Jos kerran minä, Polgara welhotar ja kissani Vincent vanGogh olemme luvanneet tehdä sen sateen, niin mehän teemme. Meillä Malmilla on ainakin satanut useampaan otteeseen illan ja yön aikana. Välillä jopa ihan kunnolla eikä mitään tirpakkeita. No, veihän se vähän aikaa. Pelkkää harjoituksen puutetta, ei sen kummempaa. Nyt kehittelemme sellaista pienehköä ukkosmyrskyä ilman raikastamiseksi oikein kunnolla! Että meidän kanssa ei kannattaisi pilailla...
Pakko rapota sen verran eilisestä, että Kummisetä todella otti ja lähti mukaani kaupoille ja kirppikselle, noin niinkuin kuormakameliksi. Kirpparille oli tullut kaikkea uutta, mutta ei juuri sitä, mitä etsin. Eli nou hätä, se löytyy kun on löytyäkseen. Mutta, tällä reissulla tuli varmaan käveltyä ylimääräistä kokonaista 500 m. Ja sen tulinkin huomaamaan. Vaikka lepäiltiin välillä kaikilla mahdollisilla penkeillä, kävelyttimiä alkoi särkeä ja sukkapuikot sahailla malleolien tienoilla kuumina ja ruosteisina. Hätäisesti pääsin kotiin, sain tavarat purettua ja ruuan tehtyä. Sen jälkeen kipu iski suorastaan perkeleellisenä. Heitin parit mömmöt ja heittäydyin sänkyyn koivet tyynyillä odottelemaan vaikutusta, jota ei juurikaan tullut. Onneksi sain kuitenkin nukuttua pari tuntia ja sen jälkeen oli vähäsen parempi olo. Perkele, en jaksa enää. Maanantaina kerron uudestaan, väännän oikein rautalangasta sille kandille, että koipia särkee, miten kukaan kuvittelee minun siis pystyvän töihin. Hädin tuskin pääsen edes työpaikalle aamulla. Miten pääsisin sieltä nyt iltapäivällä pois? Koipitilanne on nimittäin loman aikana vain pahentunut entisestään...
Tästä nimenomaisesta syystä pidän tänään ns. lepopäivän eli en juurikaan hievahda sisätiloista. Pitäisi kaivella ompelukone esille ja ommella pari juttua valmiiksi ja korjata pari vaatetta samalla.Hyödyllistä toimintaa, kun vain viitsii. Lisäksi tuo partsi pitäisi siivota, mutta sen voisi jättää lauantaille, koska silloin Belgarion on kuitenkin tulossa ja saisin apua nosteluihin. Yksi vaatekaappi pitäisi käydä läpi. Se on ollut muutosta lähtien koskematta...mitäkähän kaikkea jännittävää sieltä löytyykään? Lisäksi Huutis-tavaraa pitää pakkia ja laittaa lähetysvalmiiksi. Eilen illalla innostuinkin laittamaan taas myyntiin roinaa ja muutamia kirjoja. Yllättävän paljon aikaa saa kyllä kulutettua ilmoitusten tekemiseen, vaikka vakio-osa ilmoista on valmiina ei kun leikkaa-liimaa-askartele. Eli meni varmaan tuonne 22 asti, ennenkuin sain ne kaikki tehtyä. Huutiskin tökki sen verran, että oli tavallista hitaampaa toimintaa. Laskin muuten piruuttaan, että tämä läppäri (joka on myös Huutiksen kautta hankittu) on nyt maksanut viimeisen 1.5 kk:n myynnillä jo itsensä. Noin yleensä ottaen tilanne lienee tasan, ehkä minulla on ollut hiukka enemmän ostoja eli rahanmenoa. Toisaalta, vaatevarastoni lienee parempi kuin koskaan. Samoin olen päässyt eroon suuresta osasta vaatteita ja tarpeettomia tavaroita - siis itselleni tarpeettomia, joillekin näemmä hyvinkin tarpeellisia. Eli kyllä Huutis näin harrastuksena hoidettuna on ihan mukava juttu, kunhan siihen ei ala suhtautua liian vakavasti ja pakonomaisesti ;D
----------------------------------
Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrmenta, kaikki frendit! Me tehtiin mamiskan kaa sitte se sade kuiteskii. Mä tulinki sen takii yöllä vähäks aikaa sisälle goisii, tuoll partsilla on kosteen olosta, vaiks on ne lasit. Mutt sitte toi mami anto mulle sitä kalkkunaheekkuva, kun mä pyysin, njamm. Nyt mä siirryn taas vaklaan yöpeehosia, kun on taas se paras pyydystysaika. Mamma kiitteli mua taas eilen, ettei oo torpassa näkynyt peehosia, kääpäsiä eikä itikoita koko kesänä! Ei kai, kun mun homma on huolehtii kaikista semmosista... Eilen mä sain muuten oikeita lihapullia, mami teki ja mä sain yhden aikastas ison. Oli hyvää! Mihin tarvii jotai pehmoruokaa, joka alkaa haista pahalle jo yhdessä päivässä. Kun toi palvelusväki nyt vaan ymmärtäis, ett mä mieluummin ottasin osan siitt lihasta ihan kunnolla raakana. Nyt se oli taas unohtanut sen. Pitää laittaa mamma loman jälkeen sellaseen uudelleenkoulutukseen, ettei kaikki asiat oo unohtunut loman aikana! Sen tärkein tehtävä on kuiteski musta huolehtiminen ja ruokkiminen ja sillee. Ettei ihan mitä tahansa tehdä, sanota tai anneta ruuaksi! Nih!
Tässä mä vetelen kunnon päiväunkkoja pikkusoffalla yhtenä tosi kuumana päivänä! Oli pakko vähä rötkötellä. Niin - tiedoksi sitten Lokistanian kisseille, se kisuli voi jo paremmin, tsekatkaa eíliset kommenttimeilit, siellä se lukee! Meidän tsemppauksesta oli varpisti hyötyy ja kannattaa varmaan viel jatkaaki, ett varmaan tulee kisuli kuntoon... Mä meen nyt, mutt kaikille kunnon kolleille, komeille leideille ja tiätty myös pikkukisuleille kliffaa päivää - muistakaa olla kissoiksi!
---------------------------------------
Minä puolestani lähden keittelemään aamukaffetta, syömään jotakin ja ottamaan lääkkeet. Sen jälkeen lukemaan sänkyyn ja ehkä myöhemmin 1 - 2 h unta, jos onnistuu.
Päivän slogan: Humala on ihmisyyden tunnusmerkki. Ainoa, mikä erottaa ihmisen eläimistä, on juominen, vaikkei ole janoinen ja rakasteleminen kaikkina vuodenaikoina. (P.A.C. de Beaumarchais)
Kesken oleva kirja: Einar Már Gudmundsson - Maanpäällisiä unelmia
Päivän tehtävä: Kaikkea koirakivaa, mm. leffaa ;D Lisäksi voit testata, mikä koira olisit (kohta game vasemmalla)! Ja mahtava Bonk-tyyppinen näkymä - kannattaa katsoa!
TAAS SITÄ KEKSIVIIKKOA LOKISTANIAAN - KEKSEJÄ VOI AINA KOITTAA SAADA VAIKKAPA TÄÄLTÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti