torstai 3. elokuuta 2006

TORSTAI, HMMMMMMM, EI SIITÄ SEN ENEMPÄÄ,


koska en taida uskaltaa mainita vielä erästä sanaa. Säästän sen huomiseksi. Nyt vain kiroilen, vaihteeksi! Yllättäen 69 ensimmäinen vuoro EI taaskaan tullut. Siinä sitä naapurin kanssa manattiin ja hän lähti fillarilla töihin ehtiäkseen avaamaan kassan. Fillarilla ehtii kuulema oikoen ja hirveällä kiireellä nippa-nappa oikeaan aikaan. Ja hän on tietysti se ainoa, jolla kassan avaimet ovat...Minullahan ei ole kiirettä, mutta lähes puolen tunnin odotus alkaa kututtaa, eli taas on kohta asiaa HKL:lle. Vastahan viime viikolla valitin samasta asiasta. Ai että miten niin toistuvaa? Yhden bussia odottelevan neuvoin menemään junalla, hän kun oli menossa keskustaan eikä ollut paikallisia, joten pääsi paremminkin junalla, ei ollut vain tiennyt tätä. Näin saadaan mukavasti vuoroja vähennettyä tai kokonaan lopetettua, pkrl.


Työt alkavat painaa päälle jo täysimittaisesti. Hyvä, hyvä! *taputtaa pieniä pulleita käsiään* Minä ja yksi sijaisista olemme kohta poissa jonkun viikon. Sitten taas selviää, onko meitä tarvittu ;D Vahingonilo on niin hemmetin mukavaa. Tässä kun on itse tehnyt 2.5 henkilön työt koko kesän ajan, on mukava hekumoida ajatuksella. Tosin nyt on enemmän avittajia paikalla, voi mikä harmi...Minäkö muka ilkeämielinen ihminen, en kai, enhän?


Belgarion "valmistautuu" koulun alkuun. Ei, hän ei ole varma, minä päivänä koulu alkaa. Jossain on asiasta lappu. Kyllä, hän muistaa, että keväällä on  yo-kirjoitukset ja tietää, että niihin pitää ilmoittautua. Ja mielellään myös läpäistä ne. Kerroin, että ehkä kannattaisi vilkaista kirjoja aikaisemminkin, kuin pari päivää ennen kirjoituksia. Lupasi. Edelleenkin ihmettelen, keneen tuo Poika on tullut! Hajamielisyys on sitä luokkaa, että saattaa olla isoäidiltä. Tietty uppoutuminen asioihin varmaan minulta. Matemaattiset lahjat isältä (toivottasti ainoa asia, jonka on sieltä päin perinyt). Yleinen fiksuus ja filmaattisuus tietysti minulta, sehän on selvää. Toivon vain, että Belgarion jaksaa - uskon kyllä niin, mutta olen kuullut ikäviäkin tarinoita abeista, jotka masentuvat, heittävät kaiken sikseen tai muuten tekevät jotain odottamatonta viimeisenä vuonna. Eli tsemppiä, Belgarion, jos kaikista kielloistasi huolimatta kuitenkin luet tätä salaa!


Kävin katsomassa tiliä, lomarahat olivat tulleet ja samantien menivät. Laitoin loppuosan velasta kertamaksuun, että se ei enää kiusaa minua. Jos jään työttömäksi, on ainakin se murhe vähemmän. Ns. ylimääräistä rahaa jäi sen verran, että vien Belgarionin pitkästä aikaa "ulos syömään" eli pizzalle tai kebabille...Mieli tekisi lähteä käymään Tallinnassa ja tavata sikäläisiä kavereita, mutta koivet ei kestä sitä kävelyä! Että kututtaa tämäkin, en perkele sentään pääse lähtemään mihinkään, missä pitää kävellä enemmän kuin 100 m kerrallansa!


-------------------------------


Ei, mamma, mammmmmmmaaaaaaaaaaaaah! Eihän mamiska voi lähteä mihinkään, kun mä olen olemassa. Tai sitten mut pitää ottaa mukaan. Jos kerran Poika otetaan mukaan, miksei sitten mua muka.  Mä olen kans sen lapsi, siis tavallaan ainaskin! Se on vastuussa meistä molemmista. Mä olen tosi katkero jos se lähtee jonneski pitkäks aikaa ja mut jätetää himaa ja Kummisetä kävis vaa ruokkimassa mut ja puhumassa kaikkii sen hömelöjutskia. Nih! Vastustan. Mä haluun, että me ollaa himassa ja leikitää ja syödää ja nukutaa. Ja mä haluun kans ulos syömään. Vaiks mamma kyllä sano, ett ravinteliin ei sais viedä eläimiä. En mä ole eläin, mä olen kissa! No, se lupas tuoda mulle sitte jotain, kun ne menee syömää. Eikä ne kuulemma mitää hirveitä herkuttele. Syö vaan jotai ja tulee sitte takasi. Hih - me nukuttii mamman kaa viime yö molemmat. Mä en tiedä miten mulleki kävi, mä nukuin melkee koko yön, vaiks yleensä oon metsästääs niitä yöpeehosii. Mut ku mammaki nukku ku härski silli, ei se ees liikahtanu. Kerran mä kävin kattomassa sitä, sen verran se liikku, ett käsi rapsutti mua ja mä sammahdin sen viereen. Niin, ett nyt on sitte nukuttu. Ja saatu tupla-aamuheekut, njamsk!



Hää, mä en liikkunu täs kuvas eikä mammakaa tärähtäny, mutt ilta-aurinko paisto ihan suoraa päähä. Nii et sori vaa - ei oo taaskaa hyvejä kuvia. Mamiska taas lupaa yrittää paremmin. Niin pitääki! Mä yritän jeesata sitä vähä, ei se muuten kummiskaa onnistu! Goisaamaan nyt, purrrrrrr,  vipistään sitten illalla, Lokistanian nopsat kollit ja gimmat!


---------------------------------------


Nyt on pakko alkaa kirjoittaa valituksia, työhakemuksia ja muuta mukavaa ei-työhön-liittyvää. Minä palaan vielä tämän koneen ääreen huomenna, lisää tylsiä tarinoita perstain kunniaksi siis....


Päivän lekurimoka: Lääkärin kirjoittamana sairaskertomuksessa: Tutkimuksen yhteydessä todettu tyrä ja potilas laitettu leikkausjonoon. Odottaa siis parhaimmillaan leikkausta. (Rauhallinen leidi, joka on parhaimmillaan tuossa tilanteessa....)


Päivän slogan: Vaihtelu virkistää, sano akka kun kissalla pöytää pyyhki!


Päivän tehtävä ja testi eli tällä kertaa dogitesti:







You Are a Chow Puppy

Don't fence me in!
You're an independent spirit that won't be tied down.


 


Aika hyvä! Näistä olenkin aina pitänyt, eikä tuo luonnehdintakaan nyt paha ole - testaa vaan, reippaasti siitä!


TORJANTAITA KAIKILLE - TÄMÄ ON TILANNETIEDOTUS NIILLE, JOTKA EIVÄT MUISTA MIKÄ VIIKONPÄIVÄ TÄNÄÄN ON!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti