sunnuntai 6. tammikuuta 2008

SE TARINA, JOKA NYT SITTEN JULKISTETAAN LOKISTANIALLE!


Aivan, uskokaa tai älkää, alkoholilla on tämän kanssa tekemistä vain niin vähän, että täysipäinen läikyttää sen ylikin.


 


Eli kaikki alkoi seuraavasti:


 


Tässä nyt käväisi vähän vieraita ja tietysti Kummisetä. Otin siinä pikkuisen viiniä, siis Kummisedän emmeistä ehkä pari lasillista. Ja lähdin tekemään krhm.... jotain tähdellistä. Yks-kaks tuo stnan seinäkaappi (joka korkeus on juuri ohimoni korkeudella) hyökkäsi kimppuuni. Tai ei oikeastaan, Welhottaren vasen jalka teki sen kivan kieräytystemppusta, josta syystä olin äkkiä lattialla, pää veressä. Ja setä hädissään. Neuvoin tekemään painesiteen, verentulo lakkasi ja jalkakaan ei siinä vaiheessa ollut niin-hirveän-kipeä. Mutta jössus seuraavana aamuna: puoli päätä veressä, oikean silmän kohdalla n. 0.5 cm silmästä !!! pieni ventti, karmea koipisärky ja ikuvanhana vaivana taas murtunut kylkiluu (hei, se on murtunut ainakin x 5). Että tästä en syyttäisi alkomahoolia vaan tuota perkeleellistä lattiamateriaalia, joka on pluikas paljaalle ja tossukkaallekin jalalle! Että se siitä – soitto Kivakandille ja 1.5 vkoa lomaa. Mutta – silmä on edelleen kuni sian ...llu, särkee pidempään lukiessa enkä saa säryiltä nukuttua!


 


Että pitääkö heti heittää Varastolle hyvästit – no ei ehkä ihan, mutta melkein, nolottaa! Siis tämä ulkonakö! Ettekä taatusti saa kuvaa, ette....


 


Ja silmälääkärit saavat ilmoittautua, samoin muutkin – tapaus oli varsin raflaafa. Jopa jälkiä on siistitty vielä tänään. Siis verta... lisää sitä itseään jne. Pistäkäähän paremmaksi! Taidan olla katastrofimylly. Eli siinä meni julendahli ja uusi vuosi... parempi, että menivät, höh! Ei enempää rapottavaa enää ikinä tästä asiasta.


 


No onko Lokistan nyt tyytyväinen? *virn*


 


---------------------------------------------



 


Mä en kyll tajuu, hei siis tsorgen, huamentayötä kattiskat! Mami ku vaa on kiroillu, mutt silti mä oon saanu heekkuja iha koko aja =o Outoo, tosi outoo. Ja sitt se käveleeki omituisest ja näyttää vähä kummalliselt (tätä ei sais kai sanoo). Nii ett multaki vaa tosi lyhyt rapo tällee. Ett hyvin on kuulkaas pyyhkiny, mua on pidetty älden nätisti.Vähä vaa on ollut kalsa, että mä oon enempi ollut niinku sisällä, pöh – tylsää. Mutt kai se viälä paranee.


 



 


Täss tämmöne pikaesittely, ettei leidit unohda mua! Huamisee >o<


 


--------------------------------


 


Päivän slogan: Welhotar – tuo Kävelevä Katastarofi!


 


Päivän biisi: Ei naurata


 


Luettua: On, mutta en jaksa nyt kirjata – sattuu silmiin!!!


 


                                 


 


                               SÖTTÄISTÄ SÖNDAAGIA!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti