EN EDELLEENKÄÄN PIDÄ SUNNUNTAIPÄIVISTÄ - EN!

Just, sunnuntai—aamu, kaunista ja hiljaista. Näistä kesäaamuista minä pidän. Aurinko on nousemassa eikä mikään ole vielä kovin huonosti. Nukkuminen meni taas ketuillensa. Tuli juotua eilen kaffetta pieniä saavillisia enkä saanut ottaa edes päikkäreitä, oli liikaa kiireitä. Särkee ja juilii, sekä koipia että olkapäätä. Tässä päivän valitusosuus heti alkuunsa.

Belgarion oli onneksi lomalla ja apusti kiltisti kaikissa puuhissa. En minä paljoa kehtaa pyytääkään. Kunhan kävi apteekissa sillä aikaa, kun minä raahustin kauppoihin. Lisäksi hän kävi ostamassa Tuijalle ison kasvusammion. Niin ison, että multa ei riitäkään siihen. Emme saaneet flikkaa siis istutettua uudestaan. Täytyy jotenkin saada hoidettua lisää multaa. Kirjojen kanssakin oli heikkoa, vain 7 varausta ja jokunen hyllystä – ei siis tarpeeksi. Pitänee käydä lähikirjastossa tai pyytää Kummisetä hakemaan varauksia viikolla. Risma tarjosi tipua taas keltaisella, kähmin vähän mukaani. Muuten ei juuri aleja ollut. Paitsi tietysti vihannestsioskista, hah, sain ison nipun purjoa 1 eurolla sekä viikon palan inkivääriä 50 sentillä. Liiteristä mukaan tarttui halvennuksella vain leipää ja vihanneksia. Juu, kesä on tulossa. Kurkku ja tomaatti ovat jo melko kohtuuhinnoissa. Porgana sen sijaan alkaa olla harvinaisempaa herkkua (?) ja kotimainen kehnossa kunnossa. Porganat jäivät sitten kauppaan. Ostin kesäkurmitsaa ja maissia sekä herkkareita. Eiköhän näillä viikko taas pärjätä. Ruuaksi Belgarion sai intilais-thai –vaikutteista tofu-vihannesmättöä ja tagliatellea. Kyllä, luitte oikein. Piti olla nuudeleita kotona, ei ollut. Olen melko kyllästynyt tavisriisiin, joten yllättäen kaapista löytynyt tagliatelle maistui tosi hyvältä sotkun kanssa, suorastaan herkulta. Belgarionkin kiitteli ja vetäisi kaksi isoa annosta, minä kans. Jälkkäriksi bostonkakkua ja kaffetta. Ruoka oli siis hyvää!

Belgarion ei ilmeisesti sitten lomaile ensi viikolla, luultavasti joutuu virka-aputehtäviin. Seuraavan viikonlopun ympärillä eli perjantaina sekä maanantaina ja tiistaina on sitten pääsykokeita pariin paikkaan. Hän ei vielä tiennyt, onko lomilla vai joutuuko vain käymään Upiksesta mennen-tullen-mennen pääsykokeissa... Njäh, ikävää. Mielelläni näkisin ja ruokkisin hänet sinä viikonloppuna. No, kohta on intti loppu ja ainakin hän yrittää kovasti keskittyä myös pääsykoepuoleen. Tämä toivoo, että Poika pääsisi nyt johonkin opiskelemaan *peukuttaa jo etukäteen*!

Myöhemmin iltapäivällä tuli taas tuo entinen työkaveri käymään hakemustensa kanssa. Teimme (tai siis minä tein) jälleen yhden valituksen ja toisen hakemuksen perusteluineen ja liitteineen. Aikaa meni pari tuntia ja leidi oli tyytyväinen. Olin vaan kirotun väsynyt ja kipeä, en jaksanut pahemmin seurustella enkä juoruilla. Palkkioksi tyrkytettiin alkomaholipitoista tölkkijuomaa, jonka jemmasin heti jääkkäriin helteitä odottamaan ;D Edellinen hakemus tuotti leidille hiukka yli 200 juuroa ja lupauksia, joten ei paha. Tässä välissä Hörhö ehti käydä hakemassa loput rahansa, melkein heitin ne oven raosta ja ilmoitin, että turha käydä täällä muutamaan viikkoon. Lupasin kuitenkin vielä ottaa vastaan seuraavat rahat, koska hän ei mitenkään ehdi saada henkkareita, avata tiliä ja infota siitä maksavalle taholle tässä ajassa. Eli tämä kerta vielä, sitten se on loppu. Minen jaksa enkä tahdo. Piste!

Enkä edelleenkään pidä näistä sunnuntaipäivistä, argh. Pitäisi jaksaa siivota, tehdä pikkuhommia, vääntäytyä suihkuun ja kaikkea. Taidan mennä kohta yrittämään pieniä aamupäikkäreitä. Ei huvita, ei kiinnosta, ei jaksa!

--------------------------------------


Purrrrrrrrrrrmenta, kavrut! Mmmm, mami jo kertoki, ett Poika oli täälä. Ja te tiätte, kuin mä tykkään siitä. Mä sain taas mätköttää sen viakus ja sillee. En syäny sitä sotkuu, mitä noi veti. Mä sain pussiruakaa, uutta taas. Sitä onki monta plaatuu, toi oli vissii jotai isoo tipuu. Hyvää kuiteski! Ja sitt mä sain kehui, ett mä alan olla siistin näköne ja sillee *ylpeä virn*. Mä sitt vaa makoilin Pojan viakus ja nuuskuttelin, ku se söi jotai heekkui, mitä mamikaa syäny. Jotain makeet semmost. Hyvält haisu, mutt en tahtonu. Nuuskuttelin vaan ja kiipesin sen päälle, tsihih. Sitt tuli taas se ihmine, ku ennenki on käyny. Seki muisti kehuu mua. Mutt ku ne rupes paperihommii, ni mä päivystin sitt tota rintterii. Se on mun homma tsekkaa, ett ne paprut kans tulee siältä ulos. Tuli ne, ett mä tein mun päivän hommat niinku. Meninki sitt partsill ottaa suulist, ku mun miälest oli ihan helle jo. Mä viivyin siälä niin pitkää, ett ku mä tulin sisäll, mä olin ihan repo. Piti mennä taas pöydän alle kylmäll lattiall ottaa vähä relaa. Kattokaas ei oo hyväks olla liian kuumaskaa, ett sitt pitää vähä viilentää tuukkii tollee. En menny heti maminkaa viakkuu goisii, ku siinäki oli kuuma eikä mamikaa goisinu. Ett myähemmi sitt. Mamiki taas pönki ylös ja sillee, ett kilti piäni kissi saanu kunnoll nukkuu, höh. Aamull mä sainki maksamakkaraa biitin, njam. Ja sitt napikoit. Tual on viäl kissinruakaa vähä, kohta mä meen skruudaa sen veks. Mami vois laittaa tänää jotai kunnollist ruakaa, jos viittis. Aina se safkaa väsää, mutt en tiädä, millast tänää on taas tuloss. Ja hei, partsill ilmesty semmone hirmuse iso, änpärii isompi astia tolle kasvistuksell, ku on ollut tual jo viikon. Höh, entäs jos mä putoon sinne? Mua melkee pelottaa tommone!



Täss mä yritän tavottaa mun käpäläll mamii, sill ON napikoit, mä tiädän... Hei, kliffaa söndaagii kaikill. Me taidetaa painuu goisii. Huamisee.

-----------------------------------------

Vincent käyttäytyi eilen taas oikein esimerkillisesti, kerrankin...

Päivän slogan: Kaikki viittaukset ja maininnat nimiin, paikkoihin, henkilöihin, heidän ominaisuuksiinsa sekä tapahtumiin ovat todenmukaisia ja oikeita!

Päivän biisi: Pikajuna helvettiin

Luettua: James Patterson – Iso paha susi, Alex Cross-tarina jälleen. Ei paha, Cross on siirretty FBI:n koulutukseen ja riveihin, myöhemmin muihinkin hommiin. Tällä kertaa selvitellään valkoisten kauniiden naisten sieppauksia, joka ilmenee valkeaksi orjakaupaksi, tosin omituisin variaatioin. Aika tehokas kirjoittaja tämä, minä tavallaan pidän näistä jutuista. Helppolukuista tavaraa, inhokkeja tapahtumia, Crossin perhe-elämää ja ongelmia, ystäviä jne. Tietty kaavahan näissä näkyy, mutta mitä siitä. Oikein sopivaa luettavaa muun puuhastelun välissä, poliisi- ja rikoskirjojen kavereille aivan suositeltavaa luettavaa. Ei mitään suurta kirjallisuutta kuitenkaan.


                                    

                                                  SÖNDAAGIA!

MINÄKÖ PSYKOKO, MUAHAHAAHHH =O

Pakkohan se oli Tipun yllytyksestä tehdä tämä persoonallisuustesti. Juu, neuro, psyko jne. Mitenkäs tämä nyt ei yllätä yhtään mitenkään =I

26% - Ulospäinsuuntautuneisuus
Seurallinen, pitää juhlimisesta, keskustelee, kaipaa jännitystä, ottaa riskejä, toimii hetken mielijohteesta.
35% - Psykoottisuus
Piittaamattomuus muista ihmisistä, eristäytyminen, sopeutumattomuus, empatian puute, vihamielisyys, piittaamattomuus vaarasta, julmuus, epäinhimillisyys.
87% - Neuroottisuus
Ahdistunut, huolestunut, masentunut, mielialan vaihtelu, syyllisyyden tunteet ja alhainen itsetunto.
21% - Valheasteikko
Mittaa taipumusta antaa vastauksissaan itsestään todellista terveempi tai sosiaalisesti suotavampi kuva.

Sopii kokeilla - ei tosikoille eikä itsensä liian vakavasti ottaville!

                                           

                                     VALHEELLINEN NEUROPSYKOPAATTI!

NUKKUMISTA JA KAKKAJUTTUJA

Uaaah – ja komeeta aamua vaan! Welhotar on lievästi nukkunut, mutta ei vieläkään tarpeeksi. Unet ovat olleet taas tämän viikon vähissä, kun särky on ollut aika pahana. Menin eilen kirjan kanssa sänkyyn ja nukahdin jo klo 21 tienoolla, ylös tuossa 4.30 aikoihin kissimärinään. Nousin pariin otteeseen yöllä, toisella kertaa oli pakko ottaa lisälääkitystä. Näin viikonloppuna sen voi tehdä, kun ei tarvitse olla tikkana Varastolla heti aamusta... auttoi juuri sen verran, että sain vähän lisää unta. Hyvä näin, koska tämäkin päivä on kuitenkin aika raskas – siis meikäläiselle, ei normi-ihmiselle.

Heheh – Belgarion ja hänen uusi kännikkänsä. Lähetin alkuillasta tekstiviestin, treffataanko tänään kirjastolla. Ei vastausta. Soitin sitten myöhemmin, oliko viesti edes tullut perille. Reaktio nauratti: Pitäisikö tuota puhelinta jotenkin vahtia, vai? Minä yritin selittää, että siitä kyllä kuuluu ääniä, kun tekstari tulee. No, kuka niitäkään kuulee, kun pelaa täysillä kuulokkeet korvilla ,D Eli sovittiin normitreffeista sitten kirjastolla. Ehdotin myös, että pitäisi muutenkin huolta puhelimestaan. Se on jo kerran soittanut minulle itsekseen, pitkään... Että sellaista uutta, nörtti känniköiden ihmemaassa *kikattelee*. Hyvähän se, että minä ja kottaraiset nyt saavat Belgarionin kiinni, jos asiallista asiaa ilmenee. Tietysti myös mahdolliset opiskelu- ja työasiat hoituvat helpommin, kun ei tarvitse päivystää langan päässä exän luona tai meillä. Elisalla tuntuu olevan kova hätä lankapuhelimiensa takia ,D Minäkin sain niin halvan kk-tarjouksen, että suostuin pitämään lankaa vielä vuoden. Ihan siitä syystä, että minulla on ihana numero (ja erityisesti siksi, että aika moni tuttava soittaa vain siihen). Jos nyt vielä sattuisi, että jään sairikselle tms. on langalla kuitenkin käyttöä vielä toistaiseksi, puhelut langalta langalle ovat halvempia ja kotona ollessa tulee soiteltua kuitenkin enemmän ja tarkistettua erinäisiä asioita.

Olipa Varastolla eilen tosi kiiruinen päivä. P-P juoksutti kaikkia ympäriinsä, papereita kanniskeltiin isoissa pinoissa, jotka lopulta päätyivät pöydälleni. No, ehkä ensi viikko on sitten vähän rauhaisampi. Rästiin ei jäänyt kuitenkaan mitään kiireistä, ei minulla eikä muillakaan. Yhdessä siinä huokailtiin, kun P-P lopulta malttoi poistua hiukan etuajassa lomalleen. On se omalaatuisensa päällikkö, tarkka ja työteliäs, vaativa, mutta jos hoitaa hommansa, tulee välillä kiitostakin. Ja jos itse joustaa, joustaa hänkin puolestaan. Mies on johtamistaito—oppaansa lukenut. Voisi olla pahempikin pomo, kuulin muilta, että hän pitää aina omiensa puolta.

Uhh, pää on tyhjä. Täältä ei tänään irtoa mitään hassunhauskaa (onko koskaan irronutkaan) päivitystä. Paitsi, että en ole kertonutkaan, että melkein oltiin takson kanssa mukana tässä! Eli olimme paikalla juuri ruttauksen tapahduttua, ennen poliisia ym. viranomaisia. Kuski oli heti sitä mieltä, että autojen asento oli niin omituinen, että joku oli ollut kännissä... Sattuu ja tapahtuu, juu. Onneksi kuskit yleensä kiinnittävät myös meikäläisen turpavöihin, itse en niitä usein saa kiinni, kun tuo olkapää ei taivu tarpeeksi.

