perjantai 10. kesäkuuta 2011

MELKEIN VOISI LEIKKIÄ LÄHTEVÄNSÄ OIKEALLE LOMALLE...


 


 


Olen sitten ensi viikon alun pari päivää lomalla. Toivottavasti, mikäli ei muusta muuta johdu. Yritän ainakin nukkua paremmin ja ehkä tosiaan tehdäkin jotakin. Riippuu nyt monestakin eri asiasta, mitä on päällimmäisenä. Oikeastaan kaikki ratkeaa vasta lauvantai-iltana  *salamyhkäistä wirnua*. Mutta en ainakaan ole Varastolla tuolloin. Mukavaa, oikein mukavaa! Minä olen lopen uupunut ja puutunut työntekoon.


 


Ei siinä mitään, mutta kun itse ei voi vaikuttaa tekemisiensä tahtiin. Aina pitää laskea milloin kukakin on ja missä, milloin mitäkin lähtee ulos jne. Että tässä eletään nyt jo ensi viikon perstaita ja seuraavaakin viikkoa jo vähäsen. Ei ihme, että meikä on välillä päästään sekaisin. Myönnän, että jos minulta heti kysytään monesko päivä on, en aina osaa salamannopeasti vastata. Johtuu tästä em. seikasta, oikeasti.


 


Tänään siis tarjolla töitä melkoisesti, jotkut siis todella jäävät pidemmälle lomalle ja lupasin hoitaa muutamat asiat pois tieltä. Siis kiirusta pitää. Sitten roudaamaan eli kirjoja, apoteekkitavaroita, vihanneksia tsioskista, jotain hetelmääkin tekisi mieli, muutakin muonaa ja kissatavaraa olisi jo kova tarvis! Huh, miten minä taas saan kaiken raahattua edes taksoon asti. Ja onko takso avulias vaiko eikö. Kaikki eivät ole. Sitä on illalla taas melkoisen kipeä Welhotar, kun kiipeää sänkyyn kirjan kanssa lepuuttamaan.


 


Belga lupasi huomenna tulla lounaalle tavan mukaan. Tarjolla olisi tällä kertaa mattojen pesua, tosin matonpesukoneella eli vain kantamista ees-taas ja semmoista. Lupasin jotakin parempaa muonaa, mutta en millään keksi mitään herkkua. Tuntuu, että kaikkea on syöty vähän väliä! Hänellä on ollut tofu- ja linssiviikko, joten ei niitä. Viimeksi syötiin pariinkin otteeseen fisua... Tipua voisi ajatella. Tai ehkä jotain ruokaisampaa salaattia ja uusia pottuja! Se ei olisi paha ratkaisu ollenkaan. Jälkkäriksi ostin rahkakääristä ja kohuked, jädelöäkin on. Jep, eiköhän se siitä. Verhotkin pitäisi jossain välissä vaihtaa ja ikkunat saada pestyä. Pitääkö taas tilata rva M. niitä pesemään, on vielä mietinnän alla. Ei ehkä vielä kuitenkaan.


 


Olen muuten vieläkin tyytyväinen hyllyihin, varsinkin kun vahingossa yhytin alla olevan hienon myyntikuvan tuolta Huutiksen puolelta. Eurolla lähtisi, en ottaisi ilmaiseksikaan. Mutta eikö ole mahtava sisältö? Tuollaisia niiden hyllyjen vissiin pitäisi olla? Täh? *jäks*


 


 


 


 


 


 


Päivän slogan: Sanotaan, että kun kissa juoksee villisti ympäri ja kynsii mattoja ja huonekaluja, tuuli on nousussa. Meillä se tarkoittaa sitä, että kattia paskattaa!


 


Päivän biisi: Kivinen tie  


 


Luettua: Iceberg Slim – Parittaja. Iceberg kertoo 24 vuodestaan parittajana, ammatinvalinnastaan, lusimisistaan, huimeiden käytöstään ja tallinsa kohtelemisesta... Yököttävän todenoloista kerrontaa, suositan! Älkääkä sitten vinkuko, prle. Barbabara Nadel – Kristallihäkki. Komisario Ikmen tutkii jälleen, Topkapin naapurista, vanhasta talosta löytyy outo huoneisto ja murhattu mies, tämäkin vähän oudon oloinen. Mistä oikein onkaan kyse? Ei paha ollenkanas, oudon viihdyttävä poliisiromaani sekä samalla katsaus eri kulttuuriin sisältäpäin. Jean Kwok – Käännöksiä. Hongkongista Jusalaan muuttaneiden äidin ja tyttären kokemuksia, kasvutarinan tapaan. Tytär on älykkö, muttei osaa englantia kunnolla, äiti taas noudattaa kiinalaisia tapoja hyvinkin pitkään. Köyhyyttä ja kurjuutta, kunnes valo koittaa *tsihih*. Kulttuurien yhteentörmäyksiä ja vähän Tuhkimo-tarinaa. Ei paha, luistavaa luettavaa, mutta silti – hei – tämä ON romaani ja sen huomaa, valitettavasti. Kesälukemiseksi ihan ok. Ally Condie – Tarkoitettu. Eletään tulevaisuuden yhteisössä, jossa kaikki on säädeltyä ja erikoistunutta, viimeiseen asti. Myös seurustelu, töihinmeno sekä avioliitot. Nuorta rakkautta ja muuta, voisi mennä nuortenkirjojen nimiin. Toisaalta tässä on aika hyvin kuvattu myös valtiollista totalitarismia, tietojen suoranaista pimitystä, kansalaisten valvontaa jne. Suositan, jos kestää pienet herkistelyt. Jan-Erik Pettersson – Stieg Larsson, Idealisti, journalisti ja kirjailija. Hyvä elämäkerta ja lähdeteos Larssonista ja hänen elämästään. Toki siis ennen Millenium-trilogian julkaisua, siihen päästään vasta aivan lopussa. Paljon faktaa Larssonin poliittisesta toiminnasta, hänen kirjoittamistaan artikkeleista sekä äärioikeistosta ja fasismin noususta maailmalla, Euroopassa ja erityisesti tietty Ruotsissa. Ehdottomasti suositeltavaa luettavaa kaikille Larssonista edes kuulleille, selvittää taustojakin mukavasti. Erkki Tuormaa – Suojelija, dekkari eikä nyt ihan hirveä, vaikkei mitenkään parhaastakaan päästä. Odottelukirjana kelpaa, tai muun lukemisen puutteessa sadepäivän viihdykkeenä. Lisäksi lueskeltu nippu muita opuksia, joista siellä toisaalla lisää.


 


Auts, tästä tuli mieleen, että eilen postiluukusta oli tipahtanut ilmaiseksi Valkatut Biitit –lehdykkä. Voi hyväinen aika, mainoksia ei erota ”asia”tekstistä ja aina vaan huonommaksi menee! Muistan, että sitä on joskus muinoin (siis kymmeniä vuosia sitten) jopa voinut hetkittäin lukea. Varokaa, minä vaan sanon – paskaa kiiltävässä paketissa!


 


Ja nyt minä lähden noutamaan 3 x 1 käden sormellisen kirjoja ,D Ettei taas tule sanomista... On tuossa myös jömmapino, on toki. Ainahan sellainen on!


 


 


 


POLKA – HÄN, JOKA JÖMMAA KAIKENLAISTA... =b


 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti