PERSTAI - MULLA ONKIN UUDET JAAAAAAAALAAAAAAAAT....

Tai siis ei uudet jalat, mutta sain eilen ne pohjalliset. Tungin ne sitten uusiin kenkimiin ja avot. Liikkeellelähtö tuntui mukavalta, tosi kevyeltä. Hyvä, etten lähtenyt jo kävellen duuniin. Pelasin kuitenkin varman päälle ja kävelin bussipysäkille. Ei, ei koskenut, mutta sitten alkoi äärettömän kipeä sukkapuikkoneuleloki peroneuksen kohdalla. Prrrrkle! Johtunee kai (ja toivottavasti) siitä, että nyt tuki on oikein ja vääntää noita nilkan jänneperkeleitä oikeaan suuntaan. Kai se sattuu, kun ne on jo vuoden aikana ehtineet kehitellä itselleen uuden jännittävän, mutta väärän mitan ja asennon...Eli kepoisaa oli muutoin kävely. Ettei vaan kävisi niin, että kohta hyppelehdin tuosta metsikön läpi kuni gaselli töihin ja takaisin. Ei, en edes uskalla kuvitella.....mutta ois se aika hienoa!

Heräsin yhteen karmeimmista painajaisunista. Ensin tapahtui yhtä sun toista ja kaikkea, kuitenkin juuri ennen heräämistäni minulle kerrottiin, että elinaikaa on jäljellä 6 - 8 viikkoa. Mietin, että mitä sinä aikana ehtii tehdä ja tuohon heräsin. Aika angstista. Olisikohan työt kuitenkin räveltäneet salaa perässäni kotiin! Tai sitten se, että nyt aivan viime aikoina on tullut usealta suunnalta ikäviä uutisia kavereista ja tuttavista =(

Ei oikein iloisaakaan kerrottavaa löydy. Tosin löysin taas yhden sopivan työpaikan ja laitoin hakemuksenkin sinne. Luultavasti pääsen haastatteluun. Minulla on melkomoinen kokemus haastatteluista, en vain tule valituksi. Syynä ei ole ammattitaidon, koulutuksen tai kokemuksen puute, vaan joko ikäni tai ulkonäköni. Muuten en voi selittää sitä, että jos käyn vuoden aikana n. 20 haastattelussa, olen aina 2 - 3 parhaan joukossa, mutta en koskaanikuna saa paikkaa.

Yksi iloinen asia - nyt ON perjantai. Huomenna on vapaata. Ylihuomenna on vapaata. Saa nukkua ja löhötä! Kiitos, kiitos. Minä en nyt muuta kaipaa, tyydyn hyvin pieniin iloihin.

----------------------------------

Tserrrrrrrrppa kaikki fiksut kattikaverit! Mä en tajuu, miten täällä voi olla näin lämmin. Siis mähän tykkään, ett on lämmintä, mut kun yötkin menee jo ihan pilalle. Mä en jaksa yölläkään oikee kytistää, mä vaan löhöön tai nukun. Enkä mä voi mennä mamiskan viereenkään, kun siellä on vielä lämpösempää. Mä jo melkeen ehdotin, ett jos mamma tulis mun kaa nukkuun partsille. Sekin mietti itte jo sitä. Mä kyllä yritin ehdottaa, ett jos kuiteski avattais kaikki partsin lasiseinät, mutt ei se suostunu. Se meinas, että mä yrittäisin kävellä tossa kaiteella. No, juu, tota, siis *hämillinen virn* kyllä mä varpisti ainaski kerran koklaisin sitä. Me muuten asutaan 3. kerroksessa ,D En mä sitte tiijä, mamma sano, että jäis kissaläntti tonne kivetykselle ja hän ei sitä ainakaan korjais. Se melkee itki. Nii ett kai me sitte tyydytään siihen, että partsin kaikki avattavat seinät on pienesti auki, niin pienesti, ett mun pää ei mahdu siitä välistä. Onneks yöpeehoset mahtuu! Niit on muute aika hurjasti liikkeellä. Mamma sitte lupas, ett kun tulee semmoset pimeet yöt joskus vähä myöhemmin, nii se laittaa tohon lyhtyyn kynttilän ja lupas, ett sitte tulee oikeen isoja peehosia! Jesh - mä odotan sitte sitä ihan rauhassa.

                   

Tää kuva on varmaa kaa jostain kissatalosta! Tai sitte joku ihmisorja pitää meistä oikee tosissaan;D Tääki on taas jostai yleisest riijutusta, mist mamiska hakee kuveja. On se taas ottanut musta uusia kuvia, mutt eipä vaan oo täällä näkynyt *häntä kiemurtaa ärtsysti*.

Kaikille frendeille tosi nastaa viikonloppua - häntä korkeelle kavrut!!!

------------------------------------

Ja entiseen tapaan: tuulettimet ja ikkunoiden avaaminen ovat jo hiukan viilentäneet ilmaa. Täytyy mennä laittamaan kaffetta tulemaan. Ei tässä muuten pääse duunin alkuun Erkkikään, saati sitten sen veli Pekka. Työn suhteen - tämä paranoia näyttää leviävän, eilen jo kolmas leidi täällä alkoi ääneensä miettiä, miksi syksymmällä niin kovin monen sopimus on katkolla. Onko tämä tarttuvaa?

Päivän lekurimoka: Uusioperheen ongelmia lääkärin tekstistä: Viime aikoina perheessä ollut stressiä, koska miehellä on edellisestä avioliitosta 4- ja 2-vuotiaat lapset. Tapahtuneen avioeron jälkeen lapset jäivät äidille ja on nyt kevään aikana huostaanotettu. Äiti ei suostu, että lasten isä hoitaisi lapsia. Oikeusprosessi tulossa. Yhtenäisiä lapsia ei ole. (Kuka tai ketkä on huostaanotettu? Millaisia ovat yhtenäiset lapset?)

Päivän tehtävä: Mikä kodinkone olisin? Tästä sopii kokeilla. Itse olisin kaffenkeitin - nääs: "Kuumenet  helposti, mutta malttiasi et menetä. Pihiset ennemmin itseksesi, mutta murahdat varmasti, jos joku tulee puhuttelemaan sinua väärään aikaan. Pidät juhlista ja ihmisten kanssa olemisesta. Oletkin yleensä mukana kaikissa juhlissa piristämässä muita ihmisiä. Työsi hoidat suhteellisen nopeasti, silti varmistaen että homma hoidetaan oikein, tai ainakin melkein." Hmmphhhhhhh - osa pitää paikkansa erittäin hyvin, osa ehdottomasti ei. Jääpi nyt lukijan vastuulle pähkäillä asiaa ;D

Päivän biisi: Mercedes Benz , yeah...

Päivän slogan: Kaikki eivät voi ja jotkut eivät viitsi. Siinä kaikki.

PERSTAI - TUO VIIKON ODOTETUIN PÄIVÄ, KÄYTÄ SE SIIS HYVIN LOPPUUN ASTI!!!

 

TORSTAI ON TÄYNNÄ, ei kuitenkaan Toivoa ,D

Viikko on jo paremmalla puolella. Lopultakin. Torstaina saa siis toivoa ja joku ehkä Toivoa, mutta ole varovainen, voit saada sen mitä toivot! Jotta kaikilla olisi kuitenkin jotakin toivottavaa, tässäpä kilpailuja. Osallistu ja voita, vaikka frankista nyt en erityisemmin pidäkään, niin linkitän tämän silti tähän ,D Kesälomalainen voi kuluttaa siis iltaansa vaikka osallistuen joka ikiseen skabaan...

Ja sitten tavan mukaan koipirapo: Eilen olin niiiiin kipeä, etten kehtaa kertoakaan. Työpaikalla väitin juuri juosseeni 3000 m:n esteiden SE:n, jotta joku selitys vaappumiseeni olisi olemassa. Eivät ryökäleet uskoneet. Ehkä syynä on se, että he tietävät minun hädin tuskin pystyvän kävelemään hitaasti 300 m. Hirmu helteessä sain kuitenkin pungerrettua itseni kotiin. Ah - rakas pakastin - kaivoin sieltä esiin iltaruuan valmistusaineet eli vihannessekoituspussin, pussillisen sieniä ja kinkkusuikaleita. Menin pötkölleen sänkyyn, asetin huolellisesti  toisen tyynyn jalkopäähän ja vuorasin tyynyn pakasteille. Sitten varo-varo-varovasti jalat tyynyn päälle ja pötkölleen. Mikä ihanuus! Siis aivan uskomaton tunne...... mmmmmmmmmmmm ......vastasi melkein ograsmia, jos joku muistaa, mikä se on - minä en! Tunnin siinä lueskelin hyvin hajanaisesti ja sulattelin pakasteita samalla koipien särkyä lieventäen. Tehosi sen verran, että loppuillan pystyin jopa olemaan koko ajan ajattelematta jomotusta ja sain jopa yöllä nukuttua tuon tarpeelliset 5 h. Yesh!

Tapasin aamulla bussia odotellessani Wanhan Malmin Hörhön, ikuvanhan tutun, joka oli tällä kertaa yllättävän kuosissa. Oli menossa fillarilla (!) ennen klo 6 (!!) töihin (!!!). Ihmeellistä ja outoa. Selvisi, että tämänkin takana on tietysti Nainen. Mitä kaikkea me naiset saammekaan miehissä aikaan. Jopa paatuneimmassa malmilaisessa hörhössä. Oli tosi mukava tavata pitkästä aikaa! Kaikkea hyvää vain heille.

Meillä taas Vincent on näyttänyt parhaimmat  hurmauskeinonsa ja eilenkin tienannut itselleen ylimääräisiä herkkuja. Kyllä kissat ovat ovelia, fiksuja ja tietenkin lisäksi upeita.

----------------------------------

Wuaaahuomenpurrrrrrrrta, kaikki blogikissit ja niiden kotiorjat! Mamma puhuu taas totta. Mä oon aika hyvä ,D Kummisedällä on murtunut kylkiluu ja se kävi eilen aamulla taas lainaamassa mamiskalta jotain särkyjutskaa. Se tuli niin aikasin, että mä olin vielä goisimassa. No, kun mä hiffasin, ett se oli Kummisetä, mä heittäydyin poikittain käytävämatolle ja pyörin sillee söpösti siinä ja puffasin sitä. Sitte se meni lääkekaapille, se kaappi on muuten jääkkärin viekussa. Ennenku se ehti kaapille, mä istuin tärkeenä jääkkärin vieressä ja sanoin sille, että mamma EI oo antanu mulle heekkuja, mä oon ihan nälkään kuolemassa ja katsoin sitä hyyyyvin syvälle silmiin. Eihä se voinu muuta ku antaa mulle raps-kinkkua. Jesh - taas mä sain tuplaheekut. No, piti sitte tietty vähä puffata sitä ja hyristä ja olla kiitollisen näkönen. *kissakikatusta* Mähän sanoin, ett noit ihmisii on helppo flöittaa. Ne uskoo melkeen mitä vaan, kun osaa sillee fiksusti esittää.