No niin, tästä sitten tekemään kauppalistaa! Tofua täytynee laittaa marinoitumaan. Jos ei se tänään Belgarionille kelpaa, teen siitä huomenna omaa eväsruokaa. Ei se varmaan miksikään mene, jos se köllöttelee marinadissa vähän pidempään. Argh, joku juhlapäivistä taas, äiteinpäivä. Inhottaa, se tietää kammottavaa ryysistä kaupoissa. Tämä EI tykkää, ei yhtään. Olisitte käyneet viikolla ostamassa ne niljakkaat kakkunne! Tämä on niitä juhlia, joita meillä ei juhlita, näitäkään siis.

-----------------------------------


Purrrrrrrve, kissinkat! Juu, juu, mä töppäsin taas. Mutt ette kyll usko, toi mami tiäs sen etukätee! On se joku ihme selvän näkijä tai niinku semmone, ku tiätää. Eile ku se oli lähdös duunii, mä jolisin toss sänkyss ja tein kakkishommaa sillee vähä valmiiks. Toi yritti saada mut hiekkiksell, enkäs menny. Mitäs ei antanu heekkui ku tavisruakaa vaa. Nii ni ku se oli lähteny, mä vedin siistin piäne tortun sen paikall sänkyy. Ja se monta kertaa sano, ku se lähti, ett jos sänkyss on jotai iltapäiväll, turha olla kavruu sitte. No juu *nolo virn*. Ku se sitte tuli, mä olin partsill. Hetihä se hiffas, ku kaikki matot ja sänky oli sotkettu. Mä kuulin vaa ett prrrrrrrrrrrrle ja sitt mua viätiiki jo basee, siis mä ihan itte menin. Toi riisu sitt sänkyy. No ei siitt menny ku päiväpeitto. Enkä mä tajuu, miks sekää. Siinähä oli vaa yks kuiva kakka =O Nii et semmost. Mutt mistä se vois tiätää sen etukätee. Mulle se sano, ett mull oli semmone ilme ja touhu päällä, ett niinku ketutti. Voi olla, kyll toi on noita toi mami, en muuta osaa sanoo. Kyll mä sitt myähemmi tulin bases vegs. Mä sain ihan härkämuanaa ja kaikkee. En napikoit kylläkää, juu, ja tajusin, miks ei. Eikä se pyytäny viakkuu. Mä sitt salaa yälä tulin sänkyy goisii... Vähä se oli myrtsin, ku huamas. Mutt hei, ei se sillee vihane oo. Mä en vaa tajuu, mist se voi ennustaa, ett mitä mä meinasin väsää >o<



Tämmöne partsifoto, mä oon vähä raidalline, tsihih. Suulis skriinaa tualt sillee, ett on hirveest varjoi. Kliffaa viikendii hei. Huamisee!

-------------------------------

Vincent, minä näin jo aamulla silmistä ja touhuista, että kakkahommia siinä valmistellaan. Enkä voinut tehdä mitään, piti lähteä töihin... kirottua!

Päivän slogan: Kaidallakin tiellä on hyvä kulkea, jos on leveät pientareet =D

Päivän biisi: Lauantai

Luettua: John Irving – Neljäs käsi, tuttua laatua Irvingiltä. Tämän ostin siis itselleni halvennuksella, kun muutakin tekijältä on hyllyssä. Ei ihan parhaimmasta päästä, mutta hyvää tarinaa kuitenkin. Suosittelen kaikille, jopa omaan hyllyyn. Tässä viikon aikana olen myös lukenut Bulbul Sharma – Munakoisojen kiukku. Erinomaisia intialaisia tarinoita naisista ja ruuasta. Joka luvussa tarina ja myös resepti tai useampia. Tätä lukiessa tulee nälkä, armoton nälkä. Siitä mukava kirja, että suomentaja on testannut myös ruuat ja soveltanut niitä suomalaisittain. Kannattaa kokeilla! Mausteista sen verran, että kovin varovaisesti hän niitä on käyttänyt. Jokainen tehköön päätelmänsä itse, puoli teelusikallista currya, köh *nauraa*. Mutta tarinatkin ovat siis hyviä, suosittelen kaikille sekä lukemiseen että kokkaamiseen! Ai niin, kirjan lopussa myös pieni intialainen sanasto, oikein hyvä. Tämä on myös omasta hyllystä, näitä uusia halpisostoksia ,D

                                          
              
                                               LAATUISAA LAUANTAITA!

JUHLIA LUVASSA - KAIKILLE!

Ai ja prle, että särkee ja sattuu! Yö meni suorastaan piparitaloksi, heräilin vähän väliä koipisärkyyn ja olkapäätäkin vihloi. Kirottua. Yritin venytellä vahingossa koipia, se vain pahensi tilannetta. Ei hyvä. En jaksanut hakea edes uutta lääkitystä keskellä yötä. Veemäinen ja kehnosti nukuttu yö siis takana.

Viikon paras (työ)päivä! Toisaalta, P-P on lähdössä lomalle ja on kovasti työtäpinöissään, suorastaan kiihkoissaan. Viimeiset päivät hän on kuljeskellut ympäriinsä keskeneräisiä töitä etsien, vakoillen ja kysellen. Tänään siis tapahtuu vielä, hmph. Täällä on käännetty ja veivattu paperia, niitattu ja alleviivattu oikein tosissaan. Työkaveri kävi vänisemässä, että olen tehnyt yhdessä asiassa mokia. Tietyt jutut eivät ole menneet oikein kirjauksiin. No joo, kävin läpi hänen itse tekemänsä ohjeet ja niitä olen noudattanut. Eli vikaa on jossakin, luultavasti minun päässäni (se hyppykuppa) tai ohjeiden puutteellisuudessa. Itse epäilen, että hän tekee jotakin niin automaattiohjauksella, että ei ole noteerannut koko asiaa ja unohtanut sen ohjeistuksesta. Epäilen myös tätä armasta ohjelmaamme! Sovimme, että seuraavan kerran vain käydään yhdessä läpi asia, joka vaatii tällaista käsittelyä. Hänkin joutuu nyt tekemään kahden ihmisen työt sen 6 h aikana eli kiirusta pitää, pientä hölkkää suorastaan. Minen suostu sentään hölkkäämään. Avasin eilen kuitenkin jo ikkunan – tuli hitsi vieköön hiki. Tällä kertaa se ei ollut krapula- tai tuskanhikeä!

Jouduin antamaan myös kirjastotukea eli HelMetin käyttöohjeita leidille, joka halusi uusia kirjansa netin kautta. ;D Sinänsä mukavaa, voisikohan siitä saada jotakin lisäpisteitä? Minä olisin siinä ainakin hyvä, suorastaan mainio. HelMet-tuki paikallisesti, ikäänkuin. No juu, olen minä vinksunut joillekin noista ohjelmista myös. Ei ole turhaa tarvinnut mikropönkkää paikalle, jos kyse ei ole ollut mistään oudosta ja käsittämättömästä mysteeristä (ylätunnisteet, sivunumeroinnit ,D).... Kyllä, minä alan hiljalleen kotiutua tännekin, tavallaan. Henkiystäviä täältä on turha etsiä, tuskin edes hyviä kavereita. Mutta siedettävää porukkaa kuitenkin ja sekin on jo paljon, pahempaakin olen tavannut. Pakko se on suhtautua nyt asioihin siten, että olen täällä pitkään-pitkään-pitkään.

Tärkeämpiin ilmoitusluontoisiin asioihin: tilausvahvistus Cr...seista tuli, jeps ,D Laitoin kauppalistalle heti apteekkiasioiden jälkeen myös valkoiset pitsinilkkasukat! Älkää peljätkö, mutta varokaa. Welhotar vääntäytyy tuotapikaa uuteen kesälookiin. Siinäpä sitä onkin katsomista ja ihmettelemistä! Joku kertoi, että kukkamekko on muotia, hah. Minulla on kukkahame vuodelta kivi & keppi, ei kun tuunaamaan vaan (lue -> tarkista, mahtuuko se päälle ja pitävätkö kuminauhat). Lisäksi minulla on yltiörhomanttinen valkoinen leveä alushame, jossa on helmassa pitshiä ;D Ah – ihanuus. Kun minä kaiken tuon saan päälleni, ei minua voi vastustaa kukaan (eikä mikään) *luottavainen ilme*! Alukalsareiksi tietty Sloggit, josko tuolta löytyisi ne tätsybeiget. Jos ei, otetaan ne valkoiset. Ne, jotka eivät siis enää erinäisissä pyykeissä sekoiltuaan suinkaan ole läheskään valkoiset. Ja mitäpä vielä... en minä tiedä?! L & L:n T-paita... ehkä jos tai silleensä.

Ei, nyt vaateosastolta tärkeämpään eli ruokaan ja roudauksen salaisuuksiin. HelMetissä pitäisi olla ainakin 6, mahdollisesti jopa 8 varausta, joka on siis vähän eikä riitä viikoksi. Taas pitää käyttää aikaa hyllyjä selaten ja uusintalukemista odottelevia kirjoja etsien. On tuossa pari omaakin, jotka voin lukea uudestaan. Ne on tarkoitettu kyllä vain hätävaraksi, ihan pakkotilanteita varten. Apteekissa on ihan pakko käydä, kaikki mömelöt ovat lopuillaan. Ja siellä sukkakaupassa ,D Auts, pitää muistaa ostaa Tuija-neidille uusi iso ruukku! Belgarion on lomalla, joten saan apuja myös ruokakauppoihin, hyvä. Täytyy vaihtaa näköjään järjestystä eli käydä ensin Liiterissä ja sitten vasta Rismassa. Tämä on kuulkaas tarkkaa hommaa. Nimittäin Risman laputtajaleidit ovat nykyisin aloittaneet työnsä aika myöhään eli aleja ei ole laputettu vielä ennen klo 11, hirveetä ja kauheeta! Minä tahdon minun aleni – enkä suostu ostamaan normihintaista ruokaa! Ale alena tai kaupasta pois, tsihih.

Juhlittavaakin tulee! Kävijämäärä lähenee uhkaavasti tasalukua 50 000. Luvun itsellensä korkannut kävijä voipi ilmoittautua meiliini (jos siis kehtaa) ja saada jotakin kivaa postitse. Lupaan, että se EI tule liittymään kästöihin eikä liikuntaan, ei! Syömiseen kylläkin, keep in touch siis. Lisäksi tulee Vincentin vuosipäivä, kolme vuotta talossa olleena päivystyskissana. Uhh, kirjoitin päivityskissana ensin. Sitäkin täytyy juhlia ja ihkaoikea tarkistettu päivämäärä on 18.5. luovareiden mukaan. Ja ihan kuulkaas tämä lokikin täyttää tässä vuosia 27.5. Lisäksi viime toukokuussa HelMet pisti pystyyn lainausten seurannan, joten sieltäkin saadaan yksi juhlapäivä ja mahdollisesti jokin kiva tasaluku. Pitääkin käydä, hetki, lainaushistoria aloitettu 19.5.07 ja nyt on lainassa ollut 607 opusta! Tästähän tulee oikein biletystä, prle. 19.5. on päälääkäri, 21.5. on osaston illanistujaiset (tämä on P-P:n eufemismi asialle). Olisiko tuommoinen viikon kestävä juomakausi mitään? Täh? Että ette jaksa, pyh, amatöörien hommia. Kyllä nyt kaksi viikkoa pitäisi ainakin kestää, jopa Lokistaniassa. Minä laitan tässä päivät ja teidät vielä järjestykseen myöhemmin! Sitten aloitetaan ryminät =E

------------------------------------------



Purrrrrrrrrmenta, kaiffat! No kyll on taas melkoset kissinpäivät. Meinaa mami eile antanu jauhist, ku se loppu oli sille evääks. Mutt mä sain sitä heekkupussimuanaa, semmost pupuu meinaan. Ei elävää sentäs, vaa pussis. Hurrrrjan hyvää. Ja sitt tiätty napikoit. Suulist mä otin taas partsill aika pitkää illall, vaiks nyt ei ookkaa ihan hellett. Kuiteski lämpöst, ku tuall ei tuule. Sitt me leikittii mamin kaa. Mä pistin sen ettii kaikki mun pallit, ehheh. Se haki kyll, joo, vaiks se vähä märisi. Ne oli jömmas ton klahvisoffan alla kaikki. Se joutu harjan kans vetelee ne siältä, eihä se sinne päässy muute. Ja sitt mä vähä pelasin palloo ja joikasin ja huusin. Päiväll mä laitteli vaa matot uutee järjestyksee, ett mamin ois kivempi tulla kotii. Ku ne on kivast sillee kurtuss, se konpastelee aika vinkeest ja sen suust pääsee melkost tekstii. Mua vaa nauratti, ku ei se sillo kummiskaa oo vihane! Tänää, hei, mamiiiiiih – tehtäiskö donarileipii tai jotai? Ku tekis miäli kerta. Kyll se varmaa avaa semmosenki puuki, ku mä kerta pyydä. Sitt se eile illall viälä haajatti mua sill karvatunpul, viäläki lähti vähä kaavoi. Enkä tykänny, ku se haajas massuu. Siit mä sanoinki rumast sille, en kyll hyäkkiny. Nyt mä alan olla aika fiinis kuasis jo! Kiva, gimmat diggaa ja mullaki on parempi olo. Vaiks kyll mä eilenki salaa sitt järsin mun masukaavoi viälä. Mami sanoki siitt, ett ei sais. Mutt ku tarttee! Ett näyttää hyvält. Mitä ei kunnon kolli tekis, ett näyttäis hyvält, täh?



Täss mä päivystän illall partsill, sillee tarkistan, ett kaikki on kondikses. Mutt nyt tarttee saada muanaa, mamiiiiiiiiih! Huamisee vaa... ja klifffaa viikendi alkuu kaikill!

-----------------------------------

Vincent, ruokaa on taatusti tulossa sekä nyt että illalla!

Päivän slogan: Turha iskeä päätään seinään, jos seinä antaakin periksi

Päivän biisi: The Party

Luettua: Paul Rusesabagina ja Tom Zoellner – Hotellinjohtaja, tositarina siitä, miten Ruandan kansanmurhan aikana tämä kaveri pelasti yli tuhat ihmistä hotelliinsa ja piti heidät turvassa. Tiivistetty Ruandan historia sekä taustoitusta asioiden nykytilaan. Rumia ja ikäviä tapahtumia, kerrontaa siitä, miten ystävät ja naapurit tappoivat huoletta toisiaan propagandan iskiessä täysillä. Hotellinjohtajana kertojalla kuitenkin oli erilaisia lahjomis- ja neuvottelutaitoja, joiden ansiosta siis ainakin osa pelastui, heimosta riippumatta. Suosittelen, ei niinkään kirjallisten arvojen vaan historian vuoksi. Kuka tunnustaa edes kunnolla tietävänsä, mitä Ruandassa on aikaisemmin tapahtunut ja mistä esim. nämä tapahtuvat oikein saivat alkunsa? Eli ihan yleistiedon ja inhimillisyyden nimissä (toivottavasti) faktaa!
 
                                        

                                            PIRSKATINMOISTA PERJANTAITA!

TORSTAIN YLLÄREITÄ =b

Nopeaa toimintaa – sain Varastolta eilen työsopimuksen vuoden loppuun asti, kirjallisena siis, virkamääräyksen. Ei paha, ei ollenkanas! Kyllä tässä taas jaksaa sitten vänistä ja kirjata ostoksiaan (aleja, päättymättömiä retkiä Hakikseen jne.), manata P-P.n maneereja ja pilkun seksuaalista hyväksikäyttöä sekä kastijakoa, alleviivauksia ja niittauksia. Näin siis jatkamme harjoituksia ja odotamme seuraavaa palkkapäivää, jolloin näen, tuliko mitään korotusta sen aikaisemman neuvottelun tuloksena. Minä olen sitä mieltä, että jopa tällä liksalla Welhotar alleviivaa ja niittaa ihan kiltisti ohjeiden mukaan, jos se siitä kerran on kiinni ,>

Mutta asiaan! Mitä karmeaa onkaan tapahtunut? Ei, ei pelkästään Oharilassa, ei. Ne ovat nyt täälläkin ja vieläpä sisätiloissa. Tehän tiedätte, ne pienet, mutta kasvavat, punahiippaiset oliot puutarhassa. Toisinaan ne näemmä ilmestyvät myös sisätiloihin. Arvelen syynä olevan näiden triffidikasvustojen. Katsokaa, tuolla!



Kaiken huippu on se, että nämä ovat kestäneet perinnönjaon ja kolme muuttoa. Täällä huushollissa on mennyt rikki useita lautasia, kuppeja, laseja ym. Täällä on hajotettu tuhannen sukupuolielimen päreiksi myös iso sohvapöytä. Täällä on rikottu täysiä ja tyhjiä pulloja. Mutta mitä tekee puutarhatonttu paskimmalla mahdollisella paikalla, juuri sopivasti liukuoven vieressä, imurin tönittävänä, kaikkien jaloissa potkittavana? Pönöttää irvokkaan valmiina, ilman kolhun kolhua. Että risoo, sano. Kaverinansa on vielä tuo saastainen ja niljakas sammakko, jonka sentään olen onnistunut vangitsemaan kukkapöydän sisään – se ei pääse pakoon. Mutta mitä tekevät tonttu ja kissa öisin, siitä ei ota kukaan selvää! Pahaa pelkään, todella pahaa. En kuitenkaan uskalla tehdä mitään järin radikaalia, koska tonttuarmeijan kosto on kaamea. Välitänkin syvimmät osanottoni teille, jotka myös ovat törmänneet ao. vihulaisiin. Armotonta menoa. Hui, pelottaa!

Arvatkaas mitä (ja Elma silmät kiinni), minä tilasin uudet halvennus-Crocksit, kirkkaan punaiset ,D Juu, kun ne nyt vaan sopii meikäläisen jalkaan eikä muu sovi. Hiljaa siellä! Eipäs yritetä poistaa toisten postausta, teillä ei ole mitään oikeutta sensur

Niin, ajattelin ostaa myös valkoiset, pitsiset nilkkasukat. Minulla on jo sellaiset, joissa on valkoista röyhelöt ja pikkuisen pitsiä, mutta jos ihan kokopitsiset kuitenkin. Tästä myöhemmin sitten postausta Lumppuihin ja Lureksiin, toki, toki. Koska Minä olen sen arvoinen *virn*! Siitä tulee myös niin tyttömäinen olo, olen ehdottomasti sellaisen olon tarpeessa. Ajatelkaa, miten ao. yhdistelmä tulee pukemaan käytävillä lengottavaa Welhotarta kaikkinensa, antaa ikäänkuin pikantin yksityiskohdan jo nyt tunnistetulle toimistopellelle. Väsyttää, ketuttaa, särkee, juilii ja jomottaa. Kantapää on erityisen pahana, samoin jalkapöytä, arghhhhh. Kirjatkin ovat vähissä! Olisikohan jotakin muuta erityistä valittamista.... juu, no, en nyt kehtaa, säästetään vähän huomiseksikin. Eihän tätä lokia kukaan tunnista, jos minä en valita enkä vänise.

