Ei mitään tarjoilua edes matkan aikana. Eikä mitään tupakointimahdollisuutta, ei myöskään drinkkejä edes ostettavissa. Kyllä on taso huonontunut sitten parhaimpien aikojen. Tuolloin näet bussissa 73  Malmilta Hakaniemeen ja takaisin oli täyden palvelun tuottajia runsaasti.


Mutta itse matkasta. Tulipa siis käytyä Yrjöllä ja palattua ison pussukan kanssa. Edelleen edukasta ja mielestäni tasokasta: dödöt, shampoo, käsirasva, iiiiiso purkki kropparasvaa (ulkoisesti siis), suihkugeeli + lahjukset jne. yhteensä 10 egeä. Ei paha, koska tuotteet ovat itselle sopiviksi testattuja! Lisäksi siellä on kyllä hemmetin hyvä palvelu meikäläisellekin, joka näyttää lähinnä seinästä reväistyltä hikoiltuaan bussissa, tapeltuaan ja onnuttuaan torin läpi jne.


Halli - aaaaah! Ihan ensiksi piti saada roiskeita parista paikasta. Ja nyt sitten joku ei tiedä, mitä ovat roiskeet. No, niitä myydään nykyisin kauniilla nimellä "pyttipannuainekset" eli erilaisia leikkeleiden jämiä, pinon päällisiä jne. Mutta - tässä on se idis - joukossa on aina herkkuva, tällä kertaa löytyi runsaasti mm. savulihafileen loppupätkiä, paahtopaistia jne. Eli eilen jo väsäsin vihannes-roiske-padan ja tänään teen pastakastikkeen parhaista paloista. Silti jäljellä on leivän päälle laitettavaa ainakin 300 g. Ja on ihan parasta, jos ei välitä ulkonäöstä;D Hinta kun on näissäkin köyhälle dallaajalle edukas eli alle 3 egeä/kg. Ja todella joskus onnistaa, kuten eilenkin....Meillä syödään siis kerrankin LIHAA, paljon LIHAA...muuten sitä ei juuri pöydässä näy. Vieläkin on vähän ähky olo eilisen safkan jälkeen!


Ja sitten kalapuolelle, josta tuli ostettua pari viipaletta sitä, vähän tätä, pari pyrstöä tuota jne. Onneksi hallissa ei ikinä ihmetellä, jos haluaa vain pari viipaletta jotakin tai makupalan jostakin. Ja palvelu on hyvää. Ja sitten se kohokohta, ainakin Vincentin kannalta, eli hänelle ostettiin nyt sitten 3 ihan ikiomaa tosi tuoretta silakkaa. Kauppiasta nauratti, kun kerroin, että testaan maistuuko ne kissalle. Hän väitti, että ei tiedä kissaa, joka ei silakkaa söisi. Minä taas kerroin Uffe-vainaasta, joka oli allerginen kalalle. Että kauppiaalle nauru maistui, kala-allerginen kissa! Kehtasi vielä kysyä, olisiko ollut myös hiiriallerginen. Minua nyt ei ihan hirveästi siinä naurattanut koko juttu, koska olin tosissani asialla.


Sitten tuli tarkistettua hallin yläkerrran tarjonta: eli kaikkea kivaa ylihintaan. Ei ostoksia siis näillä emmeillä. Sen verran jäi vielä kesälomarahoista jäljelle, että pääsen ostamaan uuden hyppyleipäkoneen. Edellinen vetelee lähes viimeisiään ja on jo kerran syttynyt tuleen...


Päästyäni kotiin olinkin täysin reporanka ja koivet muistuttivat jonkin avaruuden ulkopuolisen olennon käpyttimiä. Särky oli perkeleellistä. En meinannut päästä kävelemään edes sisällä. Aloitinkin omasta määräyksestäni viikon Mobic-kuurin (tulehduskipulääke), koska kivut ovat pahentuneet tässä liikuskellessa pahemman kerran. Eli jos tulehdus on taas liikkeellä, Polgara iskee takaisin!


------------------------------------------


Voih-purrrrrrrrr, upeat kissileidit linnastaan ovat lähettäneet mulle-mulle-mulle ihan ikkarioman haasteen. En mä oo semmosta ennen saanutkaan, niin että kiitän ja purisen ja vastaan tässä nimenomaan teille leideille. Eli viisi outoa tapaa tai tottumusta:


1. Mä purisen purrrrrrrrrrrrrrrrrr mamman hereille aamuisin tossa 4 - 4.30 aikoihin, kun mä haluun mun aamuheekut. Siis kalkkunaleikettä, kinkkua, maksamakkaraa tai jotai. Mulla voi olla kaikkee ruokaa, mutt mä haluun mun heekut. Voi tää olla vähä outoo, mutt yleensä mamiska nousee duuniaamuina noihin aikoihin, niin ettei se haittaa. Sitte mä meen takasi goisaan - viikonloppusin menee mammakin.


2. Mä  en sitte pysty syömään silakkaa, nyt se on testattu, enkä mä juo maitoa. Ne hommat voi kanssa hoitaa toi mamiska!


3. Mä en just koskaan sano miau, mä purrrrrrrrrrrrrisen, purrrrrrrrrrrraan ja sillee.


4. Mä vedän ainakin kerran päivässä upeet kissahepulit ympäri kämppää. Hepuli loppuu siihen, että mä juoksen partsille, hyppään korituoliin ja nojaan siihen korkeimpaan selkämykseen upealla notkealla vartalollani lähes pystysuoraan ja jolisen kunnon kollijolinat koko ympäristölle. Oikein korkeelta ja kovaa - täällä nimittäin kaikuu tosi hienosti! Mamiska välillä sanoo, ett joku soittaa kohta eläinsuojeluun, ett kissaa tapetaan elävältä ,>


5. Me oranssit kissat ollaan niin outoja muuteski, ett pelkkä oranssius jo riittää ;D


Kiitti, oi viehkot leidit, sulkeudun suosioonne. Nyt mun pitäis sitte haastaa 5 kissifrendii, mutt mä luulen, ett kaikki mun frendit on jo vastannu....=( Hei, jos joku ei oliskaa, nii vois vaiks vastata, jookosta?


Nii, tota, siit fisujutusta. Köpelösti kävi, mulle nääs. Mamiska oli tosi kiltti ja toi mulle niit fisuja. Ekaks mä yritin syödä raakana. 20 min. ja ylös tuli. Sitten mamiska mikrotti yhden, sama juttu. Ja paistettuna kaa. Ett ei se käy, se ei kertakaikkiaan käy. Oiskohan meissä oransseissa kolleissa kaa joku kalaintoleranssigeeni, ett me ei niinku voitais syödä tollasta fisuu. Ku se Uffekaa ei voinu. Vähä mua harmitti ja nii mamiskaaki! Mutt sitte me molemmat syötii aika kasa niit roiskeita. Ne oli hurrrrrjan hyviä ja niistä ei tullu paha olo, alko nukuttaa vaan tosi hyvi!



Mamma sensuroi jo kerran tän kuvan meidän offiisesta, ku toi salama pilas tän foton, mutt mä sitte halusin tän kuiteski, kun mun kuvii EI taas oo ollu. Nih kerta! Mä toivotan nyt kaikille kissaleideille ja koviskolleille kliffaa viikonloppuu - me yritetään taas duunata ukkosta tänään, ei se eilenkää kunnolla onnistunut. Nii, ett mä painun taas bastuu goisii vähäks aikaa...


------------------------------------


Vincent-raukka, ei käyneet fisut, ei, ei ollenkaan! Siivoamista kyllä tuli. Onneksi olin jo vähän varautunut, kun tiesin, miten se Uffella aina tapahtui...Eli ei tällaista kalaa enää. Ikävä kyllä.


Pieni ukkonen saatiin eilen aikaiseksi, mutta ei kunnon ryminää. Täytynee keskittyä tarkemmin tänään asiaan. Lisäksi täytyy keskittyä ruokavaraston täydentämiseen viikoksi, sekä yllättäen ja jälleen kerran, mahdolliseen extreme-pyykkäämiseen. Eli puuhaa riittää! Mikä ihmeen loma, onko se jotain syötävää!


Tänään ei tästä sen enempää, biisilista on tuossa edellisessä lokissa. Sama kirja on vielä kesken. Sloganiakaan en nyt jaksa kehitellä, kun on jo nyt puuhastus mielessä.


JOTEN TOIVOTAN LOKISTANIAN VÄELLE HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!!!