                                  

Mamma yritti eilen sitte korjaa sitä kameraa, tai ainaki tutkii sitä. Nyt se sano, ett se kai toimii. En mä kyllä usko, ei se osaa, ku se on mamma kerta! Niin ett mä pyysin sitä sitte laittaa jonku kivan jutskan sielt vriiartlokista tai jostain ja tossa on aika kiva. Mä siinä ihan selkeesti oon kytiksessä. Tai aikastee mun näkönen katti. Mä oon kyllä komeempi! Kyllä kai mamma nyt sai sen tikikaameran toimimaan, niin ett lopultakin mun-mun-mun kuvat ois esillä eikä aina vieraita! Mut lokissa pitää olla kissikuva. Mä olen päättänyt! Nyt mä meen lepäileen, että mä jaksan taas, jos vaikka Kummisetä tulis taas käymään, njaaaaammmmmmmsk!

-------------------------------

Tämä päivä saisi kulua nyt nopeasti ja perjantai menee sitten jo siinä ihan itsekseen. Viikonloppua odotan vain ja ainoastaan kunnon levon takia. Ei ole pakko tehdä mitään, jos ei jaksa tai halua. Muuten, yöradiossa lupailtiin jo mahdollisia ukkoskuuroja! Toivottavasti jo tännekin, helteily alkaa olla vähän liikaa.

Päivän slogan: Elämä on sairaus, joka alkaa sukupuoliyhteydestä ja päättyy kuolemaan.

Päivän tehtävä: Tylsyystesti, eli testaa oma tuloksesi. Erinomaisen mielenkiintoisia tilastoja seuraa, tässä mm. omani, jos se nyt ketään kiinnostaa.

Päivän lekurimoka: Potilaana 20-v. mies. Epäilee sukupuolitautia. Satunnaisella tyttöystävällä todettu kondylooma ja kertonut tästä. (Lääkäri sanelee:) Peeniksessä ja ulkosynnyttimissä ei kondyloomaan viittavaa. Kerrotaan yleisestä kondyloomasta. (Vakava asia, mutta miehellä ulkosynnyttimet????)

Kesken oleva kirja: Reksi on homo ja opettajat hullui!

TULKAA EDES TOIMEEN TOISTENNE KANSSA!!!

KAJAHTANUT KEKSIVIIKONTAI

Haa - mielentila on hieman parantunut. Ei kylläkään Stadin tempuista johtuen. Epäilen suuresti, että tuo erittäin lyhyt jatko työsopimukseen johtuu siitä, että täällä on nyt 3 oikein mukavaa, tervettä, pätevää ja nuorta leidiä lomittamassa - melko pitkäaikaisesti. Mihin sitä enää tarvitaan ontuvaa vanhaa akkaa, jolla on jopa sairaslomia ja joka kroonisesti valittaa ja melskaa kovaäänisesti mm. stadin työhönottopoliitikasta, palkkauksesta, työsuojelusta, työntekijöiden keskinäisestä solidaarisuudesta jne...perkele. Hieman tulee sellainen tunne, että olen ensimmäinen, josta ihan mielellään haluttaisiin eroon, ei toki julkisesti, mutta tämä voisi olla ihan mukava keino. Ei, tämä ei ole paranoiaa!

Mutta eteenpäin eli ensin koipiraportti hyvin lyhyesti: Tein eilen taas pidemmän kaavan kävelykeikan, en pysynyt enää illalla tolpillani ja aamu oli yhtä helvettiä. Mömmöt auttavat just sen verran, että pääsin töihin hyvin hyvin varovasti hiipien. Tästä ei tule mitään, ei yhtään mitään!

Ja sitten ehkä hieman iloisempiin asioihin. Arvoisa, ihana, kiltti ja lutukka tätsy (älä, älä hermostu, tämä on poikkeustilakehumista!!!) toimitti muistikamman, joka TOIMII mun läppärissä. Ihanaa, mahtavaa, upeeta. Kyse ei ollut siis mistään huomattavasta muistin lisäyksestä, mutta ilmeisesti se oli juuri se hiinä-ja-hiinä -kynnys, jotta nyt mylly toimii lähes kuni unelma *koputtaa, suorastaan takoo puuta*. Hyväksyi jopa kaikki päivitykset ja silti pyörii nätisti. Laajakaistakaan ei villuile. Lähes liian hyvää ollakseen totta!

Toinen lähes yhtä mukava asia. Kerroinkin varmaan siitä, että innostuin Katalookin parin päivän ale-alesta, eli alennustavaroista vielä 50 % alea 3 pvän ajan. Eli tilasin kasan paitoja ja hameita, 3 leggarit sekä ihkukätevän helmalakanan, semmoisen laskostetun, upean tumman sinisen, ei rypytettyä söpöhörsellystä. Hain ne eilen. Ainostaan pari paitaa ja hametta olivat hivenen liian pieniä, kuten ajattelinkin, mutta muut olivat juuri mitä pitikin. Kuvittelen olevani siis syssymällä jopa kohtuullisen siististi puettu tarvittaessa. Ihan mukava ajatus pitkästä aikaa. No, sen verran on pakko mainostaa, että koko tuo säkillinen uutta vaatetta maksoi alle 50 egeä eli minusta ei paha, ei ollenkaan...Tarkoitan, että harvemmin postimyynnin alesta löytyy isoja kokoja, esim. paidat maksoivat 1.50 - 3 egeä ja iiisot leggarit 3 egeä ;DD

Kolmas, eikä sitten niin mukava asia. Blogini Lukija ja Huutiksen Tuttava lainasi minulle lainkaan epäröimättä taannoin digikameraansa, kun valittelin, etten saa kuvia ilmoihini. Nytpä tulikin eteen ongelma, jossa ei lähipiiri ole osannut auttaa! Eli - osaisikohan kukaan teistä neuvoa tai onko tullut tällainen ongelma esiin: Kameralla voi ottaa normaalisti kuvia ja niitä voi katsella kamerassa jne. Kun niitä yrittää purkaa koneella, ohjelma ilmoittaa, että kamerassa ei ole kuvia. Kaikki mahdollinen on tehty, eli kuvat poistettu kamerasta kaikilla tavoilla. Otettu sitten uusia kuvia kaikilla tavoilla ja yritetty purkaa ne - ei toimi. Myös patterit on vaihdettu taatusti uusiin. Ainoa tapa, jolla voi ottaa kuvia ja ne saa purettuakin, on pitää kamera sen lyhyen purkupiuhan päässä ja kuvata ja purkaa! Sehän nyt ei tietty toimi käytännössä. Eli jos teillä, jotka olette paljon kuvanneet ja käyttäneet digikameraa, on jotain vinkkejä - otetaan erittäin mieluusti ehdotuksia vastaan, kiitos! Itsellä tämä on eka kokeilu digikameralla, käyttöohjeita ei ole löytynyt netistä enkä enää keksi mitään jippoa =(

Tästä syystä ette siis vieläkään saa ihailla kuvia Vincentistä, mutta hän jaksaa kyllä blogata:

--------------------------

Terrrrrrrrrrrpuuuuuuuuuuuuurrrrrrrrrve - kaikki kissafrendit netissä! Hähää - mun on heti pakko kertoo, ett mä onnistuin eilen flöittaa mamiskaa tosi hyvin *kissavirn - iso kissavirn*. Se anto mulle tietty aamuheekun ja sitte vähän sitä riistahötskää, joka on mun lempparia. No, sitte Kummisetä oli kaatunu ja se oli soittanu mamiskalle, että onks meidän mammalla jotain särkylääkettä. No mammalla on (sillä on sivuapteekki täällä) ja Kummisetä tuli sitte käymään täällä, kun sillä on meidän avain. Sitte se otti ne lääkkeet ja jäi vähäks aikaa juttelee ja leikkii mun kaa. Se on kyll aikas kiva, kun se jaksaa kaikkee munki kaa justkaa ja leikkii. No mä puffasin sitte siltäki vähä, että jos irtois jotain heekkuva. Mä menin suoraa jääkkärin eteen ja joikasin oikee kunnolla. Haa - mä sain lisää sitä riistaheekkua, njamsk. No, sitten mä kävin vielä oikee kiittelemässä Kummisetää ja se oli ihan otettu. Hassuja nää orjat, ei tarvii kun vähän hyristä ja pyöriä siinä lahkeissa ja puffata, niin ne luulee itestään vaikka mitä ,D

No, sitte tuli Poika hakeen mamman kirjastokirjat, kun niillä oli joku kissanruokien hakujuttu, samalla ne hakee niitä kirjoja. Mä en tykkää, mutt mamma kyllä. Musta ne häiritsee mamman keskittymistä mun asioihin. Poika söi sitte keksejä ja maitoa. Heti kun mä kuulin, että se menee jääkärille, mä menin puffaan ja joikaan sillekin. Heheheeeeeeeeeh - seki anto mulle riistaheekkuva!!! Mä sain eilen siis tripla-annokset riistaa ja tupla-annoksen leikeheekkuva! Jesh - kaikki noi ihmispalvelijat meni halpaan, kun meikä vaan osas olla sillee kliffasti ja söpösti!!!! Mä oon tosi fiksu kattendal, vaikka ite sanonki!

                            

Ja kun niitä kuveja ei sitte mamma tai Poika kerta osaa duunaa, nii tässä vähän mun näköne katti iivistää ja näyttää niille kieltä!

Mä lähen nyt taas päivystää partsille - se on kyll ihan ykkösmesta toi mun korituoli!!!

---------------------------------

Että tällaista tänään! Todettakoon näistä työjutuista, että olen - kyllä olen ollut työttömänä enkä pätkääkään pelkää enkä  häpeä tai edes ihmeesti villuunnu siitä. Minua vai ottaa niin hemmetisti päähän tämä Stadin työhönotto- ja työsopimuspolitiikka  nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuoltopuolella, jossa käytäntö on kovin erikoista, muualla tämä olisi laitonta! Siksi siis kohkaan asiasta, myös muiden puolesta. Samassa tilanteessa on lukuisia mm. sairaaloiden työntekijöitä laitoshuoltajista sairaanhoitajiin! Kyse on periaatteesta!

Ja ei kun jälleen etsimään tuoretta kaffetta, en käynnisty ilman sitä. Olen juonut vasta 1.5 mukillista eikä se riitä.

Vihaatko jotakuta - entistä poikaystävää, esimiestä, työkaveria: Tähän on olemassa käytännöllinen ja helppo ratkaisu, käytä Virtuaali voodoota!

Päivän biisi: Oi mutsi, mutsi 1 - Venden muistolle! Hei hyyppä, kelaa sitä alaspäin....ei siinä oo linkkii!

KÄRSIVÄÄ KESKIVIIKKOA TÄÄLTÄ - TOIVOTTAVASTI MUILLA ON MUKAVAMPAA!!!

Ukkospilvet nousevat,

aina vaan näyttää synkemmältä! Eilen raivopäissäni selasin avoinna olevia työpaikkoja. Vautsi, löysin duunin, johon olisin taatusti sopiva, pätevä ja ennenkaikkea - työ olisi ollut jopa itselleni varsin mieluisa.

Eikun soittamaan sitten Herra Työhönottajalle. Tämä  sitten  totesi, että työkokemukseni ja koulutukseni perusteella olisin erittäin, mahdollisesti loisteliaan hyvä ehdokas ao. toimeen. Huomasi sitten kysyä, että kyllähän sinulla on merkonomin tutkinto. No ei perkele soikoon ole! Valitettavasti - he eivät voi ottaa hakemustani  huomioon. Nääs-nääs-nääs kun kelpoisuusehdoissa on ehdottomasti mainittu merkonomin tai vastaava tutkinto! Siis voi perkele (ja anteeksi nyt kaikki merkonomit, tradenomit jne.) - vuonna Miekka ja Kivi suoritettu vanha merkonomin tutkinto selättää siis kaikki suorittamani opinnot avoimessa korkeakoulussa (jokunen appro tullut suoritettua, valitettavasti vain eri tiedekunnista ja siten, että niistä ei saa tutkintoa aikaan itkemälläkään). Lisäksi olen käynyt edellisiin hommiini liittyen useita erilaisia täydennyskoulutuksia ja -kursseja (mm. yliopiston järjestämiä). Juu - ei, en minä sitten olekaan kelvokas. Kysyin kuitenkin vielä, eikö tähän ole mahdollisuutta hakea dispanssia. kuten valtion virkoihin? No ei, eipä ole, kun se nyt on kirjattu tänne, niin siitä ei ole mahdollisuutta sitten mitenkään (???) poiketa! Eli merkonomikurppa (anteeksi taas kaikki merkonomit!), joka ei ole koskaan ikuna tehnyt ao. toimeen liittyviä tehtäviä ja jolla ei ole vaadittavia erityistaitoja ja -tietoja menee piru vieköön ohitseni. Siksi, että hänellä on Tutkinto. Ei ole kaikki nyt ihan kohdallaan siellä, jos ei ole täälläkään!

Johtopäätös: Pysyn täällä 30.9. asti ja jään suosiolla työttömäksi. Alan juoda viinaa, kirkasta viinaa, urakalla. Haen kaikkia mahdollisia tukia, käyn leipä- ja ruokajonoissa, mikäli humalaltani kykenen ja elän hissukseen kissani kanssa. En enää edes hae aktiivisesti töitä. Ja tuskin niitä tullaan kotiin minulle tarjoamaan. Jos tullaan, käyttäydyn työhönottohaastattelussa niin huonosti ja epäkohteliaasti, etten varmasti tule valituksi. Koska tulen saamaan ansiosidonnaista päivärahaa n. 2 v:n ajan, ehdin luultavasti sinä aikana juoda itseni hengiltä. Tällöin myös yhteiskunta välttyy maksamasta eläkettä ja kalliita hoiva- ja hoitokustannuksia vanhuudessani, jota en tule siis saavuttamaan. Näin kaikki voittavat!

Aurinko ei siis edelleenkään ole laskenut vihani ylle! Ei - nyt ei ehdi juoda viinaa, täytyy alkaa suunnitella vallankumousta. Ei kuitenkaan nyt helteellä, täytyy odotella hieman keveämpiä kelejä. AK47 on kevyt ase, mutta kyllä siinäkin on tällä ilmalla rahtaamista. Eli, vanhan vappupuheen sanoin:

"Yllytän kaikkia, nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia, tarttumaan aseisiin ja murskaamaan väkivalloin tämän yhteiskuntajärjestelmän, jossa ihminen ei enää ole ihminen vaan järjestelmän välikappale. Tarttukaa aseisiin ja saattakaa ne palvelemaan työväenluokkaa kautta maailman. Eläköön vallankumous! Eläköön tovereitten verellä punattu tie, jota me tulemme astumaan ilolla ja kunnioituksella!"

Eli jo ois kirveelle töitä - saati sitten AK47:lle!

-------------------------------------

Yhdyn mamiskan puheeseen! Me Punaiset Kissat olemme jo pitkään olleet halveksuttu osa kissojen rintamaa. Yhtykäämme siis ja perustakaamme joukko, jonka tarkoituksena on turvata orjiemme ja palvelijoidemme asema, jotta meidänkin olomme korjaantuisivat ja raps-kinkkua, suikalelihaa ja herkkuja olisi tarjolla muulloinkin kuin vaatimattomina tilipäivinä! Eläköön sissikissit! Eläköön Loistava Kissi -järjestö!

                                              

Tässä minä olen jo tähystysvalmiina! Minä olen valmis toimimaan kissojen ja orjien puolesta - oletko sinä?

--------------------------------

Raivoni ei aivan vähällä tunnu laantuvan. Tarttis varmaan jotain rauhoiketta, tai sitten muutama siideröinti-ilta, jotta tunteet vähän tasoittuisivat. Liikaa kuttuilua liian lyhyen ajan sisällä. Johan tässä hermostuu tällainen tosi tasainen velhotar, kuten minäkin!

Päivän tehtävä: Opettele kiroamaan lennokkaasti!

Päivän slogan: Tee aina selvinpäin se, mitä lupaat humalassa. Opitpahan ainakin olemaan hiljaa!

VOIN VAIN TOIVOA KAIKILLE TEHOKASTA TIISTAITA!!!

 

ANNA AURINGON LASKEA RAUHASSA VIHASI YLLE

Vaali raivoasi, kehitä kostoasi, nauti siitä! Eli nyt kidutan kaikkia entiseen tapaan typerällä "Mitä minä olen tehnyt, mitä en ole tehnyt, mitä voisin tai haluaisin tehdä" -ilmoitusluontoisilla asioilla sekä Vincent blogittaa entiseen tapaan! Haluatte tai ette, mitä se mulle kuuluu.

Ei masentava maanantai, nukuin viikonlopun lähes putkeen. Välillä heräilin ja tein ns. pakolliset eli söin ja siivoilin, ruokin Vincentin, join kaffeetta, nettailin ja taas unta kaaliin. Selvät masennuksen merkit siis. Lisäksi tänä aamuna koin olevani teräkunnossa siihen asti, kunnes astuin ulkona ensimmäisen askeleet katukivetyksellä - se perkeleenmoinen kipu suorastaan pisti ulvahtamaan lähes äänettä. Tosin jo aikaisemmin mainittu lehdenjakaja (joka taas oli huomattavan myöhässä) tuli samalla vastaan ja sain ulvahduksen muunnettua kätevästi Aaaaaahh-Huomenta! -tervehdykseksi. Katsoi se minua vähän oudosti....No, kun ei ole täyttä annettu, ei voi sitä vaatiakaan.

Palaan vielä permantaihin ja työasiaan. Tämä mahtava Stadin uusi työsopimus, ihan 30.9. asti, se kyllä lisää meikäläisen työmotivaatiota niin maan perkeleesti. Tänään siis kiroilen ihan ääneen, en enää käytä **** tai (=#Y¤/", koska nyt alkaa mennä jo yli sietokyvyn! Mietin jo, että alanko käyttäytyä täällä, kuten eräät, eli juoruilla, kuljeskella huoneesta toiseen teeskennellen tekeväni jotain tärkeää jne? Toisaalta, minusta ei ole tuohon. Olen liian tottunut tekemään töitä ja liian tarkka siitä, että se tehdään, mitä on sovittu. Eli en osaa lusmuilla. No ehkä ihan vähän, eli voin iltapäivällä vähän lokittaa työajalla...

On niin hemmetin kuuma päiväkin tulossa. Kyllä työajan jaksaa, mutta helle on pahimmoillaan silloin, kun meikä lähtee kotia. Ja vielä se, että lähes koko kävelymatkan kotiin aurinko räköttää suoraan nassuun. Kääk - pelottaa jo etukäteen, inhottaa, sitten taas pää märkänä kotona ja suoraan punkkaan ja koivet ylös.

Vincent sitten bloggaa myös tavalliseen tapaansa, voi jättää lukematta, jos ei kerran halua tai viitsi tai osaa:

---------------------------

Purrrrrrrrrrrrrrmenta kaikille koville kolleille ja söpöille kissaleideille! Ei ole nyt enää kissoillekaan sopivat kelit nääs. Mä päivystän kokonaan partsilla tai bastussa, ei muualla voi olla. Mä läähätänkin jo ja pistelen menemään vain nappuloita ja vodaa. Ei toi pehmoruokakaan oikeen kiinnosta. Paitsi kalkkunaleike, jota orja jo sentäs osaa antaa ihan ite ilman hirveetä kerjäämistä. Hyvin mä sen aika noppaa oon kouluttanu! Eilen ku se pääsi taas koneelle, mä hyppäsin taas sen olkapäälle. Siitä se tykkää. No, myönnetään, tykkään mäkin siitä kun orja painaa poskensa mun kylkiin ja sitten taas päät kolisee *hih*.

Kaksi juttuu palvelijan ois vielä opittava: pölkkärin käytön ajaksi kissa vois mennä naapuriin hoitoon ja jääkkäriä avatessa kissalle pitää antaa heekkuja. Siis pölkkäri on maailman inhoin kapine, moppi kaa, mutt sen voi aina tappaa. Ja miks avata jääkkäriä, jos ei sieltä ota kissasyötävää. Niih!

                                   

Jesh - tonkin foton mamma löys jostain riijutusta, mutt siinä vois olla vaiks joku kamu ja pikkubroidi ,D Niin siis Poika ei saanut niitä mun-mun-mun kuvia jollain jutskalla kamerasta, niin ett sitte ei oo nyt kuvia. Mamma saa hoitaa. Mä lähden päivystään!

-------------------------------------

Ei ole kuvia, ei. Toivottavasti Belgarion nyt saa sen ulostulon toimimaan. Luulen, että tiedän missä vika oli, mutta luultavasti Belgarion ei puolestaan usko minua....No, katsotaan.

Täytynee alkaa siis jälleen vääntää perstain kiireisiä ja katsoa, onko kaffetta jäljellä! Kävin availemassa ikkunoita ja laitoin tuulettimet päälle. Tämä muistuttaa huonosti lämmitettyä saunaa näin viikonlopun jälkeen.

Päivän lekurimoka: Potilas tullut vastaanotolle niska-hartiakipujen vuoksi. Määrätty Burana 600 mg 1 x 3 ja Sirdalud 1 x 2 -3. Niskaohjeita. (Oliskohan tarkoitettu niskajumppaohjeita?)

Päivän biisi: Aamu alkaa A:lla

Päivän slogan: Niin kiero, että varastaisi tätinsä kukkarosta vaikka mandariinin.

RATTOISAA MAANANTAITA - IHANAA TYÖVIIKON ALKUA!!!

JOS JOKU VOI MENNÄ PIELEEN

niin se todellakin meni eilen pieleen! Per****le etten paremin sano. S****na, VILLU!!!!

Ensin digikaamera tilttas, eli poika ei saanut ulos kuvia. No mä keksin yhden kiertokikan, jota se nyt isänsä luona sitten kokeilee.

Seuraavaksi palomuurin päivitys ei suostunut yhteistyöhön. Tai siis suostui - siten, että sulki automaattisesti koko myllyn. Eli tää paska läppäri ei suostu edes sitä päivitystä ajamaan vähäisen muistin takia. Eikä ollut siis sitä kampaa. Joten ei perkele, nyt toimitaan pelkällä virustorjunnalla ilman palomuuria sitten, s******na, minullapa ei ole paljon tietoja täällä, viekää neki villuun.

Tämän taistelun ja kärähtäneen pizzan syönnin jälkeen ei enää laajakaista suostunut toimimaan! Pääsin vasta tänään 14 tiimoilla itse asiaan. Voihan VILLU, sekin.

Lisäksi kuulema kirjoitan liian pitkiä tarinoita, eikä kissa voi kirjoittaa siten kuin  Vincent  kirjoittaa. Ja kuvatkin on kehnoja ja ryysittyjä! Ei helvatu sentään - nyt alkoi riittää.

Lisäksi nilkkojeni kohdalle on kuni sitaistu polkupyörän sisuskumit, jotka särkevät kaikissa asennoissa!

Mietin jo kansantieteellisen olviretken aloittaista, mutta päädyinkin nukkumaan koko eilisen ja osan tätäkin päivää. En siis kirjoita enää tänään ei myöskään Vincent eikä kuvia ja linkkejä ole - ei ainakaan tänään!

NYT ON VARMAAN SITTEN KAIKILLA TOOOOOOOOOSI  KIVAA - RAIVOSTUNUT VELHOTAR EI OLE KIVA TUTTAVUUS!! NIIH!!!

Viikon paras aika LAUANTAI-AAMU.......

Mahtavaa, upeeta! Taas pääsee rauhassa ihastelemaan näitä varhaisaamuja. Anteeksi, hehkutan näitä jatkuvasti, mutta kun nämä ovat niin ihanoita, rauhallisia, kauniita...Ei voi kuin tuijotella ulos ja käväistä useamman kerran partsilla katselemassa rauhassa. Eikä tarvitse mennä töihin (tämä oli ehkä se tärkein asia ,D).

Huh - kamaluuksien kamaluus peljästytti pahasti minut ja Satujatar-tätsyn eilen illalla. Vuodatus ei toiminut! Nytkin - ainakin minun rämppäkoneella - tuntuu jotenkin hidastuneelta, mutta toimii kuitenkin. Eli oli pakko lärpättää puhelimessa. Nauratti. Satujatar yritti nimittäin saada kovasti tietoa Elma-tädin tilanteesta...onneksi muistin jotakuinkin viimeisten muutaman rivin sisältämän infon, joten asia ei jäänyt kalvamaan koko yöksi.

Olin itsekin eilen illalla harvinaisen pirtsakalla tuulella (otin tunnin tirsat heti töistä tultua) ja väänsin Huutikseen kasan ilmoja myytävistä räteistä. Siihen muuten menee yllättävän paljon aikaa, kun pitää vielä muistaa hötömölöä kotitarpeiksi. Ai niin - Huutiksessa nick ei sitten ole Polgara, ettei tule väärinkäsityksiä! Tuon parin tunnin jälkeen olisin ollut valmis lokittamaan niin viimosen päälle, mutta kun ei toiminut niin ei. Onneksi suosikeissa oli jokunen blogspotin osoite, lueskelinkin pari tosi mielenkiintoista juttua, joihin myöhemmin palajan!

Tänään on sitten vaihteeksi vuorossa matonpesukoneen lisäarvonta eli mitkä ykämatot pyykätään nyt ja mitkä myöhemmin. Lisäksi lupasin vääntää Belgarioille pizzan (tarkoittaa sitä Riitan metripizzaa lisäherkuilla), jos hän tulee avittamaan. Pitäisi tehdä vaikka mitä, mutta taidan ottaa taas vähän univelkaa takaisin eli kunnon päikkärit on ainakin otettava. Kumma juttu - aina kun nukun päivällä tai menen jo kunnolla herättyäni vielä  uusille tirsoille näen tosi eläviä ja outoja unia. Belgarion kertoi samaa. Joku järkevä selityskin tähän on olemassa, mutta hirmu yleistä on muutenkin.  Asiasta todisti myös Kummisetä ja pari työkaveria.

Vielä eilisestä: erehdyin töissä röökillä ollessa kertomaan tuon stifla- ja pohjallisjutun. Yksi kuulijoista oli ilmeisen kade!? Yritin vielä siinä sivussa selittää, miksi siis todella  ne on määrätty ja miten kipeä oikeasti olen. Eipä tuntunut menevän perille. Tunsin itseni selkeästi terveydenhuoltojärjestelmän väärinkäyttäjäksi, huijariksi jne. Ja yksi kehtasi sanoa, että miksi tulen yleensä sairaana töihin. Jösses - tiedän, että saisin sairista, mutta kun en tule kuitenkaan pääsemään eläkkeelle ilman kunnon diagnoosia, en edes halua sitä sairista kuin aivan poikkeustilanteissa. Suurin osa näistä henkilöistä ei todellakaan tajua, millaisella lääkityksellä, kivulla ja säryllä vääntäydyn töihin! Pirulauta!

Meinasin unohtaa: Stadi teki merkittävän kulttuuriteon eli työsopimustani jatketaan - 9.8. - 30.9.06 väliseksi ajaksi. Juu, toki tulee jatkoa sitten, ihan ilman muuta, sanoi lähiesimies! Ilmoitin kuitenkin klikkaavani Huutiksen auki ja aloittavani jakkupuvun etsimisen. Jos ei tuota velkaa olisi, niin....

-------------------------------------------

Mä vähän luulen, ett parempi mamman käydä duunissa. Se takaa mulle safkat ja rauhalliset loikoilut! Muuten se märisis tai siivoais himassa. Onneks se taas heräs näin aikasin, mun ei tarvinnu ees purista mun aamuherkkua. Mä saan sen jo automaattisesti - mun kotiorja alkaa olla jo aika hyvin koulutettu! Jesh - kiitti vaan kaikille  kollegoille vinkeistä. Se toimii. Eilenki mä sain vielä iltaleikkeen. Mä olin tosi kilttinä mamiskalle ja sitte mä kiipesin sen olkapäälle. Siitä se on joteski ihmeellistä - aatelkaas nyt! Mutt sieltä näkee aika hyvin ja mun mielestä on kiva puffata sitä päällä, siis tökkästä sillee et päät vaan kolisee *kissavirn*. Kyll me molemmat tykätään toisistamme, vaiks välillä vähän molemmat on äkäsii ja sillee. Se menee ohi ja sitte taas puristaan ja äiti sanoo mua mussukaks ja vaikka miks nupuks, se on kyllä pikkusen ällöö ,>

Mä luulen, ett mammaki kaipaa seuraa ja mä kans. Kun me ollaa vaan kaksistaaan. Mutt me ollaan molemmat niin kranttuja eikä me päästä hakee seuraa, niin sitte me vaan puffataan toisiamme ja jutellaan hirveesti. Mamma kertoo mulle välillä pitkii tarinoita ja mä kommentoin sitte tärkeimmät. Ollaan me kissat tosi tärkeitä noille ihmisille! Miten ne oikein pysyis järjissään, jos meitä ei olisi?

Häh - no ton se laitto kyllä mälsästi - mutt olkoon, taas jostain vriiklipartista. Kun MUN kuvia ei siis oo vieläkää. Poika heti tänne ja kuvia kaa! Ja nyt, ja heti, ja välittömästi! Tai kissan kosto on oleva kaamea ja odottamaton.....

-----------------------------------------

Vincent on oikeassa. Alan kaivata seuraa, siis ihan elävää ihmisseuraakin ,D Kun olen nyt vuoden verran ollut aikalailla umpiossa. Eli en jaksa töiden jälkeen lähteä mihinkään ja viikonloppu menee työstä toipumiseen, ei tule lähdettyä eikä pystykään lähtemään mihinkään. Kapakoitakaan ei oikein jaksaisi, ei ainakaan meidän lähijuottolaa...Täytyy alkaa kehitellä jotain systeeminpoikasta asian ratkaisemiseksi.

Mutta nyt minä menen lötköttämään ja lukemaan.

Kesken oleva kirja: Åsa Nilsonne: Pimeään peitetty

Päivän slogan: Minä olen eläessäni läikyttänyt yli niin paljon viinaa, että amatööri ei ehtisi sitä edes eläessään juoda!

Päivän lekurimoka: Potilaalla siis alkoholihepatiitti. Kehoitettu jatkamaan alkoholin käyttöä, jotta perustauti ei pahenisi (siis ilm. käytön vähentämistä, mutta jotakin on jäänyt pois...;D)

Päivän video: Simpsonit livenä *krääh*

LOKOISAA LAUVANTAITA - LIKISTÄKÄÄ  TOISIANNE!