NIINPÄ, ON NUKUTTU, TUNNUSTETAAN!

Welhotar on nukkunut kuni tukki. Vaikka ihmettelen, miksi tukki on jotenkin erinomaisen hyvä nukkuja... Tai heräsin kyllä jo klo 2 kollijolinaan, ruokin Vincentin heekuilla, join kaffet ja otin mömmöt. Silmät olivat kuitenkin sen verran sihneessä, että päätin mennä suoraan sänkyyn takaisin. Mietin kyllä päivitystä, mutta en jaksanut. Näytettiin sen verran mielenkiintoisia kotivideoita. Mikähän siinä on, että kun menen uudestaan nukkumaan tai päikkäreille, aina on tiedossa actionia oikein vimpan päälle? Nyt olin diilaamassa huimeita Eliten puistikossa. Paha vain, että siellä oli myös lääkäreitä (Lääkäripäivät alkavat ensi viikolla) ja poliiseja. Oli järjestetty joku ihme väijy-juttu. Ja minä esitin jotain osaa asiassa. Jännää oli. Niin jännää, että oli pakko herätä jännityspissille....Huh, vieläkin vähän on jännä olo!

Tänään ja huomenna saa sitten nukkua vaikka koko päivän, väliaikoina lueskella ja syödä. Oikein sopivaa tällä kertaa. Hätäisesti pääsin eilen kotiin, oli sen verran kipeä olo. Mutta ilo ja autuus - Belgarion oli käynyt kaupoilla ja kirjastossa, joten mitään ei puutu ja jos puuttuu, so not, sitten ollaan ilman. On tupakkaa, kahvia ja makaroonia! Niin ja kirjoja! Minun viihdyttämisekseni ei paljoa tarvita. Olen hyvin tyytyväinen tähänkin. 

Harrastin myös eilen illalla kuuluisaa tuunausta. Minulla on ollut yöpöytänä pala roskiksesta pelastettua valkoista kirjahyllyä. On vain kututtanut, kun siinä on reunat. Olisi reunat saanut sahattua pois, mutta sitten olisi tarvittu hiekkapaperia, maalia, maalisuti, tärpättiä (siis maaliin!!!) ja kaikkea, joten miten minä olisin jaksunut?! Sen sijaan odottelin, milloin Huutikseen tuli sopivan kokoinen tarjotin. No, nyt se sitten tuli. 4  juurolla sain siihen marimekon vanhan tarjottimen, joka sopii kuin nenä päähän. Täsmälleen oikeaa kokoa ja väriä (Muija, eli alla valkoista, mustat pikkutiplut). Sitten vain tarjotin niiden reunojen päälle ja kas - minulla on yöpöytä, jossa on 1 pieni ja 1 iso välikkö ;D Oikein toimiva ja nätti. Täytyy ottaa kuva, kun kamera palautuu taas kotiin. Täytyy myös myöhemmin liimata se tarjotin reunoista kiinni alustaansa, jos vaikka joskus vahingossa tönäisee viritystä vähän lujemmin... Tässä nyt ois sitten pikku vinkkiä muillekin  - saa käyttää, kunhan mainitsee MINUT!!!

Kummisetäkin kävi eilen jorisemassa. Ymmärsi ottaa vain yhden pullon viiniä mukaansa. Sanoin viimeksi vähän pahasti siitä, että tulla nyt tänne vetämään kaatolärvänderit, kun minä en ottanut. Nyt sitten otti siivosti eli joristiin puoli iltaa siinä kaikenlaista ihan sulassa sovussa. Täytyy tänään poiketa pyykillä, jäi pari asiaa vielä varmistamatta. Siis selvinpäin varmistamatta. Tosin Kummisetä oli unohtanut, että tänään kaupat eivät ole auki. Tod.näk. joudun huomenna kutsumaan hänet syömään. Herkkuna taidetaan tarjota ryynäreita ja perunamuussia. Ryynärit jakavat kansan kahteen osaan - me pidämme niitä tosi herkkuna! Ja kotitekoista muussia. Taidan yltiöpäisesti vääntää myös vispipuuroa, jömmassa on ainakin kilo tiukkaan muussattua puolukkaa enkä käytä sitä juuri mihinkään muuhun. Hmph. Taitaa olla vähän nälkä, kun ruoka-asiat häiritsevät jo tässä kirjoittaessa.

--------------------------------------------

Purrrrrrrrrrrrrrr, no vähäks mull on ruaka aina miäless! Hei kavrut, ei mamiska muuta ku motkotti eile siitä merkkaamisjutskasta - mutt kaiennee se lupas käyttää. Se näytti sitä puukkii ja se on just se kaamein haisupurveli! Iha hirvee, siit menee hajuaisti pitkäks aikaa, sattuu ja aivastuttaa. Emmä sitä haluu, en. Kyll mä hei yritän mamiska, varpisti! Jooha, ei kaiennee (toim.huom. Pakko, jos ei homma muuten toimi!). No, heekutki on vissii loppu. Eilen sain vaan kissinruokii. Ei enää lohta, ei mitää!  Siks mä herätin mamin kahelt, ett mä saisin heekkuja. Ei tykänny, mutt ei halunnu antaa mun joristakaa. Niit et sillee sitte. Mä sain heekut - kalkonit ja maitonapiskat ja vähä paijaust. Orja meni takas goisii!

 

Blog images

Mä aattelin, ett vähäks toi on niinku Musta tai Hössö toss vinkkaas ja kurkkiis *kikattelee*. Nii ett tost linkist pääsee hakee kaikkee omituist räpellyst tänne lokiisa, jos tahtoo. Mä en niit kaikkii kyl tahtonu. No, pääasia, ett nyt ollaa taas mamin kaa jotenki sovuss - tosin sillee hiukka pitää olla varovasti.....Mutt mä meen jatkaa goisimist! Kliffaa päivää vaan kaikille!

--------------------------------------------

Vincent siis vaihteeksi sai puhuttelun ja näytettiin uhkaavasti avointa cayenne-purkkia. On se kumma - ei usko, ei. En haluaisi kissan kyllä nuuhkaisevan tuotakaan, mutta pakko kai se on, en halua myöskään pissityynyjä sänkyyn, nimittäin!

Päivän slogan: Älä anna heille anteeksi, sillä he tietävät aivan tarkkaan, mitä he tekevät!

Päivän biisi: Union Maid ;D

Lukemista juuri aloittamassa: No juu, kohtaolenlukenutKjellWestönviimeisen eli vuorossa on Kjell Westö - Missä kuljimme kerran. Lisää asiasta tarpeen mukaan huomenna.

 

                             

                      LOPPIAISTA VAAN LOKISTANIAAN!

PERJANTAI, PERJANTAI, PERJANTAI...

*lauleskelee*. Harvoin sitä on niin odottanut perstaita kuin tällä viikolla. On ollut harvinaisen pitkä viikko, muka vain 4 päivää. Ja joka päivä olen aamulla herätessäni ollut väärässä päivässä. Eilen olin varma, että on jo perjantai. Eipä tietenkään, ei. Onneksi tänään on, lopultakin. Ja onneksi sataa. Ei siis pelkoa liukkaudesta. Kun vaan jaksaisi tämänkin päivän vielä lusia. Ja huomenna nukun pitkään. Siis sen jälkeen kun olen jo kerran ollut hereillä, tehnyt päivityksen ja ruokkinut kissan. Ja sama kertauksena vielä sunnuntaina. Lisäksi aion nukkua niin paljon päikkäreitä kuin mahdollista. Univelkaa on aika rutosti!

Belgarion siis täytti eilen vuosia. Oli jossakin, ei halunnut kertoa missä, enkä kehdannut sen enempää udella. Hmph. Tänään hän lupasi käydä puolestani kaupoilla, kirjastossa ja asioilla. Voin siis painua suoraan kotiin Herjaamolta. Ei tarvitse jonotella kaupoissa - siellä on kuitenkin taas ihmisiä ostamassa kärrylasteittain tavaroita, alekin vielä... Jäks! Pääsen luistamaan kaikista velvollisuuksista ketterästi. Koska en ostanut Belgarionille mitään "käytännöllistä lahjaa", hän saa silkkaa rahaa. Sen vähän, mikä nyt irtoaa. Mutta ainakin sille on käyttöä, toisin kuin kaikilla turhakkeilla. Lisäksi lupasin tarjota jotain herkkuva, jos hän on vielä paikalla, kun raahustan kotiin.

Kuulutan jälleen perään sitä työhaluttomuuseläkettä! Näillä diagnooseilla kun näyttää olevan hankalaa jo päästä sairaslomallekin, saati sitten eläkkeelle, voisin todellakin jäädä työhaluttomuuseläkkeelle. Tässä olisi siitä todistuskin. Jostakin kumman syystä se ei ole kelvannut toistaiseksi KELAn tätsyille (kiitosta vaan laatijalle!).

ASIANOSAISILLE/TO WHOM IT MAY CONCERN

 

Täten todistan että Polgara Welhotar on täysin haluton tekemään työtä. Tämä johtuu useammista seikoista, joista tässä osa:

 

- huono, suorastaan mitätön palkka

- ääliömäisiä työtehtäviä

- tyhmät työkaverit

- tyhmät pomot

- kuivat työpaikan bileet

- ei miehiä työpaikan bileissä

- harvoja mukavia naisia työpaikan bileissä

- kissa joutuu olemaan yksin päivät

- ei kuljetusta työpaikalle

 

Työ rajoittaa

- alkoholin nauttimista

- vapaa-aikaa

- nukkumista

- liikkumista

- nettisurffaamista

- tupakointia

 

Muita ongelmia

- Sen nyt vaan on tyhmää tehdä töitä.

- Kirjojen lukeminen kotona on huomattavasti mukavampaa.

- Huimausaineet ja työ eivät lainsäädännön mukaan sovi yhteen.

- Töissä ei saa nukkua eikä kotona nukuta öisin.

- Kela maksaa paremmin.

- On kivempaa olla kännissä kuin selvinpäin.

- On mukavampaa olla kotona kuin töissä.

- Kissa tarvitsee päiväkotipaikan tai omahoitajan, jos pitää käydä töissä.

 

Tämän kaiken oikeaksi todistaa.

 

 

Polgaran Kaveri

Työn orjat r.y.

Eikö vaan ole pätevä paperi? Ja minulle ei todellakaan tulisi vapaa-ajan ongelmia, tekemistä olisi vaikka kuinka. Miksi minun halutaan olevan kipeänä töissä, jos joku terve työtön olisi halukas näihin hommiin ja taatusti mieluummin tarpeen täällä, kuin vihdumainen minä? Nih!

------------------------------------------

Purrrrrrrrrrrrrrve, kavrut! Joo, kyll se on nyt taas pakko tunnustaa, ett tuli käytyy taas merkkaa se sama tyyny *nolo virn*. Ja mamiska tosissaa poltti päreesä. Se nääs ei ollu laittanu sitä kaiennee, mitä se meinas. Se oli unohtanu koko jutun ja luottanu, että mä en enää sitä tee. No juu - hirvee kurmutus, vähän niskanujuutusta ja />"#T&"!= sanoja tuli sitte eile. Vaiks sitä oli vaa tippa. Mutt kylhä se sitt taas lauhtu ja mä sain lisää viälä sitä lohta ja maitonapikoita, vaiks se uhkas, ett ei enää tuu ikuna muuta ku kissinruakaa. Karmeen puhuttelun se kyll piti. Eikä ollu kauheen paijatustuulella sitt iltasellakaa viälä, vaiks mä vähä yritin. Olin mä kyll noloki, ett ei silti! Eikä toss nyt ollu viälä kaikki. Ku mull on viälä toss lohta ja kissinruakii, nii mami ei aamulla laittanu sitt uusii ruakii. Mä sain kalkonii ja maitonapikoita taas. Ja mä olin kyll ihan nätisti, vähä kävin purasee kanervoja vaa. Mutt ku se ei hiffannu laittaa muuta... Mä ootin siihen asti, ett orja oli lähdössä. Sitt se laitto sen kumiseepratakin päälle. Ja eiku hyökkii sen jalkoihi ja pakoo. Vähäks se pelästy, ku se oli jo menossa ja mä otin spurrihyökit, puretus-raapasut ja äkkii pakoo. Ei se voinu enää saada mua kiinnikää. Nyt kyll ihan vähä pelottaa, ett muistaaks se viälä tän jutun illall ku se tulee....

Nimittäin, jos mä en ala olee vähä kildempi, nii sitt mä voin joutuu tämmösee tilanteesee! Hrrrrrrrrrrrrrrr. Nyt täytyy alkaa miättii, mist mamiska vois ilahtuu illall - iha oikeesti siis... Se on kliffaa viikendii kaikille Lokistanian komeille kolleille ja fiksuille leideille!

------------------------------------------

Senkin karvainen otus - räyh! On Vincent oikeassa, enhän minä voi olla pitkään toiselle vihainen, en millään. Ainoa ystävä ja juttukaveri huushollissa, miten sitä nyt sitten voisi olla ärtsynä!

Jään jälleen odottamaan henkilöä, joka tulee toimeen kaffettimen kanssa!

Päivän slogan: Jos ovi suljetaan nenäsi edestä, voit odottaa, että ne loputkin sulkeutuvat!

Päivän biisi: This Land Is Your Land

Luettavana parhaillaan: James Patterson - Pahan kidassa

                                 

                PERJANTAI - NYT PÄÄSEE NUKKUMAAN!!!

MIKSI PITÄÄ TEHDÄ SITÄ, MITÄ PITÄÄ TEHDÄ?

Miksi pitää siis tehdä töitä? Ikuisuuskysymys. Ja edelleen, terveenä tekisi suht.koht. mieluusti Herjaamo-hommia, mutta nyt ei tahdo jaksut enää riittää. Jos olisi mahdollista, olisin päivittänyt lokini kotona ja sen jälkeen vetäytynyt lämpimän peiton alle lukemaan ja jatkamaan unia ihan rauhassa. Puuhastellut jotakin pientä ja nukkunut lisää. Mutta ei - tänne vaan, prle! Syynä on ainoastaan lokin päivitys; kotikone on hitaampi. Jos tekisin päivityksen kotona ja keittäisin kaffet sekä jäisin lukemaan jotakin, en varmaan tulisi ollenkaan. Silloin voisin ehkä vääntäytyä lekurille hakemaan sairaslomaa. Mutta kun säästää päivityksen töihin, on tänne pakko punkea itsensä heti aamusta. Ja kun on Herjaamolle päässyt, on se ja sama, vaikka onkin sitten täällä koko päivän. Hyvä syy käydä töissä - hah! Josta taas aasinsillan kautta ketterästi keleihin: eli tänään oli upeva aamu, lievä pakkanen, ei pluikasta. Sain siis kohtuullisin vaivoin käveltyä vaadittavat reitit. Samalla huomasin, että on täysikuu. Minä nukuin, sen minkä nukuin, erinomaisen hyvin. Vain aivan liian vähän eli n. 4 h. Ei se oikein riitä.

Miksi sitten yleensä pitää ja päivittää lokia? Päivitys ainoastaan siksi, että tietäisi mikä päivä on ja mitä ns. pitäisi tehdä. Koko loki yleisesti ottaen siksi, että olisi jotain, jota varten herätä ,> Lukulistakin kulkee tuossa alhaalla vain siksi, etten lainaisi samoja kirjoja uudelleen. Kaikella on siis oma tarkoituksensa. Vaikka hyvinkin itsekeskeinen.

Josta taas tulikin mieleen, että Belgarionilla on tänään syntymäpäivä - onnea, jos satut lukemaan tätä ennen kuin nähdään! Nörde täyttää 19 v. Voi hyväinen aika! Silloin kun Belgarion syntyi, satoi vettä kuni aisaa. Talvi tuli vasta joskus helmikuussa. Ja pakkaset. Pitäsiköhän sitä jotakin lahjaa...toisaalta mietin juuri, että pitää soittaa ja ahdistella roudausasioissa joko tänään tahi huomenna. Ehkä sitten tänään, voisi tarjota herkkuja - tai jotain.

Eksyin eilen iltapäivällä taas Lokistanian syövereihin. Nyt jopa muistin laittaa ylös joitakin kiinnostavampia lokeja. Yleensä se unohtuu. Samalla tuli vietettyä aikaa Huutiksessa. Nyt kun tavallinen vaatevarasto, takit ja yökkärit on uusittu, tarvitaan vielä jotakin pientä. Ainakin kengät olisivat tarpeen. Pari paria ,D Lisäksi pitäisi vielä myydä tavaroita pois, kun vaan saisi nekin ilmot aikaiseksi. Ilmojenkin vääntämiseen menee yllättävän paljon aikaa ja kuvatkin pitäisi ottaa. Äh - pikkuhiljaa.

----------------------------------------

Purrrrmenta taas, kavrut! Mun pitää taas ihan ekaks ihmetellä, ett kyll toll mamill on ihanii työkavereita. Ykslin lähetti mulle iiiison paketin lohta, siis semmost perkausjutskaa, jost mami sitt irrotteli mulle biittejä. Hei - vähäks oli heekkuja. Ja ihan mulle vaa. Mä kyll luulen, ett mamiki ois halunnu maistaa niit, mutt sill oli taas jotai omii sösselöit! Eli kiitti, leidi K. Lohi oli huisin heekkuva ja sitä on viäläki jälellä, njamsk!!! Mä muuten oon vähä töpänny taas merkkaukse kaa, mutt ei kerrota viälä tolle orjalle. Kyll se varmaa sen huamaa kohtapian. *huoh* Se tyyny, kais muistatte.... Nii ja sitt mä sain viälä hurrrrrjasti silityksii, ku yks mamin tuttu kävi hakemas silt jonku taravan lainaks. Se ei ollu enne nähny mua, nii se vaa halus paijattaa ja silittää. Se ei kyll ollu kissaihmine! Sill oli ollu kissa, mutt ei enää. Se haisi koirille ja hevosille - aika hyvälle oikeestaa. Ja sitt se kehu mua - krhmn! Eikä turhaa tiätty, kylhän mä oon fiksu ja filmaattine!

Nyt ei sitt enää on mun kuvei, mutt mä löysin tän. Tää on ihan ku himasta, hirveesti kirjoi ja kirjoi ja kirjoi! Ja sitt mamiskaki tua niit aina vaa lisää ja kiikuttaa taas johonki takasi. Ihan omituist puuhaa. Ainaski ku se ei oo lainannu mitään Kaikki maailman hiirulit -kirjaa tms. mua varten. Huoh - mä söin taas vähä sitä fisuu ja nyt mä painun goisii. Vähäks mamii taas harmitti lähtee duunii *kiero kissavirn*. Tassutellaa taas huamenna!!!

--------------------------------------------

Kissoja käy aina vaan kateeksi! Minä jään taas odottelemaan jonkun sellaisen ihmisen tuloa, joka uskaltaa leikkiä kaffettimen kanssa.

Päivän slogan: On niin hiljaista, että voin kuulla sloganin putoavan!

Päivän biisi: Jäätelöauto

Aamulla luettu loppuun: Scott Westerfeld - Niin eilistä, erittäin suositeltavaa luettavaa sille, joka haluaa tietää, mikä on cool ;D

                           

                   TOSIKKOMAISTA TORJANTAITA!

 

YHTÄ JA TOISTA ON HÄVIKSISSÄ!

Toivon, Uskon ja Motivaation lisäksi olen kadottanut jonnekin suurimman osa Sosiaalista Elämää sekä osan Elämää. Jos joku sattuu näkemään niitäkin lomailemassa etelässä, otan ilolla vastaan myös palautukset. Ziitos!

Tämä ns. elämä on yhtä jankkausta ja kipua. Mömmöjen voimalla töihin ja töistä kotiin. Sen jälkeen on niin repoväsynyt, että ei jaksa yhtään mitään. Ei pysty kykenemään lähteä edes kavereille kylään saati sitten iltakävelylle tai muihin hupaisiin rientoihin. Olisi niin kiva joskus poiketa tosiaan vaikka parilla kaljalla (oikeasti parilla, ymmärrätte varmaan tarkoituksen) ihan noin spontaanisti. Tai käydä ilman erikoisjärjestelyjä kaupoilla tai kirjastossa. Ei, ei se onnistu. Eilen en jaksanut edes viedä roskapusseja. Pirulauta. Kummisetä soitti ja yritti pakottaa minut lääkärille tänään. Mutta kun en jaksa edes sinne. Siis tapella akuuttiaikaa ensin ja vielä roudata raihnaisen itseni vastaanotolle kuulemaan vidhuilua. Ja jos hakisinkin sairaslomaa, työhön palatessa olisi sama taas edessä. Ruuhkaa, joka pitäisi purkaa...

Taitaa olla parempi vaan pysytellä hiljaa täällä pömpelissä ja yrittää pitää välillä pientä taukoa. Kipu on siirtynyt nyt myös polviin ja kyynärvarsiin. Eilen en saanut enää harjattua hiuksiani toisella kädellä. Hmph. Lisäksi eilisiltana jämähdin ensin syömään Wanhaa Kostajaa, koska oli niin älytön nälkä. Sen jälkeen jämähdin taas koneelle pariksi tunniksi, kunnes huomasin olevani uppojäykkis. Oli pakko kaatua vähäksi aikaa sängylle, joka on onneksi aivan vieressä ja yrittää oikoa pahimpia kramppeja. Sitten iskikin jo hillitön väsy. Ei nukkumaväsy, vaan toivoton loikoväsy. Sellainen, jossa uni ei tule, vaikka yrittäisi. On vaan väsy.

---------------------------------------

Purrrrrrrrrrve, kaikki mun kollikavrut ja upeet leidit! Mä en ollu eilen väsy, tai siis myähemmin joo. Mamiska duunas donarii, hei. Arvatkaas sainks mä vähä hepulin, ku mä tunnistin donaripurkit. Mä aloin purista hurrrrrrjan kovasti, koska mä tiädän, että mä saan niist aina osani. Mamii nauratti, sen miälest mä pidin kai hirveet mekkalaa. Kai sitä täytyyki vähä mekkaloida, ett saa ruakaa. Nih! No, se anto heti mulle kunnon biitit sitä fisuu. Njamskista, njam. Ihan melkee parasta ruakaa! Mutt sitt ku mä olin syäny, mä tiätty pesin itteni kunnolla ja pistin maate tohon pikkusoffalle. Ihan sikiuneen. Ja mitä teki orja? Kun siält kuvalaatikost tuli jotai, mitä se halus kattoo (toim.huom. päivittäin edes uutiset), se tuli melkee mun päälle makaa. Ensin se herätteli mua, mutt kun mä en heti suastunu siirtyy, nii melkee kaadutaa toisen päälle! Olisko susta kivaa, häh? Mähä meni ihan sekasin tommosest. No, sitt mä kapusin orjan päälle, hirvee homma kyll piänelle kissalle ja kävin siihe loikoo. No sitte se taas nousi. Ei yhtää osannu olla paikallaa. Epistä tollane jatkuva meuhkaamine. No, mä jäin sitt pummii iltanapikoita ja sainki montaska. Ja orja kaatu sänkyy piankohta. Mutt yälä mua alko taas nälättää ja jolisin mamiskan hereille. Hei vähäks se oli pahall päällä. Ei laittanut ees valoja. Heitti mulle vaa yhen kalkonin ja sano, ett nyt on yä ja jos mä en ala olee hiljaa, tapahtuu kummia. Miten niin kummia? Tarkottikohan se Kummisetää? Mä en nyt taas tajuu. Se oli sitt viäläski vihaskana, ku se aamull heräs mun herätysjolinaa. Jotai se sano, ett se lukittee mut yäks basee tai johonki, jos se ei ikuna saa rauhas nukkuu. Siis mut. Ehei, ei onnistu. Mä soitan itte kissa-asiamiähelle ja teen valituksen tai Hesyyn tai jonnekki. Mitäs nukkuu väärinä aikoina. Oma syy, ihan oma!

Jesh - viälä löyty yks basekuva. Tän jälkee ei sitt taida enää olla mun kuvei, ennenku poika taas tekee niitä. Tarttee oottaa taas. Pöh! Mutt mä löydän kyll varpisti sitt muit kivoi fotoi... ei ne kuitenkaa oo MUN ja tää on MUN paikka meijän lokissa, nih. Ett mä lähen nyt kuiteski goisii vaihteeks ja miättii, mill tuulell mami mahtaa illall olla. Tarttee vissii olla kiltisti välillä ,D Se on moi taas huamisee!!!

-------------------------------------------

Harkitsin yöllä tosiaankin Vincentin sulkemista kylppäriin (se on iso, sisältää saunan jne.), koska rakas karvainen lapseni piti hillitöntä älämölöjolinaa puoli yötä. Ja minua kun olisi todella nukuttanut... Nytkin nukuttaa. En mene vapaaehtoisesti keittämään kahvia. Eilen oli pakko. Tuo Herjaamon kaffekeitin on pärsheestä, me vihaamme toisiamme.

Päivän slogan: Robin Hood - missä olet nyt, kun tarvitsen sinua?!

Päivän biisi: Nainen mustissa

Kesken olevaa luettavaa: Arne Dahl - Eurooppa blues, jälleen jatkuu tämä pohjoismainen dekkarilinja - hirmu paljon hyviä dekkareita muuten suomennettu viime aikoina...,D

                          

         KÄRSITÄÄN TÄMÄKIN KESKIVIIKKO, VAI?!

 

UUSI VUOSI, VANHAT TAVAT

Eli täällä sitä vaan kökitään Herjaamolla taas tänäkin aamuna. Ihana ilma, sopiva sade, ei liukasta. Welhotar kääriytyi seeprakumitakkiinsa ja väänsi jalkoihinsa maiharit - ja kas, pääsi tänne ilman hirveämpiä vaivoja. Että sitä voi olla iloinen siitäkin asiasta, ettei tarvitse katsoa joka askeleella, voiko tuohon astua, onko siinä liukasta jne. Ja jännittää niitä olemattomia lihaksiaan. Oli melkein ilo tulla töihin. Ei, minulla ei ole kuumetta. Ilahduin vain tästä kelistä. Jatkukoon tämä tällaisena vaikka Vappuun asti, silloin voisi sitten vähän lämmetä. Kiitos!

Heheeh - arvatkaas oliko Kummisetä eilen kipeä. Nimittäin päivitykseni jälkeen hän huomaamattaan tyhjensi koko pullon, alkoi kuorsata ja minäkin menin takaisin nukkumaan - mikä helpotus. Heräilin, teeskentelin jotakin pientä ja lueskelin klo 14 asti. Jolloin siis Kummisetä heräsi maatakaatavaan krappikseen. Tai varmaan vielä puolihumalaan. Kaikki oli pahasti. En voinut kuin naureskella kunnon lounaan juuri nautittuani ja pari vaatetta korjattuani. Hän kutsui minua ikäväksi ihmiseksi ,D Toki, toki - oli vaan niin kiva, kun ei itsellä ollut minkäänlaista krapulan poikastakaan. Kummisetä sitten poistui lähimmälle kioskille hakemaan helpotusta ja lupasi poiketa tänään tahi huomenna muiden asioiden nimissä käymään.

Tänään pitäisi yrittää taas hoitaa pari virastoasiaa puhelimessa. *Huoh*. Ei siinä mitään, minä olen erittäin hyvä puhumaan, mutta kun näitä ihmisiä ei saa koskaan kiinni. Täytyy varmaan soittaa suoraan alanumerosta alanumeroon, jolloin ao. henkilö luulee, että kyseessä on virkapuhelu *kiero virn*. Jotakin hyötyä Tsadilla työskentelemisestä on ainakin se, että aika usein pääsee jonon ohi tällä tavalla... Muista hyödyistä ei sitten juuri kannata puhua.

Eli - vuoden ensimmäinen työpäivä. Sitä varmaan täytyy juhlistaa jotenkin. Onneksi on jälleen lyhyt viikko. Mutta - lauantai on jälleen pyhäpäivä. Että jaksaa kututtaa. Kirjasto ei ole auki, kaupat eivät ole auki. En voi tehdä silloin mitään järkevää. Pesutupaa ei saa käyttää. Sinänsä laiskottelu ei ole ongelma, vaan se, että nyt kaikki tavallisen lauantain aamuroudaukset yms. pitää hoitaa joko torstaina tai perjantaina iltapäivällä. Ja jotenkin epäilen, että tuolloin on liikkeellä väkeä aika paljon. Lähtisinkö vaikka torstaina aikaisemmin? Hmph - juu, hyvä ideo. Belgarionillakin on lomaa vielä tämä viikko. Tosin kysessäni asiaa, hän väitti olevansa kovin "kiireinen"....

-------------------------------

Purrrrrrrmenta kaikki kattiskat taas! Äh - mun tarttee heti kertoo, ett eile mä taas unohdin ihan kaikki mamin komennukset. Mä kävin haukkaas kanervoja, mä kävin viitakossa syämäss kuivii lehtii. Mutt mä en koskenukkaa kissinruahoon. Arvatkaas, sanoks mami taas /)"#¤&!". No juu tiätty. Mä luulen, ett sitt se vähä kosti. Meill oli nääs sikasuikaletta ja mä sain vaan pari biittii, siis pari, hei. Tosi mälsää. Ja orja vaan söi, ainaski kaks perunaa ja sitt sitä pataa. Ja mulle laitettii joo kissinruakaa ja sanottii, ett siält sopii syädä. Vähäks mua ketutti. No sitt mä kiipesi kuiteski mami viakkuu pikkusoffalle ja se paijatti ja silitytti mua. Mua alko taas harmittaa ja mä puretin sitä ja äkkii pakoo! Se ei sanonu mitää, mutt ku mä tulin takas, se katto mua tosi pistävästi... No, mä olin sit hirvee kiltti koko illan kyll. Ja aamulki mä herätin sen vast pual neljält. Ett se ehtii olla mun kaa. Mutt sill aikaa, ku se väsäs kaffetta, mä menin partsill jolisee ja huutaa kaiken kurjuutta oikee kunnon kolliaarialla! Wau, musta se kuulosti tooooosi hyvältä. Mutt ei mamist. Se sano, ett siihe aikaa aamust ei oikee kandeis pitää tollast mökää. Siis mökää, hei. Mähän taiteellisesti vedin vaa vähä skaaloi tai mitä ne nyt onkaa...

Mikskähä melkee kaikki kuvat musta on tällasii? Tai siis niinku, kyllähä mä aikastas paljo goisin. Juu ja yleensä täss soffall ja tällee kääröll. Ett taas niinku tällane foto. Mami otti jotai uusii kuvei, mutt se saa ne sitt taas myähemmi. Höh. Mutt nyt ku mami on taas mennyt duunii, mä voin alkaa miättii, mitäs mä tänää sill oikee keksisin....*kiero kissavirn*. Tassutellaa taas huamenna!

----------------------------------------

Jään jälleen odottamaan jotakuta saapuvaksi. Joka haluaisi riidellä Herjaamon kaffettimen kanssa. Minä en siihen helvetinkoneeseen enää koske!

Tänään ei ole päivän slogania, sen sijaan voitte katsoa tämän tupakointivideon - ihan vaikka siitä syystä, että Tsadin työpaikat eivät nyt sitten muuttuneetkaan tupakkavapaiksi eikä tupakkatauoille tarvitse leimailla ulos-sisään ;D

Päivän biisi: Purple Haze

Kesken olevaa luettavaa: Sharon Lawrence - Jimi Hendrix; mies musiikki ja totuus, paljon parempi kuin edellinen suomennettu ns. elämänkerta....

                              

        ERINOMAISEN VIEHKOA TYÖPÄIVÄÄ KAIKILLE!

YHTEISRINTAMA

 

Kun ihminen ihminen on,

niin leipää hän tarvitsee.

Suunsoitto ei nälkää karkoita

eikä tyhjää täydeksi tee.

Siis vasen, yks kaks,

siis vasen, yks kaks,

missä paikkasi, tiedätkö sen?

Tänne päin, täällä marssivat työläiset.

Sinä myös olet työläinen!

 

Kun ihminen ihminen on,

hälle vaatteita tarvitaan.

Palopuheet ei suojaa pakkaselta

eikä rumpujen paukutuskaan.

Siis vasen, yks kaks,.....

 

Kun ihminen ihminen on,

hän ei potkuja ota huvikseen,

eikä toista ihmistä orjuuta

eikä alistu orjuuteen.

Siis vasen, yks kaks....

 

Proletaarit kahleita teiltä

muut koskaan ei murskaksi lyö!

Siksi työläisten vapautus olla voi

vain työväen luokan työ.

Siis vasen, yks kaks,

siis vasen, yks kaks,

Sido toveri taisteluvyös.

Tule työläisten yhteisrintamaan -

sinä työläinen olet myös!

HUOMENTA, LOKISTANIA!

Sun tyttös valvoi taas ja ahkeroi - eli valvoi huolellisesti vuoden vaihtumista toiseksi! Kyllä se vaihtui. Ihan normaalisti. Muut ampuivat raketteja ja örvelsivät. Minä katselin ikkunasta ja täsmälleen keskiyöllä parvekkeelta tätä outoa näytelmää. Ja selvin päin. Mielenkiintoista.

                    PAREMPAA  VUOTTA  2007!

En taida tässä viitsiä sen enempää rapota, mutta viime vuoden puolella oli 1.5 lähes kivutonta päivää. Toivottavasti tänä vuonna on enemmän. Lisäksi toivoisi tietysti saavansa nukkua vähän enemmän! Tänä aamuna Vincentin ja Kummisedän kaksinpuhelu koskien ihmistä, joka vain nukkuu, vaikka kello on jo 5.30 sai minut väkisin nousemaan ylös Niin - siellä nuo hauskat vintiöt jo olivat pöydän ääressä, Kummisetä sieppomassa aamudrinkkiä ja Vincent pummimassa herkkuja. Olivat hyvin ihmeissään, kun en vielä tähän mennessä ole lainkaan ilahtunut heidän mukavasta aamuherätyksestään ja hauskoista puheenaiheistaan...grrrrr. Kun nyt kerrankin olisi nukuttanut ihan aidosti ja oikeasti vaikka vähän pidempään. Niin pitääkö sitä ihminen raastaa ylös. Pitää. Sanoi Kummisetä. Nyt hän huokailee tuolla, pitääkö sitä aamulla heti sännätä koneelle. Pitää. Minua ei kannata puhutella noin puoleen tuntiin heräämiseen jälkeen, jollei halua pysyvää vahinkoa sielulleen.

Eilisilta meni kyllä ihan siedettävästi. Eli Vincent rauhassa istui ja katseli raketteja ja pauketta. Lähinnä uteliaan ihmettelevänä. Kummisetä riipoi viinaa. Minä söin paahdettua hapanleipää eri peitteillä. Onneksi olin nukkunut  päikkäreitä klo 17 asti, lähes melkein kokonaan ainakin. Nyt kyllä toivoisi, ettei olisi valvonut. Humalainen seurustelunhaluinen mies ei ole minusta oikein parasta mahdollista seuraa tällaisena aamuna....toinen grrrrrrrrr.

Uuden vuoden lupauksiakin tehtiin. Luvattiin olla kilti, molemmat. Lisäksi Kummisetä lupasi olla juomatta vihreää, hedelmäesanssilla maustettua likööriä koko vuoden ajan. Mikäli kuitenkaan muuta alkoholipitoista ei ole tarjolla, tästä lupauksesta ei tarvitse pitää kiinni. Minä puolestani lupasin kutsua Kummisedän kerran viikossa syömään. Siis kutsua, ruokaa en luvannut. Ja ruokaa se on kaurapuurokin (Kummisetä inhoaa puuroja!). Taitaa olla mukavan ja terveellisen ruokavalion ajat edessä *kiero virn*.

Lokini lukijoille toivotan edelleenkin parempaa v. 2007 ja jokaiselle jotain, mitä on oikein kovasti toivonut! Ja tietysti sitä, että lokin lukeminen jaksaisi edelleen kiinnostaa. Minä en lupaa kyllä tämän lokin suhteen muuta kuin samaa vanhaa väninää ja valitusta, ruikusta, rapoja jne.

-----------------------------------------

Purrrrrrrrrrrrrrrmenta kavrut! Kiva kun eile olitte käyneet kaikki jättääs toivotuksii ja sillee. Mäki toivon teille kaikkee kliffaa ja paljo heekkuja ens vuadeks! Meill oli eile mukavaa. Mä valvoin noide kahe orjan kaa ihan siihe asti, kun hirveesti amputtii. Eikä mua pelottanu tai haitannu se mökä. Mä vaan makoilin toss soffan selkämyksell ja tsiigailin. Sitt ku just keskiyällä iha hirveesti paukku, mä menin kyll kysyy mamilt, ett onks se joteski vaarallist. Mutt mami sano, ett nou hätä, nii mä rauhotun ja jatkoin vaa lötkötystä. Ja sitt mä sain eile kaikkii heekkuja. Mä sain munuaisii, njamskista. Ja sitt muitki heekkuja viälä, juustooki ja lohipateeta ja kaikkee ja oviilia ja - en mä taida muistakkaa kaikkee! Huh - mä olin ihan täynnä. Mutt kyll mä taas jaksoin pummii aamuheekkui äsken, kalkonii ja napikoita!  Ja kyll mä oon yrittäny teilleki kaikill muistaa jättää ihan henk.koht. viästii, mutt jos ette oo saanu, nii nyt mä kruksaan sitt jo Kollikalenterist eka päivän. Se on 1.1.2007. Näyttää hyvält, hei!

Hih - kattokaas, pimeelläki mä voin vahtii partsill, niinku nyt tässäki! Tää on otettu iha myähää illalla, mutt mamiskall oli se salamakaamera...  Ett ei niiku näy, ett oli oikeesti iha pimeetä! Täss mä oon päivystäny nyt talvisin. Kesäll mä käytän koritualii. Kesäll on muutenki kivempaa ku on kaikkii öttiäisii ja yäpeehosii, joit metsästää. Talvell ei oo. Paitti sisäll semmosii píänii mustii, joit mami sanoo kukkakääpäsiks. Niit mä sitt metästän joskus. Nii on ollu vaa muutama, höh. No - mutt mä oon saanu heekut ja nyt mä meen kuuntelee Kummisedän jorinaa. Saiskoha silt jotai ylimääräst heekkuu. Mä meen ainaski koklaa. Se on purrrrrrrrrrr taas huamisaamuu!

--------------------------------------------

Huominen, hmph! Herjaamo kutsuu taas. Ei kiva, ei mukava, ei hyvä... sattuu taas, koskee ja särkee. Nukuttaa. Nukkuminen korjataan päikkäreillä heti kun Kummisetä lähtee! Varpisti, nih!

Päivän slogan: Jos joku asia ei onnistu, kokeile toista tapaa - luultavasti sekään ei onnistu!

Päivän biisi: Kitara, taivas ja tähdet

Luettavana eli vielä vähän kesken: Robert Jordan - Vainajien kaupunki (Ajan pyörä 23. osa)

                            

                 MUKAVAA MAANANTAITA KAIKILLE!