MÖÖMILÖ

Which South Park kid are you most like? Tweek You are extremely hyper... mainly because of your high caffiene intake. You feel like you're under too much pressure.

Click Here to Take This Quiz Brought to you by YouThink.com quizzes and personality tests.

VINCENTILLE TULEE TÄSTÄ KOVA PÄIVÄ!

Tänään siis mennään hakemaan rokotus, tehdään yleistarkastus ja haetaan samalla matolääkkeet! Enkä minä oikein uskalla Vincentille kuin vihjaista asiasta. Parempi elää vielä silkassa tietämättömyydessä. Takso on tilattu 15.52 ja siten klo 15.50 Vincent isketään koppaan, josta hän ei pidä lainkaan. Ja minä voin kuvitella, että tuntuu kuin aiottaisiin viedä pois tai tehdä jotakin pahaa. Arghh, en minä tahtoisi olla julma, mutta en myöskään tahdo Vincentin sairastuvan!

Viime yönä ei tullut juurikaan nukuttua, ehkä 1 - 2 h. Pyörin ja mietin. Luin ja kävin juomassa. Otin ylimääräisen ahinapinkin. Ei vaikutusta. Johtuuko tämä eilisistä syvistä ja pitkistä parin tunnin päikkäreistä vai olenko vain ahdistunut Vincentin tunteiden takia? Tosin mietinnässä on pari muutakin asiaa, joista ehkä myöhemmin lisää. Vaikea sanoa... ei kuitenkaan nukuttanut, ei. Vincentkin tuossa klo 1 aikoihin huomasi sen ja tuli purisemaan leuan alle, juttelemaan. Siinä sitten väkisin makoiltiin kolmeen asti, kunnes kyllästyneenä pungersin ylös. Ja saatiin aamupalaa ja katsottiin auringonnousua. Se jaksaa täällä Malminkin puolella olla kaunis, kun aurinko nousee vielä ylemmäs, vanha piippu ja osin punatiiltä olevat talot näyttävät roihuavan värejä.

Hei, taputuksia ja suosionosoituksia Welhottarelle, nyt! Kävin eilen sekä roskiksella että pyykkituvassa. Huolekkaasti astellen, vanhat koristossut jalassa. Ei sattunut kovin pahasti, mutta sen verran vihloi, että iltapäiväksi sain aikaiseksi taas turvotuksen tuohon malleolien taakse. Että ei tuo kävely mitään juhlaa ole. Vaikka mieli tekisi kävelylle Saiskun skutsiin tai aamulla jonnekin, edes vähäsen. Niin ei, ei kannata. Sen verran poikkesin reitiltäkin, että varkastin yhden pienen oksan sireenistä, aivan pikkuisen - salaa. Lisäksi roskiksessa oli tosi hyvännäköinen 50-lukulainen pikkupöytä, en uskaltanut itse ottaa kantaakseni. Käyn tänään vielä katsomassa, onko se siellä, jos on - Kummisetä tuokoon tänne. Malli oli niin vinkeä, että...

Asiasta sadanteenkuudenteenkymmenenteenviidenteen: on kyllä pärsheeestä tuo oluen myyntikielto eli palaaminen takaisin siihen, että keskaria saa vasta klo 9. Siis minä en juo keskaria. Mutta alan miehet. Ennen oli kokoontumisajot tuossa klo 6 aikoihin, klo 7 Alepaan ja sitten joko yhdessä tai yksin nauttimaan matalaprosenttista juomaa. Nyt he odottavat sitten klo 9 asti, eikä tietenkään keskaria vaan vaffaa viinaa, Leijonaa tahi Tasavaltaa. Joka toki onkin taloudellisesti tällöin edukkaampaa. Eli tässä en nyt ymmärrä, ketä yritetään suojella. Alan miehet juovat tätä menoa enemmän kirkasta viinaa entistä lyhyemmässä ajassa. Jos olutta saisi edelleen aikaisemmin, jäisi ehkä yksi pullo ottamatta. Ihme päätös! Tässähän kehittyy vain pimeän viinan myynti ja normikauppa saa vähemmän tuloja. No, kapitalisti siis kärsii nahoissaan ja Kampin Valinta toimii äärimmäisen hyvin! Vai onko tarkoituksena tappaa vain nopeasti kaikki suurkuluttajat, jotta terveydenhoitopuolen resursseja ei enää tarvittaisi? Kyselee olutta juomaton Welhotar, joka taas seurasi poikain metkuja ,>

---------------------------------------------

Moi vaa, kavrut! Mami luulee, että mä en tiädä, mutt kyll mä tiädän. Ett tänää mennää vetskull. Mä oon jo henkisest valmistautunu. Mä vaan yritän olla muistamatta sitä olleskaa. Ett oon vaan ihan tavallisest. Ainaki iltapäivää asti. Mä oon terottanu hirmu hyvin mun kynnet, eilenki pariin kertaa. Vedin nimittäi illall viälä ylimääräsen rundin ja terotukset. Ja hampulitki on kunnossa =E Kattokaa! Ett nou hätä täällä. Kyll mä nyt tollasen kestän, vaiks kyll se inhottaa. Koppa ja semmone, ja se haisu. Mutt mami on luvannu päiväruuaks jääfisuu ja illaks munuaisii. Kai se luulee hyvittelevänsä mua. On se silti ihan kiltii. Mutt mäki tajuun, ett siälä lekuris on niinku vähä pakko joskus käydä. Niinku mamikii siälä omass flaidisjutskass. Ett vaiks inhoo jotai, on se joskus vaa pakko mennä *filosofeeraa*! Eilinen oli taas ihan älytön kuuma tual partsill, pualen aikaa mä makasin osa vaa aurinkoss ja osa varjos... huh. Tänäänki tulee varpisti yhtä kuuma, mä haistan sen jo. Ei ihan näin lämmin tarttis... vois tuuleeki ja olla vähä pilvii välill. Mamiki menee koht taas takas duunii, se sano jo. Se on vähä tylsää. Nyt meill on ollu niin kliffaa, ku se on himass ja me nukutaa kimppapäikkäreitt. Se on ihan parasta. Ja ku se laittaa päiväruakaa!

Täss mä otan suulist sillo, ku ei oo viälä ihan kauheen kuuma! No, mutt nyt mun tarttee ottaa snadit unkot - mami voi tulla kaa viakkuu, ku ehtii... Huamisee - mä rapoon sitte kaikest! Onneks mamill ei oo kaameraa just nyt himas.

---------------------------------------------------

Ei tulisi mieleenkään ottaa kuvia Vincent Taistelijasta, ei toki. Nämä ovat yksityisiä juttuja nämä!

Päivän slogan: Lähiöt - nuo kapitalistisen yhteiskunnan kauniit käpälänjäljet!

Päivän biisi: Angelica

Luettua: Linda Nichols - Mies paikallaan, hömppää, ei pahimmasta päästä kuitenkaan. Ensin menee huonosti, sitten hyvin.  Terapeutti paljastuukin tervejärkiseksi puusepäksi ja kaikki loppuu parhain päin *virn*. Ei vaivaa aivoja näin helteellä - en kuitenkaan suosittele kuin siihen akuuttiin kirjapulaan tai vaikka rannalle.  Suvi Ahola & Satu Koskimies - Uuden Kuun ja Vihervaaran tytöt, Lucy M. Montgomeryn Runotyttö- ja Anna-kirjat suomalaisten naislukijoiden suosikkeina, tästä minä pidin. Jup, toki itsekin nämä kirjat ahmimisikäisenä lukeneena ja vielä vähän aikaa sittenkin - eikä hävetä ;D Eli muutkin näyttävät palaavan näihin aina uudelleen ja uudelleen. Suosittelen kaikille kirjansa lukeneille, mukava ja helppolukuinen tutkielma aiheesta. Kirjoittajat osaavat asiansa! Heräsi taas hirveä himo saada itselleen nuo L. M. Montgomeryn päiväkirjat - mutta a) raha b) kieli asettavat lieviä esteitä. Eli maksavat melkoisesti ja niitä on muistaakseni 7 kpl, toiseksi luen aika hitaasti englantia... joten jospa vain lainaisin ensimmäisen osan. Helmetin mukaan alueella on tätäkin vain 1 kpl! Grrr.... No, katsotaan.

                                 

                        KESKITTYNYTTÄ KESKIVIIKKOA!

JUILII, SÄRKEE, ON LÄMMINTÄ JA AURINKOISTA, JÄKS!

En pidä tästä! Onneksi ei ole pakko olla ulkona iltapäivällä. Kävin eilen Malmilla täydentämässä kirjavarastoa ja ostamassa vihanneksia, heti aamusta jo. Oli silloinkin jo vähän liian lämmintä! Welhotar ei pidä kuumasta, 20 astetta korkeintaan, ziitos. Ja kipulääkityskin saisi näyttää tehonsa, ihan vain vaihtelun vuoksi. Nimittäin tuon lyhyen retken jälkeen taas koipia juilii. Tänään ajattelin heittäytyä oikein uhkarohkeaksi eli käydä sekä roskiksella että pyykkituvassa! Niin yltiöpäistä, että taitaa kutistua pelkäksi roskisreissuksi...

Parvekkeella kaikki tuntuu kasvavan äärinopeasti, johtuu ilmeisesti noista laseista myös. Olen jo syönyt kertaalleen kolme ruukullista krassia, yhden pienen ja kaksi oikein isoa. En tajua, mikä ihmeen himo siihenkin tulee. Täytyy saada, ihan mustitavaraa leivän päällä! Kylvin lisää krassia, mutta unohdin tillit. Täytyy hakea esille lisää ruukkuja tänään. Tilli onneksi kasvaa hitaammin eikä sitä kehtaa ihan parisenttisenä raivata leivälle ja ruokaan. Näin Welhottaren viljelykset, älkää nyt naurako. Ainakin taatusti onnistuu!

Haa, Vincentillä on huomenna kovan päivän iltapäivä. Vetskuaika on klo 16.30 ja Kummisetä tulee mukaan. Talo tarjoaa pitelyhanskat! Täytyy varata jotakin hyvittelyruokaa reppanalle. Olen ihan varma, että Vincent muistaa hyvin, miltä Pieneläinklinikalla tuoksui - ja haisut vetskulla on aika samat. Eli toivottavasti ei tule suurempia traumoja. Lupasivat samaan hintaan tehdä tietty yleistutkimuksen ja laittaa matolääkkeet, kun en muistanut madottaa ennen rokotusta, eli teen sen vasta parin vkon päästä. Jäks, siitäkään joku ei tule pitämään! Eli pitäkää nyt sekä ihmiset että kissinkat peukkuja, että kaikki menee ok. Vincent on herkkä, mutta tulinen luonne *virn*.

Sen verran vielä mummeleista, että tapasin toisen heistä eilen Malmilla ohimennen. Hän sanoi, että olisin minäkin mahtunut joukkoon juhlimaan söndaagina, mutta "pojat eivät sitten muistaneet pyytää...". Hah. Toki tarkistin illalla asian Belgarionilta, eipä niillä ollut mitään aikomustakaan. Lisäksi mummo ihmetteli, kun kerroin, että juhlimme meillä ja Exä oli mukana. Ihmetteli, miten minä Exänkin (ja siis hänen poikansa) olin kutsunut. Aika äimänä minä siihen, että eihän meillä nyt mitään riitaa ole ollut, että toki nyt ihminen kaffelle pitää  kutsua, jos yhteistä Poikaa juhlitaan. Belgarionin mukaan mummo on hieman hömppä, on ollut aina ,D

-------------------------------------

Huamenta, kaiffat! Hei, mä en muute herättäny mamii, se heräs ihan itte ja se herätti mut. Vähäks mä ihmettelin. No, se oli toss vähä enne kolmee, ett oisin mä koht tullu sitä kiusii - ett ihan oikee aika. Mä sain kalkonii ja napikoita! Ja jooooh, se lihajääkkäri aukastii jo eile. Eli mamiska duunas sellasest makarast safkaa. Mäki sain, se oli hyvää. Siin oli niinku ihan lihaa. Mä en tost lenkkimakarast tykkää, en syä, ei se oo lihaa. Mutt tää on lihaa, ihan selvästi ja aika hyvääki. Nii ni mami laitto semmost jotai ruakapataa siitä. Näytti ihan hölmölt ku se laitto kaks makaraa, yhen kesäkurmitsan ja sipulusta ja paprikaa. Se kesäkurmitsa oli paaaljo isompi ku ne makarat. Kuin semmost voi syädä? Siis semmost sotkuu, en tajuu. Mä söin pelkkää makaraa ja hyvä nii! Ja sitt jotai roipentelii on tänää. Jos ei oo paljo mausteit, mä saan jo raakana. Jos siin on mausteit, mami kypsyttää sen ekaks siin mössös ja sitt onkii mulle-mulle-mulle eriksee siältä biittejä. Kyll se näköjää tiätää, että mä tiädän, miss on heekkui. Se otti jotai fotoiki, miss mä tsiigailen jääkkärii sillä silmällä. Mamiki jo sano, ett on kuuma. Huh! Eilen iltapäiväll voinu olla tual ulkon ollenkaa. Epistä. Oli pakko tulla tänne ja pöydän alle makaan, viileell lattiall ja siin vähä tuulee ku partsin ovi ja kaikki ikkunat siälläki on auki. Ja harmi, turkkii ku ei voi oikee riisuu. Mä luin, ett mä meen huamenn sinne lekurill. Tarttee tänää terottaa kynnet ja hampulit....grrrr....

Yks aamu, ku mami ehti kerranki ottaa kuvan ku mä saan mun aamukalkonin. Se kyll feikkas eli se haki ensin kaameran ja sitt vast mä sain mun kalkonin. Mun on ihan pakko saada mun kalkonibiitti joka aamu. Muute mä huudan! Tai voi se olla jotain muutaki, mutt ihan pikkubiitti jotai. Ett aamu alkaa niinku hyvin. Kyll mami tiätää *virn*. Nyt mä meen vähän pesettää itteeni, kävin kattoos vähä ruakakupill. Tavallist muanaa ja pari biittii viälä sitä makaraa. Huamisee!

----------------------------------------

Uhh - jospa lähtisin kylvämään ne tillit heti aamusta - tai sitten ei. Asia vaatii pitkällistä pohdintaa sekä toimenpiteitä!

Päivän slogan: Myös parhailla meistä, kuten minulla, on joskus huonot päivänsä!

Päivän biisi: Summertime

Luettua: Marian Keyes - Tarinan toinen puoli, kelpaa kesähömpäksi, eli ei aivan kamalimmasta päästä, löytyi Best Seller -hyllystä... oli pakko siis riipiä mukaan (selityksen makua, vai?). Eli ei Welhottaren hyllyyn, mutta jos on kuuma eikä jaksa lukea muutakaan, tämäkin uppoaa. Ei tarvitse siis ajatella... Juha Vuorinen - Kristianin teinivuodet, oli pakko ottaa uusintaluentaan. Niin kahjoa tekstiä, niin sikasiistinkamalaa, että *hekottelee*. Ai niin, tässä siis Kristian ja Juha tapaavat ensimmäistä kertaa ;D Suosittelen kaikille Juoppis- ja Vuoris-faneille ja muillekin. Welhotar hankkii hyllyynsä, kun kesälomarahat sen suovat! Suzanne Sjöqvist (koonnut) - Hän on kanssani kumminkin; vanhempansa menettäneet lapset ja nuoret kertovat. Hyvä, vertaistukea antava kirja. Selkeästi ja hyvin koottu, ei sisällä uskonnollisia aspekteja, ei holhoavaa asennetta tms. Vain lasten (hyvinkin pienten) ja nuorten omia lyhyitä kertomuksia siitä, mitkä tunteet ovat olleet päällimmäisenä vanhemman kuoleman jälkeen. Suosittelen tilanteen itse kokeneille, ammattiauttajille ja opettajille tms. tai muuten kiinnostuneille. Ei hankintalistalle kuitenkaan...

                               

                          TIIVISTAHTISTA TIISTAITA!

WELHOTAR LOPETTAA HEHKUTUKSEN - VÄNINÄ VOI TAAS ALKAA...

No niin, nyt on näitä pippaloita jo todella hehkutettu sen verran, että melkein hävettää. Siirrytään siis pois siitä, joka on meille vierasta ja palataan jokapäiväiseen väninään ja valitukseen. Että siis tyyli säilyisi edes jotakuinkin ja Minä pysyisi uskottavana ,D

No, sen verran annetaan periksi, että Belgarion lupasi laittaa tänne pari kehnoa kuvaa, eli tässäpä ne:

No niin, päästään siis normaalin kipusekorapoon. Eli eipä tämäkään lääkitys tunnu toimivan! Minussa on jokin perustavaa laatua oleva vika. Kaveri kertoi menneensä tajuttomaksi yhdestä  (-> lue 1) Panacodista - öh, minä syön niitä 2 x 2 päivässä, joskus 2 x 3 ja lisäksi 2 x 1 Lyricaa + muut sekalaiset mömelöt. Ei vaikutusta. Sirdaludia yöksi, että voi nukkua sen viitisen tuntia, kuten nytkin. Ei helvatussa, jossakin ON jotakin vikaa. Tai sitten elimistöni (ja varsinkin keskushermosto) ei enää tiedä, miten reagoida erilaisiin lääkityksiin. Oikeasti - tämä on outoa.... Eli edelleen koivet vihlovat ja sattuvat kävellessä lauantaisen jäljiltä. Enin kipu ja turvotus on tietysti poissa, kun ei tarvitse kökkiä Herjaamolla. Tiedän, että sama alkaa taas töiden alkaessa. Nähty on. Syön seuraavan annoksen Lyricaa vielä tuplaten iltalääkityksen. Jos silläkään ei ole mitään tehoa, soitto kivakandille, että tekisi hän nyt jotakin. Koska nyt on kaikki vaihtoehdot käytetty ja jokainen vaikuttava päihde käyty läpi (njoo, paitsi laittomat versiot ja silkka morfiini!).

Mummot iskivät eilen - toinen lähetti Belgarionin ja Exän täyttämään pakastimeni LIHAlla, jota meillä ei siis juuri osteta. Hän kun on erään ison Lihafirman eläkeläinen ja omaa edelleen alennusoikeuden firman tehtaanmyymälään. Joo, nyt on LIHAA koko kesäksi (possun, kalkkunan ja roipentelin filettä, suikaleita, karjalanpaistia, kabanosseja mm. *virn*)! Jonkinlaisena huomionosoituksena hänen poikaystävältään sain myös lakkoja. Niin ja jotain leipomuksia.... Pakastin on pullollaan, sinne ei mahdu enää normiruokaa eli jääkalaa ja vihanneksia. No, hyvä näin. Täytynee laittaa pari Belgarionin kuvaa ja kiitoskirje myöhemmin... kaikesta huolimatta. Muutoin he eilen sitten pitivät hyvänä lapsenlastaan, täytyy tiedustaa paremmalla ajalla kaikesta, mitä onkaan taas puhuttu! ;D

Äh, tänään on Hörhön rahapäivä, shit! Se tarkoittaa käytännössä minulle retkeä Malmille nostamaan hänen rahansa sekä järjestämään niiden luovutus. No juu, on minulla kirjastoasiaakin. Ilman muuta on. Kirjat tulevat luettua liian nopeasti. Uupelo on vain muutaman sivun päässä. Tänään täytyy lopultakin tilata Apexilta aika Vincentille, Kummisetä lupasi avittaa ja tulla mukaan! Apex on hyvä paikka, ei mikään hirmuisen kalliskaan, lopulta. Ystävällinen ja mukava henkilökunta sekä kivat lääkärit, HESYkin käyttää Apexin palveluja eli heillä on sopimus tarvittaessa myös sinne (ainakin Vincentin olisi saanut viedä sinne 1 kk aikana luovutuspäivästä) ja omiakin vaikeimpia tapauksia varten. Toivottavasti Vincent ei pane pahakseen tätä....

----------------------------------------------

Purrrrrrrrrrmenta, kaikki kissifrendit! Ai miten nii juhlat muka loppu, höh! Mä näin ett eile pakattii toine jääkkäri täytee muanaa, meille siis. Hei, meille, mamiiiiiiiiiiiiih! Mä näin, mä näin, mä näin! Ja mä saan varpisti kaikkee siältä kaa. Tai sainki jo maistiaiset semmosest tosi hyväst maksamakkarast, njammm. Siis mä sain kalkonileikettä ja maksamakkaraa. Ja puukkiruakaa. Ja napikoita. Vaiks mä yällä nyt satuinki vähä oksuu. Ei mami sanonu pahasti, ku mä  kuiteski ehdin kylppärii eikä se osunu matoille. Muuta ku pyyhki vaa. Ku seki tiätää, ett me kissit nyt välillä oksutaa vaiks me ollaanki kondikses. Sitä mä en kyll tajuu, ett mami veteli eilen taas sitä vihreetä ruahoo tualt partsilt eikä sitä oksuttanu yhtää, mä ainakaa kuullu! Outo juttu, sitt se laitto sitä taas tuleen lisää. Ihan ku kissinruahoo. Pitääki kysyy, tuleeks mamillekki semmosii karvapallukoit masuun? Vähäks on muute ollu komeet kelit! Mä oon lotkottanu partsill ja rusketuttanu mun masuu ja ottanu päikkäreit. Mutt hei, välill siälä on illall nii hitsin kuuma, ett on pakko tulla tänne sisäll lojumaa viileell lattiall tai basee. Hölmöö... eiks?! Miks ei vois olla sillee tasase lämmi, mä en tajuu. Ei toi mun masu kyll näytä oikeen ottava värii, en tajuu sitäkää. Ku mami ei tuu aurinkoo olleskaa, ku se tulee ihan punaseks heti ja alkaa raapii itteesä. Mä voin olla vaiks kuin, siis siihe asti, ett tulee liika kuuma - nou hätä, muute siis. Joo - mull on nyt uusii kuvei, mä säästän ne mialuummi nyt loppuviikoks, ku täss on nyt noi Pojan kuvat! Must ne oli kyll hianoi... vaiks vähä mua nauratti. Ei se oikeesti Poika oo tollane. Sill on hyvänhajuset sukat, oikeet Haisulit ja Reppu, seki haisee aina miälenkiintoselle ja sen Stiflat vast haiseeki, jee... Onneks se ei jää tommoseks *huokaa helpotuksesta*! Ett mä lopetan nyt ja meen Ansku viäree loikoo. Partsill mä meen sitt ku aurinko tulee sinne asti eli pualen päivän maiss. Mä tiädän.... ja hah, mä näin mitä mami kirjotti tonne ylös. Kyll mä tiän, mikä Apex on, mrrrrrrrr, mutt pakko kai se on siälläki käydä. Ku mamiki kävi hampulilääkärin kaa flaidaas. Nii kai mäki sitt voin mennä yhen vetskun kaa flaidaan. Me ollaa kovii tyyppei, hei, me ollaa Malmilt! *virn* Se on moi taas huamisee,  tassutellaa sitt lisää!

-------------------------------------

Minä keitän kohta toiset kaffet ja otan palan rahka-mansikkatorttua, tehty grahamjauhopohjaan. On muuten aika hyvää ,D

Päivän slogan: Väkivalta ei ole ratkaisu, toisinaan se on ainoa vaihtoehto!

Päivän biisi: Spanish Caravan

Luettua: Michael Crichton - Pelon ilmasto, linkki löytyi lokista Jäljen ääni... eli tällä kertaa Crichton ei mielestäni mässäile trilleripohjalla vaan lähinnä yleismaailmallisilla peloilla. Ja ajatukseni kulkevatkin aika lähellä em. lokin arvostelua. Toisaalta, kirjailija perustelee kuitenkin ajatuksiaan silkalla faktalla, mikä on aina kiitettävää (miten fakta sitten onkaan esitetty, ei liity tähän). Ja toivottavasti kirjan lukeminen saa jonkun pienen äänen värähmään lukijan aivoissakin. Lähinnä mielessä käy oma pieni elämä ja sen puitteet, veden ja lämmön käyttö, kierrätys jne. pikkuasiat! Ei suurta kirjallisuutta, voi lukea, jos kirjauupelo yllättää. Welhotar ei hanki tätä hyllyynsä. Miika Nousiainen & Taro Korhonen - Paskakirja, eli kirja paskasta, siitä ihan itsestään. Mukana asiallista asiaa koostumuksesta, paskan hävittämisestä, historiasta jne. Parasta antia ovat kuitenkin netissä kerätyt paskatarinat sekä omat kakkimistottumukset ja muu mukava! Ehdotonta luettavaa kaikille paskasta kiinnostuneille - ja kukapa ei olisi ,D Welhotar suosittelee ja lähtee kohta paskalle! Miinusta kirjan koolle, tätä ei ole kiva lukea sängyssä, huom! Ehdoton hankinta, jos hiipii edukkaasti vastaan! Ja muutama sivu vielä lukematta Catherine Blackledge - Vaginan tarina, ei, tämä ei siis ole seksikirja vaan tieteellinen selvitys vaginasta ja sen historiasta, kielellisesti, lääketieteellisesti ja seksuaalisesti. Luettavaa tiedetekstiä, kerrankin. Odotin ehkä enemmän kirjoituksia naiseudesta, sen sijaan tutustuminen eri eläinten paritteluun ja hedelmöitykseen jää minulle hiukan kaukaiseksi. Toisaalta, tässä kyllä oikaistaan muutamia (miehisiä?) myyttejä ja annetaan paljon asiatietoa. Eli luokittelen mielenkiintoiseksi luettavaksi ja suosittelen jokaiselle, jos kantti kestää tieteellispitoista ajattelua. Vaikka tämän siis pitäisi olla ns. jokamiehen/naisen versio.... Hankintaan vain, jos hiipii eteen tosi edukkaasti eli ei tämä nyt niin hirvittävän kiinnostava minusta kuitenkaan ollut.

                            

                      MAINIOTA MAANANTAITA!

 

BELGARION RULES, MUMMOT NONSELEERATTU!

Erinäisistä sattumuksista johtuen mummot eivät eilen onnistuneet aikeissaan ryövätä Belgarionin omiin pippaloihinsa! Heh, toinen mummo oli kadottanut toisen kännikkänumeron ;D Ja tämä taas puolestaan oli remonteeraamassa suvun yhden jälkeläisen opiskelukämppää (tulevaa) jossain, jossain... Mainittakoon, että äitini ei ole koskaan avustanut minua tai meitä ainoassakaan remontissa tahi muutossa. No, ovathan ne kiltit sukulaiset tosi tärkeitä - me Mustat Lampaat pärjäämme omillamme! Kiltisti minäkin sitten etsin illemmalla Belgarionille numeron ja he sopivat tapaavansa tänään. Kiltti minä *taputtaa taas itseään päähän*!

Lakkiaiset olivat hienot - niinpä kai ne aina! Ja mukana oli Welhottaren lisäksi myös pienempiä kuuluisuuksia ministeri- ja kulttuuritasolta, siis sellaista valtavirtaa, ikäänkuin *virn*. Ja varmaankin toisen kerran aivan julkisesti puhuttiin (siis rehtori puhui) erityislahjakkaille suunnatusta koulutuksesta ja sen tarpeellisuudesta. Belgarionin kouluhan on mukana tässä projektissa ja sen on kyllä huomannutkin. Mm. Pojan omat kurssivalinnat sekä kurssitarjonta on melkoista huipputasoa. Samoin lakkiaisissa oli näitä nuoria, jotka olivat suorittaneet paljon ylimääräistä ja diplomeja erinäisissä aiheissa, saivat stipendejä jne. Belgarion itse suoritti paljon ylimääräistä fysiikkaa ja kemiaa, yllättäen latinan täpöllä (ei kuitenkaan kirjoittanut sitä), kaikki mahdolliset tietotekniikan kurssit jne. Ei, en pidä Belgarionia mitenkään erityislahjakkaana. Minusta on vain hienoa, että koulu pystyi tarjoamaan niin paljon häntä kiinnostavia kursseja, että koulunkäynti kai vielä vähän maistuikin. Ettei ollut ihan hirveää pakkopullaa. Ja mikä oli mukava huomata, koulussa oli paljon tosi Persoonia, vähän ns. erilaisia nuoria, eri kulttuureista tulevia, erilaisia asioita harrastavia jne.

Ja Belgarion oli niin komea! Tämä on siis Welhottaren subjektiivinen mielipide. Hänellä oli W:n lähes upouusi liivipuku, hieman liituraitaan vivahtavaa tummaa harmaata, oikein komea. Vähän jouduin lahkeita lyhentämään, mutta muuten puku istui kuin valettu. Belgarion itse jopa prässäsi housut uudelleen ohjeideni mukaan! Toki vitivalkoinen paita ja harmaa-sinertävä-valkoinen solmio, oikein tehdyllä solmulla vieläpä. Ja ponnari siististi tummanpunaisella tavislenksulla. Ja hieno vastaostettu pipa, tietty.

Lakkiaisissa olimme siis minä ja Kummisetä yhdessä. Yllättäen aulassa törmäsimme Exään, jota menin aivan ystävällisesti tervehtimään ja istuimmekin sitten yhdessä. Mutta se Exän pukeuminen, ziis... ruskeat housut, siniruskea villapaita (väärät sävyt!!!), alla sininen paita ja kainalossa urheilupusakka! No, rumat vaatteilla koreilee enkä minäkään hienostellut, mutta Exä on taas sortunut siihen, mistä hänet aikoinaan jo koulutin pois. Tuolloin kylmän rauhallisesti varkastin ja vein kirpparille vaatteet, jotka eivät sopineet keskenään...,D Kummisetä oli ilo silmälle ja itsellä oli sinistä loimusamettia (omatekemä hame), upea maripaita (EI raitaa, keisarinkruunutunika sini-mustana ja samettisena) sekä sininen levenevä kevyt takki - ei paha minusta, kun katsoin peiliin ja Belgarion + Kummisetäkin hyväksyivät. Juhlien loputtua kysäisin vielä HMPK:sta, pääseekö pari ylimääräistä kyytiin ja onnistuihan se. Pääsimme siis yhteisellä koppitaksolla kotio asti. Virittelin sitten kaffet, sen suklaamössö, manteli, Daijm -tortun ja muuta makeaa tarjolle. Oli hyvää, muuten, se torttu ja ihan itse ostettua. Sellaista äkkimakeaa, jota ei onneksi voi paljon syödäkään, mutta joka maistuu juuri tuollaisessa tilanteessa hurrrrrjan hyvälle. Istuimme sitten ihan ystävällismielisesti ja herjaa heittäen meillä useamman tunnin, otin Belgarionista lisää kuvia vielä toivoen, että edes osa onnistuu ja syötiin vielä vähän lisää. Lopulta Belgarion ja Exä häipyivät ja minä jäin yksin viettämään iltaa. Kävin ilmeisesti vähän ylikierroksilla, mömelöístä huolimatta valvoin puolilleöin.

Eli olihan se elämys, joka on ainakin minulle tarjolla vain kerran elämässä! Siksi varmaan näin seikkaperäinen rapo - yleensähän en rapoa vaatteista tms. Mutta nyt ainakin itse muistan, kun luen uudestaan... ;D No, mummot saavat Belgarion tänään lounaalle ja iltapäiväksi itselleen, viekää vaan! Minusta eiliset istujaiset olivat ihan mukavat ja yllättävän ystävällismieliset kaikin puolin. Eli ei mitään vihanpitoa Exän ja minun välillä, ei Kummisedän ja Exän välillä (Exä on joskus uhannut  vetää Kummisetää turpiin, kapakassa tosin...) eikä mitään muuta, kuin älytöntä herjaa ja hauskoja juttuja. Eli oli ihan mukavaa! Oikeasti mukavaa... olisin tarjonnut kuohuviiniäkin, mutta kun aikaisemmin tiedustin Belgarionilta, hän ei sitä halunnut, joten totesin, että eivät silloin muutkaan! Kiitos, mukana olleet, Exä ei taida lukea tätä, muut siis vielä kerran: Welhotar on iloinen ja onnellinen läsnäolostanne!!!

