perjantai 11. tammikuuta 2008

JUST - EI OLE PALJON WELHOTTARELLE SUOTU...


Kyllä, minä menen tänäänkin töihin! Itse asiassa, työssä sinänsä ei olekaan mitään vikaa. Paljon ja kiirettä, mutta sehän ei ole mikään yllätys. Tosin nyt Welhottarella on sitten taas oma iso ongelma eli stnanmoinen kipu koivissa. Ja kipua niissä muissakin onnettomuuspaikoissa, mutta sehän menee ohi.


 


Koipikipu johtuu vain siitä, että ne miljoonatsilometriset käytävät ovat, niin, miljoona tsilometriä. Ja minä ramppaan niitä jatkuvasti. Kun on verkkorintteri, joka ei ole ihan vieressä, juoksen sielläkin kymmeniä kertoja päivässä. Ja kopieerauskoneella. Kyllä minä töissä vielä kivun kanssa selviän, onhan tässä mömelöitä, kiitos Sveitsim lääketeollisuuden ihmeiden. Mutta, kuulin varmaan Welhottaren korville tarkoittamatonta arviota. Ei, se että liikun hitaasti ei todellakaan vaikuta työnteon määrään ja nopeuteen, kompensaatio tulee nähkääs muualta. Pidän nimittäin itseäni fiksuna ja nopeana kaikesta huolimatta.  Ja se on sitten jokaisen oma asia, mitä mieltä esteettisesti on Welhottaren hitaasta könkkäämisestä pitkin käytävää. Harmi-harmi, nääs-nääs, kaffepömpeli on sijoitettu niin, että siitä näkee suoraan pisimpään käytävään. Jota käytän jatkuvasti. Tupakallakaan en juuri ole ehtinyt käydä, ehkä  3 – 4 x pvässä. Aika hyvä, täh?! Talosta löytyy nimittäin maankaatoihme: tupakkahuone, oikea sellainen, iso ja ruma, vanhanaikainen ;D Jossa tietysti tapaa mielenkiintoiset henkilöt ja kuulee parhaimmat juorut.


 


Kerrottakoon vielä, että joillekin näyttää olevan täysin käsittämätöntä se (vaikka siis jopa työhaastattelussa asiasta kerroin), että olen joskus noustessani jäykkis enkä liiku nopeasti. Eräs leidikin (vanhempi!!!) eilen hermostui minuun ja hitauteeni sekä pirtsakasti pompsahtaen käveli puolestani hakemassa joitakin hommia. Mainitsikin tästä vielä ihan eriksensä. Voihan villu, etten paremmin sano! En sano!


 


Eli nyt selvisi, miksi tässä oli niin vaikea hankkiutua tuonne taloon! Kohtalotarhan se siinä varoitteli – että paskaa tulee jossain vaiheessa niskaan. Olisihan se ollutkin liikaa, että minua olisi onnistanut, toki!  Alkavat epäillä aivojen toiminnan korreloivan jotenkin liikkumisen ja/tai ulkoasun kanssa. Ja perkele! Kyllä minä niille näytän. Käyn vaikka ostamassa oikeita huimeita kohta (tsihihih, sehän se vasta olisikin....)!


 


No, tämä sai vaan aikaan huutoitkuraivarin sekä eilen illalla että tässä aamuyöllä! Olen taas nukkunut obligatoriset alle 4 h. Sen on nyt vaan riitettävä. Odottelen myös sopivaa tilaisuutta keskustella jonkun esihenkilön kanssa asiasta eli lähinnä muiden mielipiteistä. Tosin minähän voin lähteä vaikka just-nyt-heti, jos siltä kerran tuntuu, että en sovi kuvaan – muiden mielestä, perkele! Voisi olla sen jälkeen mukava asioida lekurilla ja työkkärissä sekä aloittaa juopottelu oikein tosimielessä.


 


Tämä nyt on tällainen villutuspostaus, kun ei saa nukuttua enkä voi vielä riipaista aamumömelöitäkään! Vinkkejä toimintatavoista otetaan vastaan...


 


---------------------------------------



 


Purrrrrrrrrrrrve, kaiffarit ympäri Lokistaniaa! Taas ollu sillee muute iha kliffaa, mutt mamiskall on joku huali. Yritin mä purista ja sillee, mutt ei se oikee jeesiny. Mä sain kuiteski eile oikeet donarii ja sitt viälä lohimuanaa, hei, hyvin pyyhkii. Ja ollaa me molemmat oltu kilteinä. Ihan kunnolla sillensä. Ei olla tehty pahoi, ei. Mutt ihan tiadoks, ett kaks kissii on kuulemma ettiis kotii ja mamiskaki kai laittaa jonku ilmosen asiasta, ett vaa täss jo etukätee. Antakaa ihmees koti, jos tarviitte kissii! Ja mä oon ihan varppi, ett jokanen ihmine tarvii kissin. Kissit on parasta – kissit rules ok. Muute mä vaa ootan viikonloppuu, ett mami on himass mun kaa ja saadaa syädä hyvi. Poika ei vissii viälä oo tulossa, höh. En tykkää. Ikävä.


 



 


Täss mä oon äsken yäunkoil – orja herätti! Teekkui kaikill upeill kissileideill, en mä tähän voi nimii skrivailla, hei. Kliffaa viikendii ja huamisee!


 


--------------------------------------


 


Kissit rules – todellakin ;D


 


Päivän slogan: Mene itseesi – mutta ole toki varovainen!


 


Päivän biisi: Vapaus johtaa kansaa


 


Luettua: Hannes Markkula – Petollinen saarnamies ja muita murhatarinoita.... kovin on epätasaista novellia, sano. En mitenkään hirveästi pitänyt. Sopii yölukemiseksi, jos ei muuta ole.


 


                             


 


                                PERJANTAITA!


 


 

torstai 10. tammikuuta 2008

WELHOTAR MENEE TÖIHIN TÄNÄÄNKIN =O


Juu, kyllä Welhotar menee ainakin tänään vielä töihin Varastoon! On hyviä puolia, on. Työ on monipuolisempaa, ainakin vähän. Pari suht. järjellistä ihmistäkin tuntuisi löytyvän. Ainoa ongelma ovat tsilometriset käytävät! Minen jaksa, olen repokipeä eilisestä kävelystä, papereiden toimittamisesta tuonne et tänne, esittelyistä jne. Ihan totta, en aamulla meinannut päästä ylös sängystä, kun sattui niin perkeleesti! Lisäkipulääkettä, heti, please.


 


Tosin tuo eilinen päivä sai aikaan sen, että syötyäni sammiollisen pastaa olin sammahtamassa jo ilta-kasin aikoihin. Nukuin tukkina 4 h. Sen jälkeen kivut herättivät. Piruuttaankaan en ottanut ylimääräistä mömelöä, sinnittelin ja nukuin sitten ehkä vielä tunnin puolihorroksessa. Perkele – tämä ei ole kivaa! Osittain tämä kipuilu johtuu siitä lumimyrskyisestä taistelusta, tiedän sen. Vain osittain eilisestä. Täytyy tänä aamuna vähän tuunailla työtuolia ym. paremmin sopiviksi. Ai niin ja tärkeintä: Varastosta löytyy keittiö, kaffeporukka ja kaffetin, jääskobe sekä mikro. Hehheeh, tänään voivat tutustua Welhottaren pastan tuoksuun ;D Oudompaa on se, että tuolla ei juuri porukoida, eli kaffella ja syömässä käydään pareittain tai korkeintaan kavereittain, muuten vain poiketaan yksin apehtimassa jne. Tosin, tämä oli odotettavissa. Varasto on samantyyppinen paikka kuin se, jossa aikaisemminkin olin töissä. Ensin on rottataso eli me, sitten piiiiiitkälti tyhjää, sitten asiantuntijat, jotka tietävät arvonsa. Osa heistä on tod. mukavia, osa Paskis- & Pitsiniskaosastoa. Pitsiniskoja näin livenä jo muutaman! Jäks!


 


Erityisesti ilahdutti se, että työhuone oli kunnossa, nimi ovessa, pöydällä koneen salasanat yms. tarpeelliset ohjeet – ja prleen mylly toimi! Koneet näyttävät muutenkin olevan uudehkoja ja niitä myös kuulemma uusitaan usein. No, järjestelmä onkin sitten täysin pärsheestä. Lähes kuin se, jota käyttelin jokusen vuoden. Eli täysin turhia ylimääräisiä toimintoja pilvin pimein. Mutta asiaan on tulossa muutos... ehhh... ottavat Worksin käyttöön kohtapian. Näkkyypähän sitten. Mikropönkkä on mukava ja asiallinen – hän onkin nainen! Estoja ei kovasti näy koneilla olevan eli aamulla pääsee tekemään kivatemppuja ihan itse. Pönkästä tuli melkein-kaveri, kun menin muuttelemaan oletuskirjoittimia yms. ja kyselin vain, mihin näitä laitellaan ;D Hyvä, mikropönkän pönkkä ja suhde on tärkeä asia!


 


Perehdytys on järjestetty hyvin eli Welhotarta perehdyttää kaksi hlöä, kumpikin eri osa-alueisiin eriksensä. Erinomaisen hyvä. Ja sitten vielä varsinainen perehdytysvastaava, joka eilenkin kävi huolehtien kyselemässä useamman kerran, onko kaikki hyvin, olenko löytänyt kaiken tarvitsemani jne. Eli tästä plussat kyllä nyt tälle Varastolle! Toinen perehdyttäjä on työkaveri, joka tulee tekemään kanssani hommia – hänkin vaikutti ihan kohtuullisen rediltä leidiltä, joten eiköhän tässä toimeen tulla (ehdin jo puhella tuhmia....). Lisäksi tapasin varteenotettavan mieshenkilön *hekottelee*, ompahan jotakin silmäniloa. Siis ei mikään poju vaan ihan mies ,D


 


Entinen työkaveri eilen meilasi ja kyseli, mitä hitsiä aion täällä tehdä. Lyhyesti kerroin, että jos:


-  aloitin Helsingin Sähkölaitoksessa, jota ei enää ole


-  siirryin erääseen ministeriöön, jota ei enää sillä nimellä ja toimintavallalla ole


- vaihdoin vuodeksi virastoon, joka lopetettiin kokonaan tuotapikaa


- siirryin järjestöön, jossa alkoivat mm. rahaongelmat ja irtisanomiset, pakenin ja


- siirryin keikkailemaan eri puolille Tsadia terveyspuolelle (ja tehän tiedätte, mitä terveyspuolella on tapahtunut)


- ja sitten siirryin Herjaamoon, joka joutuu evakkoon, Päätalo puretaan kokonaan.


 


Joten, mitä on jäljellä enää tästä Varastosta minun siirryttyäni sinne? (Tämä nyt kyllä on vain retorinen kysymys). Toivottavasti en nyt tässä ole hehkutellut liikaa tuota Varastoa? Eilen jo kuulin parista paashka-tyyppisestä jutusta ja lisääkin on tulossa. Lisäksi muutamat toimintatavat vaativat äärimmäisen pikaista korjaamista (....muista alleviivata punakynällä, juu, ehdottomasti punakynällä, niin meillä on aina tehty)! Että kyllä sieltä kohta alkaa näkyä niitä kehnompiakin puolia. Rapoa seuraa, takuuvarmasti =D


 


Ja sitten kiitos – Ystävä tulee auttamaan lauantaina! Ihanaa, ihan totta. Olen nyt niin hitsin kipuilevaa sorttia, että siitä on aivan mahdottoman paljon apua, usko tai älä!


 


-------------------------------------



 


No purrrrrrrrrrrrrrrrrrmenta, kissinkat! Nyt ollaa mamiska kaa väleis, oikee hyvis. Mä oon koko yän kurrannu eri pualill sitä ja ollu hurrrrrrrrrrrrrrrjan kilti ja sillee. Eile se ontu himaa ja oli kovin kipee. Sitt se piristy, Kummisetä oli tuanu sitä suihkutinta ja se kävi joka paikan läpi. Ja sitt me syätii. Mamiki vetelei ihan hirveest ruakaa. Mä sain muute semmost lohibiittijutskaa, ei paha toikaa, ei. Ja sitt kaakkei ja kaikkee. Ja iltapaijatukset. Enkä mä nyt kyll aio enää merkkaill, ku siitt tuli tollane hirvee tilanne. Ihan kauhee olo oli, ku mamiska nonseleeras mut kokonaa. Ja puhu ikävii. Ja etti Hesyn numperii jo. Jäks. Ett mä yritän oikee kovasti oppii nyt, tosi oikeen hirveen kovasti – mä hei lupaan teill ja mamill. Tosi oli se vähä siinäki, ett sitä suihkutetta ei sitt ollu. Mutt nyt on kiva kurraa mamin koiviss ja masull ja pään viakus ja sillee. Mä oon oikee tyytyväine kissi ny! Purrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr.


 



 


Täss on foto ku mä vedän taas relaa soffall,  tyytyväisen, kai sen huamaa? Huamisee >o<


 


---------------------------------------


 


Vincent, niin olen minäkin! Yöllä oli ihana nukkua hurisevan kissan vieressä, joka tarpeen vaatiessa siirtyili pysyen kuitenkin tiukasti kontaktissa.


 


Päivän slogan (ja totuus): Huomaatteko mitään outoa siinä, että HMPK:n nettitilausten osoite on nykyään midastouch???? Ehhh.....


 


Päivän biisi: Money For Nothing


 


Luettua: Annie Hawes – Calabrian perintö. Näitä kirjojahan on nyt tullut kymmenittäin, brittikirjailija kiertämässä maata ja kirjaamassa tuntoja. Yllättäen, tämä on suositeltava, todella. Leidi perehtyy hulluihin asioihin, ihmettelee tapoja reilusti, syö upeasti (!!!) ja kaikkea muutakin mukavaa. Eli juuri sopivaa luettavaa tähän vuodenaikaan. Welhotar piti. Piti niistä kahdesta aikaisemmastakin kirjasta, joten siitä vaan hush etsimään ;D


 


                              


 


                  TOIVON KIVUTTOMAMPAA TORJANTAITA!


 


EDIT: Ai niin, ystävät ja toverit, jos en ole ehtinyt vastata kaikkiin viesteihinne henk.koht. syynä on vain hirrrrrveä väsymys, en jaksanut eilen edes lukea kaikkia tarpeellisia lokeja! ;D


 

keskiviikko 9. tammikuuta 2008

HAJAVAISIA AJATUKSIA, VARASTOPÄIVÄT ALKAVAT!


Todella hajavaisia ajatuksia... olen nukkunut n. 4 h pariin eri otteeseen. En jaksa enää yrittää, liikaa kipuja, mikään asento ei ole hyvä. Wanhan Koipivainoojan lisäksi tuon onnettomuuden myötä ilmaantui kaveriksi myös Lihasrewähtymä oik. lavassa (auts-kipeä) sekä Kylkiluumurtuma. Kun tässä vähän flunssanpoikasta ja yskääkin on, arvatkaas onko kivaa? No siis ei – yritän olla yskimättä ja sitten vääntelehtiä oudosti, kun joka paikkaa sattuu. Voihan villu, kiva mennä esittäytymään tuonne uuteen paikkaan.


 


Varasto, niin. Saa todella nähdä, miten sitten suhtautuvat Laastaroituun Welhottareen. Minusta se on ainut järkevä ja lisäksi vinkeä vaihtoehto meikäläiselle. Kyllähän minulla näkö (ei ulko-) pelaa ja pää (no älkää väittäkö taas vastaan!), joten olen aivan kelpoinen työläisrotta. Mitä nyt nuo muut ulokkeeet joskus pistävät vähän hanttiin. Eli ei ole Welhotarta koipiin ja olkapäihin katsomista, jos on työasioista puhe! Olen vieläpä hyvä. Joskus ja joillekin myös mukava – hyvin valikoidusti tosin.  Mutta kuulin, että siellä on varauduttu tulooni, joten odotan myllyjen olevan valmiina ja vailla herkkää kosketustani (sekä käyttöoikeuksien, salasanojen, puhelinnumeroiden, kulkulupien, läpysköjen yms.) sekä toimivan.


 


Taksoasioista sen verran, että HMPK ei ole vaivautunut vastaamaan. Sen sijaan kävin tod. pitkän keskustelun sos.tston tätsyn kanssa asiasta. Ikävä kyllä, hän on aivan uusi ihminen paikassa eikä tiedä vielä mitään. Laadittiin vielä kerran täydennystä profiiliin (siis tarkennettiin niitä pleen ajo-ohjeita). Lisäksi kerroin hänelle kaiken mahdollisen ja mahdottoman, joka hänen olisi hyvä tietää kuljetustoiminnoista. Hän oli aikalailla pöyristynyt kuulemastaan. Liekö epäillyt jopa sanojani.... kerroin mm. tästä konkurssiasiasta, TJP-sekoilusta, normitaksojen suhtautumisesta ja taksojen asiattomasta käyttäytymisestä jne. Eli koko sellaisen normiliikuntaesteisen tarinan ;D No, saipa samalla ihan ilmaista perehdytystä ja minä sain purkaa itseäni. Muuten olisinkin taas rävähtänyt tilatessani kyytejä. No, tilasin vain täksi päiväksi työmatkat, koska en tiedä jatkoista. Missään mielessä.


 


Ikävä vaivaa! Belgarion on vieläkin Riksussa, nyt ottamassa vastaan ja kouluttamassa uutta erää ,D En tiedä yhtään, milloin pääsee lomalle. Voipi mennä vielä parikin viikkoa. Jäks. Olisi kiva höpötellä ja laittaa ruokaa. Lisäksi residenssi on puolipimeänä – juuri ne lamput ovat särki, jotka vain Belgarion pystyy ehjäämään. Muutenkin kaipailisin kaveria... laitoin eilen viestiä, ei ollut ehtinyt vastata.


 


Kummisedällekin iskee menoa lauantaina eli uurnan lasku (yks, kaks, kolme....) eikä hän pääse roudausretkelle. Prle. Selviäisin itse kyllä muutoin, mutta tällä kertaa pitäisi ostaa vähän semmoista kotitavaraa, joka painaa. En saa niitä kanneltua itse, en sitten millään. Täytynee vielä käydä ystävä- ja toverijoukkoa läpi, josko joku luuhaisi vapaana la klo 10.00 – 12.00.  Ai miksi juuri tuolloin? Kirjasto on auki, ei vielä ruuhkaa kaupoissa ja halvennuksiakin on tarjolla. Piste. En minä voi käydä esim. työmatkoilla ostoksilla, siinä menee aina yksi vapaa-ajan matka, nääs-nääs-nääs. Ei ole elämä helppoa, vaikka niin voisi kuvitella!


 


Nyt taidan kursorisesti käydä läpi evästilanteen. Tänään on normieväät eli leipää, vihannesta, viiliä ja pari viikunaa. Ihan siksi, etten tunne heidän tilojaan yms. Huomenna voidaankin jo esitellä ehkä Wanha Kostaja ;D Lisäksi pakkasin tärkeimmät eli sisäkengät ja kaffekupin – pakkohan sieltä on jostakin kaffetta saada, onhan?! Päivitykset taidan ainakin parina aamuna tehdä kotona, katsotaan sitten tilannetta eli olenko vielä työssä vaiko eikö ja onnistuuko pikapäivitys sieltä. Että näin!


 


--------------------------------------



 


Purve kissit! Nyt mun tarttee pitää tosissaa matalaa profiilii – mamiska on hurjana. Se suuttu mulle eile ihan raivotäpönä. Nääs kun sitä kissisuihketta ei oo ollut, sitä ei sitt oo tiätty käytetty. Mami oli vaihtanut koko petivaatteeet ja – tuata – nii, mä menin ja levasin ihan siihen keskimmäisell tyynyll. Ett siit tuli sitt melkone huuto ja mekkala. Olin ihan vapaaehtosest eilise päivä bases, kävi mä välil tsiigaas, mutt mul oltii aikastas tylyi. Nyt mä oon kyll täss, mutt ihan hiljaa ja kilti. Kummisetä hakee tänää kuulemma sitä suihkutetta, vaiks mistä sitt, se on jo luvannu! Ett nyt ei sitt tuu ees kuvii, ei mitää. Myrtsi mamiska vaa. Tsori, huamisee....


 


----------------------------------


 


Todellakin, Vincent! En missään nimessä halua muistella eilistä yhteydenottoamme, kyseessä ei kuitenkaan ollut henkilöön tahi kissaan käyvä fyysinen menettely. Ei kyllä paljon puuttunutkaan! Kummisetä siis tuo tänään  Feliwayta, mahdollisimman ison purkin!


 


Päivän slogan: Helvetti on uskon asia – sitä ei ole aina nähtävissä tässä maailmassa, joten siihen on vain uskottava!


 


Päivän biisi: Ysist viiteen


 


Luettua: Tarja Heinonen – Toivo kulkee Datsunilla. Vähäsen epäröin ottaa tätä, mutta tämä olikin yllättävän hauska, tavallaan. Tytön, äidin ja tämän äidin tuntoja, miesystävän valintoja ja elämää Savon jälkeen Itä-Helsingissä. Välillä kulkee ihan hauskastikin eli voinpa jopa suositella kevyttä seuraa kaipaavalle. Ei suurta kirjallisuutta, mutta muutama mukava oivallus! Katriina Lehto – Ulrike Meinhof, lähemmäs totuutta, ei todellisuutta. Tätäpä saikin odottaa kirjastosta.... mutta hyvä näin. Yksi parhaista lukemistani esityksistä ao. henkilöstä ja aikakauden tapahtumista. Hyvät materiaalivinkit ja viitteet, vaikka ne joskus ärsyävätkin. Ja tämä kuitenkin noudattaa peruslinjoja eli ei tuomitse tiettyjä asioita ilman näyttöä jne. Suosittelen erinomaisen paljon asiasta kiinnostuneille – Welhotar piti ja hankkii myös itsellensä!


 


                             


 


  KESKITTYKÄÄ KANNUSTAMAAN WELHOTTAREN KESKIVIIKKOA!!!


 

tiistai 8. tammikuuta 2008

WELHOTAR ITKEE, PÄHKII JA SAA IDEAN (ihan totta!)...


HMPK:n ennätys – 56 minuutin odottelu maailman helvetimmillisessä lumimyräkässä eilen! Welhotar oli aivan äärirajoillaan, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Ei voi, tai siis kyllä voi! Jumaleissön. Takso luvattiin, odottelun jälkeen tarkistin – oli kuitannut käyneensä, mutta asiakasta ei näkynyt. Eli se stana oli käynyt taas tuossa naapuritalon edessä. No, luvattiin uusi – sama juttu. Kolmas tuli, sen jälkeen kun leikin tuulimyllyä kun näin sen tuossa kääntöpaikalla. Arvatkaapas lähtikö karua tekstiä palautteena, tyyliin "hautauslaskuni ainakin maksatte!". Itkukin tuli. Minä en tod. kohta enää jaksa. Tänään otan vaihteeksi yhteyttä sos.tstoon asian tiimoilta. Mitä villua, jos olisinkin ollut menossa Varastoon, vaikka miittiin? Ja että tsorgen vaan, sekretaari myöhästyy, oma syy, kun takso ei tule. Prleeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee!!!


 


No, tästäpä tulikin sitten jälkikäteen varsin uupelo olelu ja palelu. Sain kuitenkin kirjat noudettua. Lisäksi hain kuukauden lääkkeet Aposta ja tarkistin tuon lääkekulujen seuranta-asian eli sekin tuli hoidettua. Sain myös vähän ruokaa mukaani Liiteriskästä. Onneksi Kummisetä oli ollut hoitamassa omia asioitaan ja sain hänet soitettua apuun! Olin niin reporaihnaspoikki, kuin olla ja voi. Setä auttoi taksoon ja kotiin, jäi vielä jorisemaan ja rauhoittelemaankin. Hyvikkeeksi tarjosin uunipiffejä ja perunamuussia, njam. Ziitosta eli hyvää oli!


 


Mutta mikä ihme näitä tupakeittiöiden suunnittelijoita vaivaa: ensiksikin työ- ja laskutilaa on aivan liian vähän. Toiseksi: ainakin tässä taloyhtiössä liesituuletin on ajastettu toimivaksi vain tiettyinä aikoina. Eli jos teet muulloin uuniruokaa, kärtsät leviävät koko residenssiin ja naapuriinkin. Ja tarttuvat mukavasti myös vaatteisiin. *huoh* Olisi edes tavallinen liesituuletin. Ruokasession jälkeen sai olla seinä auki vähän väliä....


 


Huomenna – siis keksiviikkona – on ensimmäinen Varastopäivä! Ajattelin ensin peittää tuon pienen ukkosensinervän mustelman juuri silmäklasien alla jollakin voiteella (josta muuten pummasin näytteitä Aposta, ziitosta sinne!). Sitten tulin toisiin ajatuksiin. Jos ne siellä ovat niin hulluja, että ovat kaikesta haistattelu- ja ulkonäkö- sekä tehopaperisyistä päättäneet palkata Welhottaren, sen he myös saavat! Eli kävin ostamassa punaisia lasten laastareita, jotka sointuvat silmälasien väriin! Joko huumorintaju riittää tahi sitten ei ,D Minut tullaan siis muistamaan Naisena Joka Tuli Töihin Punainen Laastari Silmän Alla tai Naisena, Joka Käväisi Täällä Omituisen Näköisenä. Minusta laastari istuu habitukseeni erinomaisen hyvin... Ajatelkaas nyt:  musta piiitkä loimusamettihame, musta jakku, jotain punaista maripaidassa (EI raitapaidassa!). Laastarihan tulee suorastaan korostamaan Welhottaren tehokkaankepeänrautaista vaikutelmaa.... ai ei vai =O No, ei se purkuperustekaan voi olla, joten sitten voipi aloitella juominkeja työttömänä henk.koht. syistä =D


 


Ai että, nyt minä olen jopa saanut vähän nukuttua. Tunnin pätkissä. Eri paikoissa ja asennoissa. Tuolloin tällöin. Juu, olen vieläkin väsynyt, mutta en ihan sikana. Ja mitä tuohon melatoniiniin tulee, se on tietääkseni kovin henk.koht. asia. Eli joihinkin tehoaa, joihinkin ei. Minä luulen, että minun luonteeseeni ei. Nyt vain aina hetkenkään siltä tuntuessa hyppään vaakatasoon ja annan unen tulla. Eilenkin, tunnin jälkeen, huutelin Vincentille nukkuneeni ihan kokonaisen tunnin, onnekkaana. Että voikin olla vähästä onnellinen. Tämän postauksen jälkeen taidan mennä taas vähäksi aikaa nukkumaan ja lukemaan sekä katsastella papereita huomista varten. Niin – ja TILATA TAKSOT! Uuden työpaikan nimi ja osoite on melko arvokas. Uskaltakootpas myöhästyä!


 



 


Ai niin, Vincent lupasi antaa tilaa tälle Lasit & Laastarit –installaatiolle – vassokuu vaan! Laastarit eivät livenä ole aivan noin räikeät, mutta kuvitus on silmiähivelevä *kikattelee*. Juu, kuumettahan tässä kai vähäsen on, antaa olla vaan. Muutenkin on outo olo, antaapas senkin olla ihan rauhassa. HMPK ei ole nimittäin vielä vastannut palautteeseen....


 


-------------------------------------------------



 


Purrrrrrrrrrrrrrve kavrut! Joo mä lupasin mamiskall, ett se voi välill laittaa jotai muutaki kuvei ku mun. Ett muhu ei välttis heti kyllästytä. Mutt ei kai muhu voi, eihä?! No, eile mä sain kans piffei ja sitt namei ja kaikkee. Ja oltii kiltei, mami otti tyynylki, ku se vähä aikoja uinu. Mäki sitt olin ihan kilti. Mitä aloti iltajolinat vähä myähää. Mull on vissii vähä kans kellit sekasi, siis niinku vuarokausikellit *kollivirn*. Hirveen näköne olo eile ulkon, mä kävi vaa noppaa partsill. Ja hei, mamiska siis uskals iha itte sinne ulos asti. Aika rohkee mameli mulla! Tai sen oli siis pakko. Tänää se lupas mulle heekkui, ku se eile toi kaikkee kissitavaraa kauheen kasan. Syädää kuulemma taas hyvi ja sillee! No, mullehan tommone sopii aina. Tiätty. Eipä täss muutakaa. Mami on siivonnu hei nii hyvi, ett yhtää mitää mun leluist en muute eile löytäny. Mami ei taas jaksanu ettii. Ett vähäks sill on tänää sitt ohjelmaa, siis hakee niit mun lelui ja leikittää mua ja semmost. Ja vois se keksii vaiks jotai uuttaki. Ku se vei sen yhe laatikonki jo veks... mä kulutin sen loppuu. Mä oon toivonu, ett jos vaiks se kävis ostaa mulle semmose kissitunneli ja se melkiist jo lupas, jeeeeeeeeeeeees! Se sano, ett sill ois muitki asioi semmosee isoo kauppaa ku niit myy. No, mä jään vaa oottaa! Hei – kliffaa päivää kaikill ja huamisee!


 


------------------------------------------


 


Vähän tuli luvattua Vincentille... olisi todella asiaa Iikkeaan sekä K-Rautaan, jahka saisi jonkun kyytimään jossakin vaiheessa, tässä tahi ensi kuussa. Asia ei ole kiireellinen, mutta tuli vain mieleen.


 


Päivän slogan:  Elämän tarkoitusta ei ole vielä ainakaan minulle ilmoitettu!


 


Päivän biisi: Taksi   =E


 


Luettua: Aira Väisänen – Jari Vepsäläisen ensimmäiset 22 vuotta; naimisissa Kiinan kanssa... hmmm... näitä yrittäjäelämänkertoja, mutta ei paha. Ei kyllä ihmeellinenkään, mutta täysin luettava. Mielenkiintoista kerrontaa mm. yritys- ja muustakin kulttuurista. Ei mikään kirjallisuuden riemuvoitto silti. Kunnon linkkiäkään ei löydy... Tomi Kontio – Huoneistossa on eläimiä ja muita kertomuksia. Osan näistä olenkin lukenut aikaisemmin kolumneina eikä pahoja ollenkanas. Jotenkin siis pidän, mutta toisaalta, selkeästi osa on kirjoitettu juuri ennen dead linea ;D Sorry vaan... Pidän Kontion tekstistä, ainakin joskus. Suosittelen kaikille, jotka eivät kovin pitkäjänteisyyteen yllä. Mutta – jotakin jää puuttumaan...


