tiistai 14. kesäkuuta 2011

LOMASEN KATKEROINEN LOPPU...


 


Ähh, eipä tuo ilma täällä sisällä hirveästi ole ehtinyt friskaantua. Tuulee väärästä suunnasta, kumma kyllä, kerrankin. Yleensä ujeltaa suoraan ikkunoista, mutta nyt ei eli hiukka hikitunkkaisa olo täällä vieläkin on. Ei kun parvekkeen ovea ja laseja vähän vielä enemmän auki täksi päiväksi. Kyllä kai se siittä.


 


Kävin eilen sitten ostelemassa kuiva-aineksia jömmaan kaupoilta, vähän vihanneksoja ja semmoista myös. Ei mitään ihmeellistä. Paitsi Rismasta löysin yhden puolihintaisen omituisen näköisen T-paidan, kustansi 6 juuroa. Se pääsi matkaan, samoin yhden sukat. Muuta en tuhluuttanut, tosiaan. Ei ole varaa. Sen verran meni laskuja (niitä ylimääräisiä, joita aina on kesäkuussa!) maksuun huomiseksi.


 


Hörhökin ilmoitteli itsestään ja pyyteli anteeksi ”aiheuttamaansa mielipahaa”. Vastasin, että siitä selviää oikein hyvin käteisellä sekä tekemällä muutaman palveluksen ihan työn muodossa. Menipä mies hiljaiseksi ,D Eli tuskin taas kuuluu mitään pariin kuukauteen.


 


Itse en saanut kauppareissun jälkeen mitään aikaiseksi. No, muonaa tein eli kalasalaattia sekä pari uutta perunaa. Jälkkäriksi kaffetta ja rivi tummaa sukulaatia. Sillä nyt lepopäivän pärjää hyvin. Jäi vielä apetta täksikin päiväksi.


 


Pitäisi ehkä nyt varata aika siihen olkapään UÄ:n ja piikitykseen. Käsi on outo, kipuilee ja juilii sekä on samalla taas välillä tunnoton ja puutunut, kupit lentelevät ja kirjoittaminen on välillä hankalaa. Ei kiva! Mutta tätä vapaapäivää en siihen tuhlaa, ehkä huomenna sitten soitan – jos ehdin. Samoin oikea koipi viestittelee taas omiaan... Ähh sillekin. Ostin hevoslinimenttiä nilkkoja varten, se on halvempaa kuin IcePower ,D Paljonkin ja yhtä tehokasta, samaa mieltä oli kassaleidikin, kun katseli omituisia ostoksiani (useampi paketti taateleita, mehua ja hevoslinimenttiä).


 


Iltapäiväpäikkärit sain kuitenkin otettua ja näin taas itkettävän nostalgisia unia. Voihan mähnä... Mikään ei ole koskaan niinkuin ennen! Ei enää ikinä. *huokaus* Tekisi mieli vetää perheet olalle, tänään ei vaan onnistu. Huominen tulee olemaan niin karski työpäivä, että krapulassa siihen ei pysty. Pakko sinnitellä sopivaan ajankohtaan.


 


Ei tästä kuulkaas tule yhtään mitään! Minä en saa aikaiseksi mitään. Minä en jaksa mitään. Minua suoraan sanoen vituttaa useampikin asia. Minä en pääse lekuriin silloin kun haluan enkä sinne minne haluan. Minä en pysty kävelemään kunnolla enää ikinä. Vitut!


 


Menen takaisin nukkumaan, otan lisää mömelöitä. Mieluummin koko kourallisen. Perkele.


 


 


 


POLKA, HIEMAN KIREÄNÄ TÄNÄÄN!


 

maanantai 13. kesäkuuta 2011

LOMANEN, OSANEN 1/6


Edelleen jatketaan nukkumalla niin paljon kuin huvittaa ja silloin kun huvittaa! Samoin tehdään lukemisen ja syömisen kanssa. Muutoin tehdään pieniä pakollisia hommia. Näin se loma menee, mutta menköön ;D


 


Tänään vuorossa ylimääräinen roudausnumero kaupoilla, haen jömmaan muutamia juttuja. Oikeasti, en jaksanut perjantaina kantaa kaikkea, en sitten millään. Jaksut loppuivat kerta kaikkiaan, koivet ja selkä finito. Ei pystynyt! Joten nyt täydennän sekä kuiva-ainevarastoa että pakkasta vähäsen. Lisäksi katsastan pari asiaa, jos aikaa jää. Pakko jäädä...


 


Eilinen meni siinä hyvin, hyvin hitaasti eli sain editeerattua ja laitettua esille viisi juttua, joka ei ole ollenkanas paha – minusta siis. Pinot laskeutuvat kummasti pöydällä ja siirtyvät oudon tyhjile hyllyille! Lisäksi hamusin tuoretta luettavaa. Söin lauvantaisen grekusaladon jämät, juustonäkkäriä ja rahkaa. Hyvää kesäruokaa! Innostuin suihkuun mennessä pesemään samantien koko kylppärin. *valehtelee sormet ristissä*. Siis pesin ja moppasin sen kokonansa, kannoin kamat ulos-sisään jne. Hoidettu sekin asia taas hetkeksi. Muuten vaan loikoilin ja nettailin, kirjoitin – aika paljon, siis sekä määrällisesti että ajallisesti. Tuntuu vaan, ettei saa mitään aikaiseksi. Pakko pitää taukoja vähän väliä. Koivet ja kädet puutuvat, alkaa vihloa sieltä ja täältä. Ajatuskin takkuaa. On niin hikikii, ähh.


 


Kovasti odotan sitä luvattua kunnon ukkosmyrskyä vähän freesaamaan ilmaa. Muuten mitään, mutta kun ei edes tuule. Kotona olisi ihan mukava, jos pieni ilmavirta leyhyttäisi ikkunoista, kuten yleensä aina. Mutta kun ei. Vinski kyllä tykkää; korituolissa auringossa ja välillä taas varjossa betonilattialla. Hätinään käy syömässä ja juomassa sekä loikomassa viileämmässä välillä. Tuo parveke on kyllä ihan hemmetin kuuma suorassa auringonpaahteessa, huh! Ei siellä tod. pysty olemaan... kuin siis kissa :O


 


Täällä käy jo konekin kuumana, tilttailee vähän väliä. Kohta minäkin jo hermostun. Pitäisi taas kirjoitella vähän lisää, tänään ja huomenna. Keskiviikkona on oleva garmiwa työpäivä, samoin varmasti koko loppuviikko.


 


 


 


 


 


Päivän biisi: Dumari  


 


Päivän slogan: Tyhjään vatsaan ei kannata juoda viinaa! Pitää ottaa alle pari siideriä / lonkeroa / bisseä...


 


Luettua: Condoleza W. – Uusi elämä Ranskassa, J.J. Trywell – Matkalaiset jne. Niputan nämä, koska näin hemmetinmoista pas*aa paketissa en suosittele kenellekään. Kiroitusvirheitä, omalaatuista moskaa ja muuta. Arvoisat lukijani, jokainen teidän blogeistanne on sata kertaa parempi kuin nämä kirjoiksi kutsutut läystäkkeet!!! Älkää, please, langetko näihin! L.J. Smih- Vampyyripäiväkirjat 3., Verivala. Just, tämä sarja ei meikäläistä innosta sitten mitenkään. Joitakin nuoria voi kiinnostaa, ehkä. Mutta jotenkin tämä ei vaan toimi. Ei. Leila Simonen – Loistava lähtö. Susanna Teräsvuo tutkii taas, yh-äidin toimiensa, harrastustensa sekä tädistä huolehtimisen lomassa. Tämä oli yllättävän hyvä, jopa parempi kuin aikaisemmat. Juoni toimii, aihe on ajankohtainen (vanhustenhoito, sen rahoitus, flow-elämä, eutanasia, hoitotahto jne), kirja on pokkari ja sivuja on paljon. Lisäksi poliisin toimia kritisoidaan lievästi kuten yhteiskuntaa muutenkin. Tykkäsin ja suositan kesädekkariksi! Andy Mulligan – Roskaa. Lapset, jotka asuvat ja ansaitsevat toimeentulonsa kaatopaikalla, löytävät jotakin tärkeää. Sitä etsivät myös poliisit – kovalla kädellä. Maata ei suoraan sanota, mutta esikuvana on oikea kaatis Manilassa. Korruptio, poliisin harjoittama väkivalta, lahjonta sun muu mielivalta on kovassa kurssissa. Pojat pyrkivät kuitenkin tekemään oikein... mutta miten? Nuorisokirja, joka sopii yhtä hyvin aikuisille! Hyvä vaihtoehto yhdeksi illaksi, ajattelunaihetta jokaiselle useammastakin asiasta. Julia Manzanares ja Derek Kent – 13, Tositarina Lonin elämästä. Miten Lonista tuli Thaimaan seksiturismin nuori uhri, mitä maassa oikeasti tapahtuu ja kuinka hän selvisi? Mielenkiintoinen opus, ei vähiten yhteiskunnan kuvailun takia ja maaseudun sekä heimojen perinteiden osalta. Karmeaakin luettavaa... en suosittele herkille. Muuten kyllä kaikille, miettikää, jos olette matkustamassa maahan! Seppo Korpipää – Pillerirannikko, no siellä maassa nyt sitten matkaa kaksi työelämän kuluttamaa miestä, jotka voivat huonosti sekä Suomessa että muualla. Vai voivatko? Mikä auttaa vai auttaako mikään? Seksiä, viinaa, huimeitakin... ja ajatuksia. Ei myöskään kovin herkille suositeltava! Hanna Marjut Marttila – Kertoi tulleensa petetyksi. Kolme luuseria, joiden kaikkien harrastus on itsari. Jos se joskus onnistuisi! Yhden tilille ilmestyy odottamtta rahaa ja tunnelma tiivistyy. On todella hyvä olo, suorastaa mainio. Tosin Cipramilia on kulunut kaikilla, samoin alkoa ja muutakin. Sosiaalityöntekijä on aivan mainio, samoin KELAn neitonen, ai kun ihanaa – mutta entäs sitten? Tässä lyödään nyt masennuksella masennusta turpaan ja riekutaan yhteiskunnan holhoukselle – tämä on mainio. Tuota, onhan? Ja jokunen opus on sitten siellä toisaalla, menkääs kiltisti vaan sinne. Ei jaksa listata toiseen kertaan ,D


 


 


 


 


 


POLKA, JOKA LÄHTEE TAAS KOIVET KIPEÄNÄ REISSUUN!


 


 

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

LOMANEN, OSANEN 2 2/5


 


Tänään vuorossa vaihteeksi goisimista, kotihommia hyvin hissukseen sekä huomisen suunnittelua. Siitä eräästä asiasta ei ole kuulunut mitään, vaikka tässä on vähän odoteltukin.


 


Erittäin udekkaille tiedoksi selästä, että esim. mallikelpoinen (paha) spinaalistenoosi löytyy, aika paljon muutakin – siitä toiste. Tottukaa nyt ensin vaikka tähän. Että en minä turhaan valita. Tämän lisäksi siis diagnosoitu fibro, nivelrikko, akillesjänteiden surkastuma ja ajoittaiset tulehdukset, oik. olkapäässä ilmeisesti myös ahtaumaa... (vielä on se uä käymättä ja piikki hakematta, eilen oli lähellä, kun puoli päivää meni käden ollessa puutunut ja samalla äärisärkyisä).


 


Ja siksipä  POTILASmokat täällä. Lukekaas pois, osa nimittäin koskee erittäinkin myös lääkäreitä itseään. Ei kuunnella, miten kipua kuvaillaan. Ei jakseta kuunnella, kun potilas / asiakas valittaa kaikkia vaivojaan jne. Että kyllä tässä taas alkoi raivotuttaa, nih kerta! Kommat kannattaa toki lukea.


 


Minä taidan maksella kohta laskuja pois kuleksimasta......*hmph*. Siinä menee lomarahat, meni ja tuli... Helkkari, kävin jo maksamassa laskut ja Vuotatus vaan takkuaa - epäkiva! *mrrr*


 


 



 


 


POLKA, JOLLA HETKEN OLI RAHAA TILILLÄ!

lauantai 11. kesäkuuta 2011

LOMANEN, OSANEN 1 1/2



Jep, siis tarkoituksellisesti ensiksikin nukuttu niin paljon kuin selkä ja muu ranka on kestänyt. Herätty välillä ja goisittu taas. Ei paha.


Saatu eilen Arvaustalosta kirje, jossa rtg-lekurin lausunto (ja bonuksena kuvat rompulla ,D).... huh. Selässä pashempi ongelma kuin luulin - monikossa siis eli ongelmia. Tarttee varata joskus aika. Kun tässä ehtii.


Liian kuuma tehdä mitään järkevää. Taidan laittaa pyykit pyörimään ja keitellä uudet kunnon kaffet.


Tänään ei tarjolla mitään asiaa, ei niin yhtään mitään!




POLKA, JOKA AIKOO VAIN OLLA TÄNÄÄN...


perjantai 10. kesäkuuta 2011

MELKEIN VOISI LEIKKIÄ LÄHTEVÄNSÄ OIKEALLE LOMALLE...


 


 


Olen sitten ensi viikon alun pari päivää lomalla. Toivottavasti, mikäli ei muusta muuta johdu. Yritän ainakin nukkua paremmin ja ehkä tosiaan tehdäkin jotakin. Riippuu nyt monestakin eri asiasta, mitä on päällimmäisenä. Oikeastaan kaikki ratkeaa vasta lauvantai-iltana  *salamyhkäistä wirnua*. Mutta en ainakaan ole Varastolla tuolloin. Mukavaa, oikein mukavaa! Minä olen lopen uupunut ja puutunut työntekoon.


 


Ei siinä mitään, mutta kun itse ei voi vaikuttaa tekemisiensä tahtiin. Aina pitää laskea milloin kukakin on ja missä, milloin mitäkin lähtee ulos jne. Että tässä eletään nyt jo ensi viikon perstaita ja seuraavaakin viikkoa jo vähäsen. Ei ihme, että meikä on välillä päästään sekaisin. Myönnän, että jos minulta heti kysytään monesko päivä on, en aina osaa salamannopeasti vastata. Johtuu tästä em. seikasta, oikeasti.


 


Tänään siis tarjolla töitä melkoisesti, jotkut siis todella jäävät pidemmälle lomalle ja lupasin hoitaa muutamat asiat pois tieltä. Siis kiirusta pitää. Sitten roudaamaan eli kirjoja, apoteekkitavaroita, vihanneksia tsioskista, jotain hetelmääkin tekisi mieli, muutakin muonaa ja kissatavaraa olisi jo kova tarvis! Huh, miten minä taas saan kaiken raahattua edes taksoon asti. Ja onko takso avulias vaiko eikö. Kaikki eivät ole. Sitä on illalla taas melkoisen kipeä Welhotar, kun kiipeää sänkyyn kirjan kanssa lepuuttamaan.


 


Belga lupasi huomenna tulla lounaalle tavan mukaan. Tarjolla olisi tällä kertaa mattojen pesua, tosin matonpesukoneella eli vain kantamista ees-taas ja semmoista. Lupasin jotakin parempaa muonaa, mutta en millään keksi mitään herkkua. Tuntuu, että kaikkea on syöty vähän väliä! Hänellä on ollut tofu- ja linssiviikko, joten ei niitä. Viimeksi syötiin pariinkin otteeseen fisua... Tipua voisi ajatella. Tai ehkä jotain ruokaisampaa salaattia ja uusia pottuja! Se ei olisi paha ratkaisu ollenkaan. Jälkkäriksi ostin rahkakääristä ja kohuked, jädelöäkin on. Jep, eiköhän se siitä. Verhotkin pitäisi jossain välissä vaihtaa ja ikkunat saada pestyä. Pitääkö taas tilata rva M. niitä pesemään, on vielä mietinnän alla. Ei ehkä vielä kuitenkaan.


 


Olen muuten vieläkin tyytyväinen hyllyihin, varsinkin kun vahingossa yhytin alla olevan hienon myyntikuvan tuolta Huutiksen puolelta. Eurolla lähtisi, en ottaisi ilmaiseksikaan. Mutta eikö ole mahtava sisältö? Tuollaisia niiden hyllyjen vissiin pitäisi olla? Täh? *jäks*


 


 


 


 


 


 


Päivän slogan: Sanotaan, että kun kissa juoksee villisti ympäri ja kynsii mattoja ja huonekaluja, tuuli on nousussa. Meillä se tarkoittaa sitä, että kattia paskattaa!


 


Päivän biisi: Kivinen tie  


 