Taidan vieläkin vähän puhkua ylpeydestä eli tämä nyt on tällainen rapo tällä kertaa - suottehan tämän minulle! Belgarion lupasi, että saan laittaa myöhemmin pari kuvaa myös tänne näytille. Ja kyllä, minä olen niin kamalan ylpeä hänestä, en voi sille mitään...

Tähän väliin vielä lisäys, että työkaveri N:n poika valmistui myös eilen ammattikoulusta. N. oli vähän huolissaan tuossa keväällä, kun poikansa oli aika paljon poissa. Mutta helpotuksen huokaus - sai paperit ja töitäkin on kuulema tarjolla intin jälkeen. Tämäkin maininta siksi, että N:n poika oli Belgarionin luokkakaveri yläasteella... Onnea siis sinnekin päin, hieno juttu!!!

Kipurapoa sen verran, että purukalustoa juilii edelleen. En ymmärrä - onko tämä enää normaalia? Toki siinä jouduttiin kiskomaan ja taltalla riipomaan, mutta vieläkin särkee kaulaan asti tietyissä asennoissa. Täysi kipulääkitys on päällä eli Panacodien lisäksi Lyrica. Ja ne auttavat vain vähäksi aikaa. Nukkuminen jäi 4 h, taidan mennä ottamaan aamutirsat päivityksen jälkeen

----------------------------------------

Huamenta kaiffat - mä se herätin mamin toss kolmen jälkee. Mull oli karmee nälkä. Eikä muuta ku kuivamuanaa ja vettä. Nii ett kalkonii ja kunnon ruakaa ja heti. Ja napikoita. Kyll mami vähä marisi, mutt nousi ja mä sain mun ruuat ja vähä paijatustaki. Mä istun täss vanhan koneen viäress ja tsiigaan, ett mami skrivaa kaikki oikeen. Nii, noi tuli sitt kaikki meille ja Pojall oli ihan omituiset kuteet. Eikä mitään Reppuu eikä Stifloi, mä olin vähä pettyny. Mutt sitt ne kaikki vähä paijatti ja kehu mua. Ja mä sain heekuks munuaisii, ku noi söi jotain muut. Mäki kävi sitt niide ruakii haistelees ja pummiis, niinku tavan vuaks. En mä kyll ois niit syäny. Mutt sitt ne vaa istu ja jutskas ja nauro. Mä olin niin uppoähkynä munuaisist, ett mä kiivin peiton alle goisii. Sitä se yks oudompi ihmine vähä ihmetteli. Ett mite mä muka voin nukkuu ja henkittää peiton alla. Höh, se tajuu mitää. Se vaan ihmetteli, ett kissaki on vähä muuttunu. Mitä villuu, ihan eri kissi, minkä se on joskus nähny. Se on nimittäi nähny sen mamin edellisen kissin kerran, ett niinku luuli mua siks! Ei, ei oo se miäs kissaihmine, ei. Mehän ollaa ihan eri näkösii ja muutenki ihan erilaisii, sanoo mamiskaki ja Poika ja Kummisetä ja muutki. Nih! Mutt oli mullaki kivaa, ku oli vierait ja neki tykkäs must. Ja kyll mä kävi vähä sitt karvastaas Pojan housui, niit omituisii, ja Kummisedän housui kaas. Ne vaan nauro... Ett hyvät oli juhlat, munki miälestä.

Täälläki sitte otettii lunkist loppuilta. Mä tajuu, mamiki valvo hurjan pitkää. Oli jo pimeet, ku se nukahti. Ei se yleensä. Se yritti kai välill nukkuu, mutt pyäri ja hyäri ja alko sitt uudestaa taas lukittaa. No se mua haitannu! Nyt mä meen täst sänkyn pualell. Mamiiiiiiiiiih - tuu goisii koht sitte! Se on sitt moi taas huamisee!

-------------------------------------

Juu, minä tulen kyllä sänkyyn ihan kohta, kirjan kanssa.

Päivän slogan: Elon siivekäs lintu lentää aina oikein päin!

Päivän biisi: Buffalo Soldier

Luettua: Ron Mc Larty - Polkupyörällä ajamisen taito, ai että - minä nautin. Ns. luuserin matka lähes USAn läpi, samalla hän muistelee elämäänsä, tragedioita ja hyviäkin hetkiä. Matkan tarkoituskin on tragedia jo sinänsä ja kirjan alkukin hätkähdyttää. Mutta minä pidin ehdottoman paljon ja suosittelen kaikille - menee omalle hankintalistalle! Leila Simonen - Suska, pitkästä aikaa Simoselta uusi dekkari. Pidin aikaisemmista ja pidän tästäkin. Tosin tässäkin tulee välillä itse niin vihaiseksi, alkaa pelottaa ja inhottaa, että... Siitä huolimatta suosittelen kaikille - erittäin hyvää ja kohtuullisen todenmukaista naisdekkaria! Susanna Teräsvuo on terästä, vieläkin. Kovin herkkähermoiset voivat varatua pitämään pari taukoa. Ei, kyse ei ole fyysisestä väkivallasta vaan henkisestä. Menee hankintaan, jos kävelee vastaan edukkaasti. 

                              

                     AURINKOMAISTA SUNNUNTAITA!

 

MUMMOJEN INVAASIO JA SABOTAASIYRITYS!

Aivan, molemmat mummot ovat päättäneet tänään juhlia Belgarionia ja ilmeisesti järjestävät jotain pippaloita. Ei, minua ei ole kutsuttu! Belgarion on, hän soitti eilen illalla. Kysyäkseen olenko minä mahd. koko päivän paikalla, koska toisella mummoista on minulle jotain tuotavaa. Ei, hän ei tuo sitä itse, "poikaystävä" heittää Belgarionin meille ja Belgarion tuo mitä-sitten-onkaan residenssiini. Mielenkiintoista! Siis nämä nartut omivat Belgarionin, ilmeisesti arvellen, että tuo huono ja juoppo äiti ei kuitenkaan ole mitään järjestänyt eikä siihen kykene. Voi että kututtaa! Minä en usko heidän ns. hyviin tarkoituksiinsa - niitä EI ole! Tarkoituksena on suorastaan tehdä kiusaa minulle ja yrittää saada minut pahalle tuulelle, mikä toki onnistui jo aivan mainiosti. Luuletteko, että minä en tiedä, mitä nuo mummot tykönänsä harrastavat! Hah - minäkö muka vainoharhainen, en sentään. Täytyy taas tarkistaa Belgarionilta myöhemmin, missä ollaan menty. Prle! Pilasivat tämänkin päivän...

Lakkiaisiin minä menen joka tapauksessa, Kummisetä toimii avustajana. Ajatelkoot kuka tahansa mitä lystää! Muistan, kun itse kirjoitin iltakoulusta. Minun lakkiaisissani oli vain tuolloinen poikaystäväni Mieliharmi ja hänen isänsä - ei ketään muuta! Toivottavasti takso siis on ajoissa ja muuta mukavaa, HMPK kyllä lupasi ja toivotuksiakin sateli, kun varasin autoja. Mmmm, jos ei pelitä tänään, suutun oikeasti, eikä se ole mukava näky. Ei tämä nyt niiiiiin iso asia ole, mutta kuitenkin. Eräs tärkeä osa suoritettu, mahdollisuudet vielä aivan mihin tahansa - sitä kannattaa juhlia.

Kipusärkyrapoa sen verran, että hammasta (sitä olematonta) juilii edelleen, lievästi. Onko tämä normaalia? Lyrica ei ainakaan vielä tehoa mitenkään mihinkään. Lievää päiväväsymystä on, eli päikkäritarvetta, mutta sitä on muutenkin vapaapäivinä eli en osaa mieltää sitä erityisemmin lisääntyneeksi. Meniköhän tämäkin kokeilu huitsin hitoiksi? No, jatkan sen kaksi vkoa, mikä sovittu on. Sen jälkeen poju saa luvan kirjoittaa sen lähetteen, koska tätä ei kestä enää Erkkikään, saati sitten veljensä Pekka. Prle!

Nukuttua sain n. 4.5 h eli ei pahasti, mutta ei kovin paljonkaan. Olin illalla vähän liian pirtsakka. Säntäilin koneellakin vielä illalla, kun muistin, että Helmetin uutuusluettelo on päivitetty. Niin oli, surkea esitys. Fyi fan, uutuuksia n. 20 kpl, joista osa vain uusia painoksia tms. lukukelvotonta. Ikävämpi juttu, minusta uusintapainoksia ei pitäisi laittaa uutuusluetteloon lainkaan, ei! No, kävin haun kautta noutamassa pari elämänkertaa, jotka ovat jääneet aikoinaan lukematta. Pitäisi siellä ensi vkolla olla taas jotakin noudettavaa. Kirjat hupenevat sairiksella ollessa nopeammin kuin tavallisesti! Argh!

--------------------------------------------

Purrrrrrrrrrrmenta taas, kavrut! Mun hei siis piti  herättää mamiska tänää, huutaa, raapituttaa ja kaikkee. Mä olin niin kalkonin tarpeessa. Ja napikoitten kaa. Ja vähän taporuuanki. Ett se oli ihan pakko herättää, ett mä sain mun aamupalan. Nyt mä kyll just meenki goisii taas. Pääasia, ett toi orja on taas hereill. Ett se on niinku valppaana toimiin, jos mä vaiks tarviin jotai. Muute mitää välii. Mä en tajuu, Poika ei tänää tuakkaa Reppuu ja Stifloi, nyyyyh. Voiskoha se tuoda ne mull eriksee? Pitää kysyy, jos se vois lainata niit mulle vähäks aikaa. Jos se ei ite vaiks tarvii. Mä saisin hinkkaa ja raapittaa ja kynsii ja mönkii kerranki tarpeeks! Ois kyll aika hianoo. Mutt ei se varmaa *möks*. Kai se tarttee Reppuu ja Stifloi ku se menee taas duunii. Epistä kyll. Mutt mami lupas mulle tänää munuaisii. Ett me voidaa vaiks sitt keskenää syädä kunnoll, ku meit kerta on petetty! Nih! Mami tekee jotain kanahässäkkää, mä saan varpisti siitäki vähä. HEI, hei, syäks tein mamit partsiruahoi? =O Mä katoin, mein mami syä! Se meni tonne partsill ja parturoi yhen vihreen leivän päälle! Hullu mami! Eikä se tuu ees kipeeks siitä eikä oksunu, nauro vaan, ku mä katoin ihan hölmönä. Ite on hölmö!

Tarttis vissii kaa ottaa lauvantaidrinksut, vai mitä mami! Ainaki toll katill on vähä makuu, hei. Jos meki vähä sitt otettais - tai sitt ei. Katotaa nyt, mitä tapahtuu. Mä nyt jo kuiteski melkee goisin, ett tassutellaa taas huamena!

-----------------------------------------

Kieltämättä, alkoi tehdä mieli drinkkiä, kun kuulin tuosta Mummojen Kosto -operaatiosta! Jäks!

Päivän slogan: Askel taaksepäin ei estä etenemistä!

Päivän biisi: Kaljaa nuorille

Luettua: Jim Dwyer & Kevin Flynn - 102 minuuttia, New Yorkin kaksoistornien kohtalonhetket, perusteellinen selvitys siitä, mitä todella rakenteellisesti tapahtui ja miksi niin paljon ihmisiä menehtyi. Tässä ei puututa niinkään terrorismiin tms. vaan viranomaistahojen salailuun ja hallintokuntien väliseen tiedottamiseen (sen puutteeseen). Suosittelen, jos aihe kiinnostaa. Mielenkiintoinen juuri em. kiihkottomuuden takia, sisältää myös runsaasti henkilökohtaista materiaalia, lausuntoja, puheluja jne. Kari Kosmos - Bob Marley, mies, musiikki & mystiikka, erinomainen perusteos reggaesta, sen synnystä, Jamaicasta, rastafareista - Yrttiä unohtamatta *virn*. Ja tietysti Bob Marleysta. Ehdottomasti suositeltavaa luettavaa kaikille. Harkintalistalle. Tämä on korjattu painos, runsaasti kuvitettu, mukava lukea. Liisa Laukkarinen & Marius Rüfenacht - Pakko juoda? Aikuinen poika juo, äiti estelee tai yrittää hallita tilannetta.... Mielenkiintoista siksi, että pojalle asetettiin Aspergen-diagnoosi vasta parikymppisenä. Miten tämä vaikuttaa asiaan? Kuntoutusta - kyllä, mutta kenen ehdoilla ja miten. Eli minua tämä kirja ei sävähdytä, lähinnä kututtaa, nimenomaan äidin suhtautumisen osalta. Ja muutenkin. Olisi paljon kiinnostavampaa kuulla pojan oma sensuroimaton tarina ja osia siitä tässä tietysti onkin. Kirja kyllä esittelee hyvin suomalaista katkaisuhoitosysteemiä *virn*, ei pitäisi nauraa vakavalle asialle, mutta tässä on jotakin kovin tuttua, vert. Hörhön seikkailut hoitojen ihmemaassa! Virginia Ironside - Oon voimissain, päiväkirja siitä, mitä on olla kuusikymppinen ,D Aika vinkeä esitys - ei tarvitse enää esittää mitään jne. Suosittelen, koska itse täytän seuraavana tasalukuna 50, jestas. Mistähän löytäisi kirjan, millainen silloin pitää olla. Että voisi suhtautua asiaan jotenkin jo etukäteen!

                                   

                            LAADUKASTA LAUANTAITA!

NYT WELHOTAR ON TODELLA VIHAINEN!

Pirulauta - ne teki sen taas! Olin menossa haistelemaan sitä työtä, tilasin takson niin, että varmasti ehtisin ja jäisi vielä vähän varmuusväliä. Juu, takson piti tulla 7.05, klo 7.25 (!) tuli tekstari, että autoja ei käytettävissä, ottakaa yhteys... Juu, juu.  Soitin ja jonotin, asia selviää: ei, kyse ei ole autoista, heillä on tietokonejärjestelmä vaihteeksi kaatunut (eikä sitä varajärjestelmää ole, mutta sitähän ei kerrota). Eijjumalauta, siinä vaiheessa hermostun ja huudan, että mikä tahansa kottero Welhottaren pihaan ja nyt heti, kohta myöhästyn! Ja kun takso tuli, soitin sieltä, että tod.näk. himppusen myöhästyn. Voihan Vee, miten noloa! Siis työpaikkahaastattelusta EI myöhästytä, EI! Muuten tapaaminen meni siis ihan hyvin, mutta kyllä selitinkin, että tämä on täysin poikkeuksellista minulle (oikeasti - olen yleensä aina 15 min. etuajassa), jne. Tunsin itseni todella hölmöksi... Ja takaisin tolpalta otetulla normitaksolla. Ja heti kotona kone auki ja tekemään valitusta HMPK:lle. Jumalauta, ne pilasivat mahdollisuuteni parempaan duunipaikkaan! Korvauksia ja heti! Eli oikeasti, linkki tässä, kiitos Zepan - korvaus tod. olisi paikallaan, prsketti!

Haa, aloitin sitten em. räyhääntyneenä uuden lääkityksen eli Lyrica 75 mg 2 x 1, vähän väsytti illalla. Kipujen vähentymisestä tms. ei vielä havaittavaa tietoa. Sivuvaikutuksia on laaja kirjo, eivät ole ilm. vielä ihan ehtineet tänne asti, eikä kaikkia edes linkissä ole - tuli vain luettua taas muitakin asiaan liittyviä juttuja. Veetuttaa tämäkin, pakko...

Kävin sitten kaikkeen kuttuuntuneena eilen kirjasto-kauppareissulla yksin. Sain kassillisen kirjoja, mmmmmmm. Lisäksi ostin jotain outoa pakastetorttua, jossa on mm. suklaamähnää, mantelia, Dajmin paloja jne. sekä sellaisia omituisia valkosuklaakeksejä, joista minä ja Belgarion pidämme kovasti - niitä ei vaan tahdo löytyä mistään. Rismassa oli. Eli siinä olkoot huomisen tarjottavat, hmph. Jos joku vielä rahtaisi jostakin sen kylmäsavulohen, jonka unohdin! Siis sen kerran, kun ei ole valmista listaa, puolet tavaroista jää ostamatta. MOT, lista on pakollinen, vaikka tietää mitä ostaa...

-------------------------------------------

Huamenta kavrut! Mami ON omituine - eilen se juaksi pual päivää, sitt se makas ja luki pual päivää! Ei mitää järkee. Ensi hosutaa hirveesti ja sitt vaa maataa. No juu, laitto se jotai ruakaa, haisi taas purveleill ja siänell, lopuks se avas kuiteski donaripurkin. Jee, mä sain taas siit pualet! Ei oo parempaa ku ihmistonnikala semmosina hiutaleina. Mami sanoo, mikä on halvinta, mutt ku se nyt on mun miälest kans parasta! Mä en suastu syämää sitä kissidonarii, se on pahaa! Mä tajuu, miks semmost tyrkytetää. Nii ja sitt me vähä taas nukuttii päikkäreitt mamin kaa. Se oli taas pahall päällä, ei mulle. En tiijä miks. Sano vaan, ett nyt on taas tyrkitty oikee kunnolla. Ei se kyllä siltä nyt näyttäny, ett se olis taas flaidannu niinku alkuviikost. Ett meinaan blodeekaa missää näkyny! Jotai se puhu taas juhlist, niis Pojan jutuist meinaa. Mä saan kuulemma pussiruakii ja jotai jämii. Kai sitt täytyy tyytyy niihi >o<

Tualt vaa löytyy kuvei, missä on livenä noit hiiruloit - aika vänkä, eiks? Mä painun goisii - mamiiiiiiiiiiiiiiih, tuu mukaa, jookosta jooha! Huamiseen taas ja kliffaa viikendii, jollei satuta näkeen!

------------------------------

Taidan mennä pienille tirsoille. Päivällä pitäisi edes imureerata *huoh*, ei ole energiaa...

Päivän slogan: Sisäinen kauneus on maailman palkka!

Päivän biisi: Nuku idiootti

Luettua: Nora Roberts - Punainen lilja (puutarhatrilogian 3. osa), sitä hömpää vaihteeksi, mutta siedettävällä tasolla. En suosittele kuin korkeintaan rantalukemiseksi tai akuuttiin kirjapulaan. Leena Lehtolainen - Viimeinen kesäyö, taattua Lehtolaista. Novelleja, jotka kyllä ovat vähän epätasaisia laadultaan, pari helmeä löytyy joukosta. Suosittelen kotimaisen dekkarin ystäville! Katja Kallio - Elokuvamuisti, varsinaisen leffafriikin tunnustukset. Minä pidin kovasti! Lyhyesti muistiinmerkittyä, koettua ja nähtyä, tunnelmia, itkua, raivoa ja naurua tavallisen normielämän keskellä. Uskomatonta, miten näin lyhyeen esitykseen mahtuu niin paljon. En ole itse mikään leffafriikki, silti suurin osa viittauksista on tuttuja. Suosittelen ehdottomasti kaikille! Niin pieni kirja, että mahtuu vaikka lomareissulle mukaan... ,D

                             

                     PERHANANMOISTA PERJANTAITA!