 


                             


 


           VIIMEINEN HETKI ENNEN VARASTOPÖLYTTYMISTÄ!


 

maanantai 7. tammikuuta 2008

JA KUN TÄÄLLÄ MÄTTÄÄ, MÄTTÄÄ TOSISSAAN TAAS!


No niin, ensin kunnon valitus nro 1: Mitä veetulla tekee kavereilla, jotka eivät pidä lupaustaan? Ennemmin haluaa hyvän vihollisen! Tämä siis johtuu siitä, että pyysin Hörhöä ja Hörhötärtä jeesaamaan edellispäivänä tai eilen vähäsen – koska olivat jo luvanneet pyhästi täällä käydessään etukäteen. Ja sehän siitä seurasi, eli ei yhtään mitään! En siis ollut pyytänyt heitä ns. oikeasti siivoamaan, vähän avittamaan eli viemään isommat roskat ja nostamaan paria isompaa juttua. Olivat niin perseen kännissä ja kavereitakin kutsuttu juuri kylään, että eivät millään ehdi! Eivät niiiiiiiiiiiin millään, tähän ihan lähelle. Jumalauta, sain varsinaisen raivokohtauksen: seuraavat n. 20 h siivosin tätä residenssiä (välillä leväten, siksi kesti), nukuin tunnin ja päätin haistattaa pariskunnalle tosi pitkät huilut, kun itse ovat avun tarpeessa. Prletto, vieläkin jurppii! Ja särkee, mutta sehän onkin itsestäänselvyys.


 


Olen nyt kai valvonut n. 3 vrk parin tunnin unilla, kun mikään lääkekaappi C:ssä oleva juttu ei pure, ei niin mikään. Ei siinä sen ihmeempää, mutta huomenna pitäisi olla aamulla pirteävänä Varastossa! Ja minä punasilmäisenä sopertelen kivoja jekkuja noille, jotka juttelee kohta mun kanssa! Mikä hitto tässä lääkevarastossa ei nyt toimi! Doctor please????? Siis ilmiselvästi ensimmäisen kerran Sirkat ovat lakanneet toimimasta =O Tai eivät toimi, kuten pitäisi. Nyt pitäisi saada tänään päivällä nukuttua vaikka vain muutama tunti Yvomanella eli jollakin muulla. Ei alkolla, tietenkään. (lääkityksien nimet muutettu intimeettisuojien vuoksi ;D)


 


Kummisetä tuli eilisiltana sentään apuun viemään roskat ja rapoamaan hautajaisista sekä juttelemaan muuten vain. Vasen koipeni ei kestä edes ulkona käymistä kunnolla. Siinä on jotakin nyt pahemmin vialla. Kaiken huipuksi kävi ilmi, että minulle on annettu väärä neuroaika. Että ei sitten sen pahemmin taas voisi sattua. Argggggggggggggggggggggggggh! Eli tänään ei ole neuroa, on pakko kuitenkin mennä Malmille asioille. Ei voisi pahemmin sattua, ei todellakaan.


 


Jotain positiivista – HelMetissä on 9 varausta. Ei todellakaan mitään muuta. Silmät vaan ovat niin kipeät, että miten niitä jaksaa edes lukea....


 


--------------------------------



 


Purrrrrrrrrviska kissinkat! Joo, mamiska on vähän pistäny touhuilee, mikää taas ollu oikee ja hyvi.... en tykänny, en yhtää. Ja sitt ku mult jäi palane kinkkuu toho lattiall äske, se heitti sen kylmäst rogee. En tajuu siis sitäkää. Ja melkee itkunenki se taas on. Ja valittelee tassui. Ja ihan kaikkee. Huh, mitäs täst oikee tulee. Eile nimittäi syätii oikee juhlavasti, hirrrrrrrrrrrrrrmusen iso fisuköntti, mäki sain kerranki just niin paljo ku halusin. Mami päätti nääs vähä tyhjää pakkast, nii ni se teki ison annokse. Hih, ja söi sitä pitki päivää sitte. Mä taas oon kunnostautunu syämälä kukkaistuste kaurat heti pois. Ei siitäkää hyvää seurannu >o< Muute mä vaan oottelen, ett olot tulis ees vähä normaalimmiks ja orja alkais olla päivisi pois. Nyt se alkaa olla vähä ylikiarroksill!


 



 


Mutt täss mä en siis o pelkästää komee! Kaikill upeill leideill taas tiadoks, ett mä oon kehis, näin niinku vaatimattomast. Ja huamisee!


 


------------------------------------


 


Aivan, Vincent! Sinä olet kehissä, minä kohta en! Prrrrrrrrrrrr, että nukkumattomuus uuvuttaa ihmistä!


 


Päivän slogan: Hevosenkenkä meni kun uni menetettiin ja mitenkäs sitten kävikään *jääkylmä virn*!


 


Päivän biisi: Higway To Hell


 


Luetuista otanta: Eli paljon oli paashaa joukossa, joka ei ansaitse edes nyt tulla mainituksi. Mutta vaikka osavalinta Unni Lindell - Orkesterimonttu, olisin odottanut vähäsen enemmän, tarina oli hyvä, mutta tällä ammattitaidolla, hmmm.. edes pikkuisen potkua lisää, muuten suositeltavaa! Helena von Zweigberck - Kuka jäljelle jää, no niin ja toinen vastaava. Aikaisemmin parempaa tekstiä, miksi nyt tällainen outo floppi. Ulos! Eero Pasanen - Kononen ja kidnappaajat. Muuten ok, mutta kaveri on alkanut olla tätä dropping names -tyyppiä, joten en voi sietää. Muutenhan Kononen on rakastettava mies ,>  Ja lopussa sentään sokerina pohjalla Imogen Edwards-Jones & Tuntematon - Hotelli Babylon, autsssss, Welhotar nautti hotellin päivän kulissien takaisesta kuvailusta. Kamalan paskaisen hauskaa ;D Lämmin suositus.....


 


AI NIIN ja niitä viihdeunineuvoja voi toimittaa - EI MITÄÄN VEETUN UNIHYGIENIAA VAAN JOTAIN MUUTA =E


 


                              


 


 JA TOIVOKAA, ETTÄ MINULLA TODELLA ON HUOMENNA TYÖPAIKKA!

sunnuntai 6. tammikuuta 2008

SE TARINA, JOKA NYT SITTEN JULKISTETAAN LOKISTANIALLE!


Aivan, uskokaa tai älkää, alkoholilla on tämän kanssa tekemistä vain niin vähän, että täysipäinen läikyttää sen ylikin.


 


Eli kaikki alkoi seuraavasti:


 


Tässä nyt käväisi vähän vieraita ja tietysti Kummisetä. Otin siinä pikkuisen viiniä, siis Kummisedän emmeistä ehkä pari lasillista. Ja lähdin tekemään krhm.... jotain tähdellistä. Yks-kaks tuo stnan seinäkaappi (joka korkeus on juuri ohimoni korkeudella) hyökkäsi kimppuuni. Tai ei oikeastaan, Welhottaren vasen jalka teki sen kivan kieräytystemppusta, josta syystä olin äkkiä lattialla, pää veressä. Ja setä hädissään. Neuvoin tekemään painesiteen, verentulo lakkasi ja jalkakaan ei siinä vaiheessa ollut niin-hirveän-kipeä. Mutta jössus seuraavana aamuna: puoli päätä veressä, oikean silmän kohdalla n. 0.5 cm silmästä !!! pieni ventti, karmea koipisärky ja ikuvanhana vaivana taas murtunut kylkiluu (hei, se on murtunut ainakin x 5). Että tästä en syyttäisi alkomahoolia vaan tuota perkeleellistä lattiamateriaalia, joka on pluikas paljaalle ja tossukkaallekin jalalle! Että se siitä – soitto Kivakandille ja 1.5 vkoa lomaa. Mutta – silmä on edelleen kuni sian ...llu, särkee pidempään lukiessa enkä saa säryiltä nukuttua!


 


Että pitääkö heti heittää Varastolle hyvästit – no ei ehkä ihan, mutta melkein, nolottaa! Siis tämä ulkonakö! Ettekä taatusti saa kuvaa, ette....


 


Ja silmälääkärit saavat ilmoittautua, samoin muutkin – tapaus oli varsin raflaafa. Jopa jälkiä on siistitty vielä tänään. Siis verta... lisää sitä itseään jne. Pistäkäähän paremmaksi! Taidan olla katastrofimylly. Eli siinä meni julendahli ja uusi vuosi... parempi, että menivät, höh! Ei enempää rapottavaa enää ikinä tästä asiasta.


 


No onko Lokistan nyt tyytyväinen? *virn*


 


---------------------------------------------



 


Mä en kyll tajuu, hei siis tsorgen, huamentayötä kattiskat! Mami ku vaa on kiroillu, mutt silti mä oon saanu heekkuja iha koko aja =o Outoo, tosi outoo. Ja sitt se käveleeki omituisest ja näyttää vähä kummalliselt (tätä ei sais kai sanoo). Nii ett multaki vaa tosi lyhyt rapo tällee. Ett hyvin on kuulkaas pyyhkiny, mua on pidetty älden nätisti.Vähä vaa on ollut kalsa, että mä oon enempi ollut niinku sisällä, pöh – tylsää. Mutt kai se viälä paranee.


 



 


Täss tämmöne pikaesittely, ettei leidit unohda mua! Huamisee >o<


 


--------------------------------


 


Päivän slogan: Welhotar – tuo Kävelevä Katastarofi!


 


Päivän biisi: Ei naurata


 


Luettua: On, mutta en jaksa nyt kirjata – sattuu silmiin!!!


 


                                 


 


                               SÖTTÄISTÄ SÖNDAAGIA!

lauantai 5. tammikuuta 2008

PUOLINÄKÖKYKYISEN WELHOTTAREN PÄIVITYS.... =b


NONNIH JA TÄÄLLÄ JO SYYTELLÄÄN, vaikka olen – huoh – sairiksella ja ollut puolinäkökyvytön monta päivää! NIH!


 


Että vain pari sanaa: Silmä, ohimo, verta – hah, ei alkoholia. Lisää myöhemmin!