Luettua: Iceberg Slim – Parittaja. Iceberg kertoo 24 vuodestaan parittajana, ammatinvalinnastaan, lusimisistaan, huimeiden käytöstään ja tallinsa kohtelemisesta... Yököttävän todenoloista kerrontaa, suositan! Älkääkä sitten vinkuko, prle. Barbabara Nadel – Kristallihäkki. Komisario Ikmen tutkii jälleen, Topkapin naapurista, vanhasta talosta löytyy outo huoneisto ja murhattu mies, tämäkin vähän oudon oloinen. Mistä oikein onkaan kyse? Ei paha ollenkanas, oudon viihdyttävä poliisiromaani sekä samalla katsaus eri kulttuuriin sisältäpäin. Jean Kwok – Käännöksiä. Hongkongista Jusalaan muuttaneiden äidin ja tyttären kokemuksia, kasvutarinan tapaan. Tytär on älykkö, muttei osaa englantia kunnolla, äiti taas noudattaa kiinalaisia tapoja hyvinkin pitkään. Köyhyyttä ja kurjuutta, kunnes valo koittaa *tsihih*. Kulttuurien yhteentörmäyksiä ja vähän Tuhkimo-tarinaa. Ei paha, luistavaa luettavaa, mutta silti – hei – tämä ON romaani ja sen huomaa, valitettavasti. Kesälukemiseksi ihan ok. Ally Condie – Tarkoitettu. Eletään tulevaisuuden yhteisössä, jossa kaikki on säädeltyä ja erikoistunutta, viimeiseen asti. Myös seurustelu, töihinmeno sekä avioliitot. Nuorta rakkautta ja muuta, voisi mennä nuortenkirjojen nimiin. Toisaalta tässä on aika hyvin kuvattu myös valtiollista totalitarismia, tietojen suoranaista pimitystä, kansalaisten valvontaa jne. Suositan, jos kestää pienet herkistelyt. Jan-Erik Pettersson – Stieg Larsson, Idealisti, journalisti ja kirjailija. Hyvä elämäkerta ja lähdeteos Larssonista ja hänen elämästään. Toki siis ennen Millenium-trilogian julkaisua, siihen päästään vasta aivan lopussa. Paljon faktaa Larssonin poliittisesta toiminnasta, hänen kirjoittamistaan artikkeleista sekä äärioikeistosta ja fasismin noususta maailmalla, Euroopassa ja erityisesti tietty Ruotsissa. Ehdottomasti suositeltavaa luettavaa kaikille Larssonista edes kuulleille, selvittää taustojakin mukavasti. Erkki Tuormaa – Suojelija, dekkari eikä nyt ihan hirveä, vaikkei mitenkään parhaastakaan päästä. Odottelukirjana kelpaa, tai muun lukemisen puutteessa sadepäivän viihdykkeenä. Lisäksi lueskeltu nippu muita opuksia, joista siellä toisaalla lisää.


 


Auts, tästä tuli mieleen, että eilen postiluukusta oli tipahtanut ilmaiseksi Valkatut Biitit –lehdykkä. Voi hyväinen aika, mainoksia ei erota ”asia”tekstistä ja aina vaan huonommaksi menee! Muistan, että sitä on joskus muinoin (siis kymmeniä vuosia sitten) jopa voinut hetkittäin lukea. Varokaa, minä vaan sanon – paskaa kiiltävässä paketissa!


 


Ja nyt minä lähden noutamaan 3 x 1 käden sormellisen kirjoja ,D Ettei taas tule sanomista... On tuossa myös jömmapino, on toki. Ainahan sellainen on!


 


 


 


POLKA – HÄN, JOKA JÖMMAA KAIKENLAISTA... =b


 


 

torstai 9. kesäkuuta 2011

TAHTOO MINILOMASEN!


 


Saisi jo riittää hetkeksi aikaa tämä työnteko. Laitoin eilen parin päivän loma-anomuksen sisään. Olisi vähän asioita hoidettavana, päivänvalon tarvitsevia asioita – siis virka-aikaa, tarkoitan ,D Eli jos hyvin käy, olen ensi viikolla pari päivää vapaana. Toiveena tietty olisi nukkua kunnolla (vaikka sitten tuplamömelöiden avulla), hoitaa ne asiat pois kuleksimasta ja mahdollisesti tehdä jopa jotakin muuta. Luultavasti en saa tehtyä mitään... mutta mitä välii, hei! Pääasia, ettei tarvitsisi lähteä joka aamu Varastolle.


 


Työkaveri on yhtä ryytynyt kuin minä ja yhtä kipeä. Siellä aamulla voivottelimme kimpassa, hän on tosin eri osastolla. Hyvä niin, ei siitä mitään tulisi, jos molemmat Alati Sairaat olisivat vielä lähekkäin sijoitettuna. Siispä näemme tupakalla ja ruokatauolla, molemmat kun evästämme omiamme. Hän jää sentään lomalle parin viikon päästä. Meikäläinen parin kuukauden päästä. Uhhh!


 


Yritin eilen varata aikaa omisarvikselle, menee juhannusviikolle. Aikaisemmin ei ole aikoja tai on välilomalla. En tiedä, en välitäkään. Menen kenelle tahansa, jos etokipupikasairaus yllättää. Mutta ne kuvantamisen tulokset haluan tuolta lähettäneeltä omisarvikselta, jolla olen nyt asioinut! Eli odotan... ei tuo nyt niin ihmeellistä ole, minähän jo suurinpiirtein tiedän mitä siellä on: VIKAA.


 


Ei siis mitään erikoista tänään(kään). Huomenna on erityisen inha roudauspäivä, haettavana on rutosti erilaista pikkutavaraa. Pitää taas muistaa tehdä kunnon kauppalista, apteekissakin pitää käydä. Kirjastossa, toki, luuletteko minun sen unohtavan?


 


No, minä menen tästä jaarittelemasta, ei minulla ole mitään asiaa. Minä olen kyllästynyt, väsynyt ja kipeä – vali-vali-vali-vali....


 


 


 


 


 


POLKA – AHITUS NOUSUSSA KUNI LÄMPÖLUKEMAT....


 

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

ITKUA JA RAIVOA; ERITTEITÄ JA TAKSOJA


 


Ei helvattu, minä todella olen kirottu! Sekä kissa että taksot vittuilevat – enkä minä voi asialle mitään. En sitten yhtään mitään.


 


Eilen siis olin Varastolla pidempään ja olin varannut takson noutamaan klo 16.15. Klo 16.45 soitin, kun ei vaan autoa näy ei kuulu, koipia särki ja selkä oli tulessa, auringonpistos ja nestehukka vaanivat jo. Ja sitten MINÄ sain haukut, kun en ollut soittanut heti 10 min. kuluttua tilatusta ajasta... Siis hei ja haloo, aikaisemmin MINULLE nimenomaan on sanottu, ettei ”heti kannata soittaa”, kun minä aina kuulemma valitan kaikesta. Niin että nyt näin. Vähänkö olin Herra Moilasena! Sain normitakson, tosi myöhässä siis. Onneksi oli röökiä ja rauhoikkeita, onneksi oli kiva hörhötakso. Muuten olisin sanonut pahasti. Nyt en, oli niiin kiva hieman puumamaisesti katsella kuskia *hmmmmm*. Palmia menköön helvettiin, eikö asiaa voisi hoitaa kuten joskus ennen -> suora soitto taksikeskukseen (tai viikkotilaus) ja normitakso tulee hetioitis, kun tilattu on. Korttia höylätään joka matkalla ja sillä selvä. Matkustusoikeus näkyy suoraan reaaliaikaisena (tämähän ei siis nykyäänkään toimi!)... No, turha toivo. Tässähän pyritään siihen, että kulkeminen olisi mahdollisimman hankalaa, epävakaata ja epäluotettavaa. Juuri sen verran, että aina joutuisi soittamaan MPK:lle (rahaa kilisisi heidän kassaansa reippaasti joka puhelusta) tietustaen takson mahdollista tuloaikaa. On se mukavaa kipeänä odotella melkein tunti tuolla seisten, saakeli!


 


No, kotoon päästyäni eli heti oven avattuani Vinski mourahti ja painui baseen. Varma merkki eli jossakin on iso kusi! Aivan, siinä klaffisoffalla, tismalleen samalla paikalla kuin yleensäkin. Hrrrh. No, katti vietti basessa sitten aikaansa, minä pyykkäsin, laittelin saladoa, pilpoin pakkaseen vähän tofua ja tein kotihommia. Kun menin kurkkaamaan karvamöhköä ja viemään muonaa, huomasin basen lauteilla kivettyneen skeidakasan! Voi helvetti, sano. En tiedä, milloin se on sen sinne tehnyt, oli niin jömmassa... Raivo, helvetti, raivo – sanon minä. Tarvitsen kissapsykologin. Heti! Tai sitten otan itse rauhoikkeita niin, ettei ole enää väliä kuka kusee ja minne. Minä istun Vinskin päälle ja kusen suoraan silleensä, saa sitten nähdä kuka tekee ja mitä täällä! Ei tämä peli nyt enää kyllä vetele, ei sitten yhtään.


 







Syvä harmitus vallitsee! Onneksi sain eilen tehtyä Varastolla rutosti hommia, ihan himppasen kerättyä yhtä omaakin juttua kasaan. Se vähän avittaa asioita jatkossa. Muuta hyvää tässä ei olekaan. Olen rättiväsy, en tiedä mikä kotona taas iltapäivällä odottaa. En jaksa enää ymmärtää.


 


Ymmärtämätön menee nyt, toivoton lähtee töihin. Ropotus se ei ainakaan lopu, vaikka rahat ja leipä loppuisivatkin.


 


 


 


 


 


 


POLKA – TUO KELVOTON KISSAEMO!