Edelleen Blogilista toimii huonosti ja näyttää älyttömiä tilaajamääriä ja lukijoita, puoleen ja toiseen. Ei haita, korjasin jo linkkilistojani tuolla muualla. Kyllä melkein kaikki ovat jo löytyneet muutenkin, vain pari unohdin etsiä. Tuli taas jossain vaiheessa pieni kiirus työ-nimisellä virkistysalueella. Sinne sitä pitäisi kohta taas vääntäytyä. P-P kuljeskeli tuossa iltapäivällä pitkin käytäviä ja kyseli kesken olevia juttuja itsellensä. Ziis, että mies haluaa kaiken tehtyä ennen lomaansa, jopa muiden työt. No, ensi viikko sitten eletäänkin kuni pellossa – ilman pomoa, sijaistajana virkaiältään vanhin vastaava. Oikein mukava leidi, että näin ,D Mitäkähän poikkeavan älytöntä sitä mahtaisi keksiäkään – ehdotuksia otetaan vastaan.

-----------------------------------


Purrrrrrrrve, kavrut! Hei, vähäks mamiskaa nolotti se eiline partsijuttu. Sen verra, ett mull on ollut sitt oikee kissinpäivät. Sen piti duunaa sitä valkost höttöjuttuu safkaks, nii ei se kehdannu. Kerta sill oli jömmas kasa jauhist, monta kasaa. Nii ni sitt se ottiki biiti jauhist sulaa. Kerranki sulatti sen kunnoll, ett mä sain siit oman osuuden. Hei, sain oikee ison kunnollisen biitin – ai ett se oliki njamskista. Sitt mä sain kans sänkypaijatust pariinki kertaa ku oikee nyhjäsi mamin nassuu vaste ja tönin sitä. Hihih, pussasinki sitä sen ihmiskuanoo =O Se oli ihan moilasena, en mä yleesä sillee. Mutt pitihä sitä kiittää, ku saa hyvää safkaa kerta. Ja nyt aamull tuli vahinkos tuplakalkonit, napikoit vaa tavisannos. Nii sitä pitää, mami. Kyll me kavrui ollaa, hei! Ai nii, sitt pitää kertoo kaikill kisseill, ett se tosi hölmön näköne kaavatunpu tekeeki näköjää terää kaavoill. Mami nyt pari kertaa sill oikee kunnoll silitelly mua, nii melkee kaikki irtotuspukat o lähtenee. Ett ei oo paljo enää koinsyämää tuukkii. Mä näytän hyvält, jee. Kattokaas, ku mun noi peitinkaavat on semmoset kaunii oranssit, nyt ne näkyy. Ja noi valkoset pohjustuskaavat on puhtaat ja vanhat melkee kokonaa pois. Jos se pari kertaa viäl vähä siivoo, mä oon tooooosi hyvän näköne kolli. Ja jos joku väittää, ett muka matoi, nou vei. Mä aina näytän tämmöselt, ku kaavat lähtee. Mä oon sillo vähä pahall tuulelkii, niinku, ketuttaa, sanois mami. Kyll se taas puhu, ett sinne vetskullekki pitäis. Mutt vast kesäll, se sano. Siält se saa mulle sen rokotuspiiki ja sitt semmost matolääkett, ku laitetaa niskaa. Ei tarvii syärä väkisi mitää paashaa, se vaa levitetää tonne niskaa, ett mä en voi nuala enkä saa tassuikaa sinne. Ja se on siin, helppo nakkendahli. Ei mua se vetskukaa enää pelota, siälä on meill iha kiva kaveri, mein hovilekuri! Kehu mua, ett kyll mä voin sinne uuudestaa mennä. Tost taksomatkast en tykkää, onneks se on tosi lyhyt. Se on toss nii lähell, ett vaa radan toisell pualell. Mutt en mä mitenkää hinkuu sinne, mutt mami kummiski tekee sen, nii ett anti olla sitt vaa. No juu, ei laiteta nyt mun fotoi, ku tuala on noi tontu kuvat. Älkääkä sitt kertoko, mitä me yälä väsätää – ku kerta mamiska ei tiädä *pirullinen kollivirn*. Kliffaa päivää ja huamisee!

---------------------------------

Vincent alkaa taas näyttää silkinsileältä... oikein komealta, täytyy myöntää =D

Päivän slogan: Kyynikko tietää hinnan kaikkelle, mutta ei arvoa millekään!

Päivän biisi: Vaivaistalot

Luettua: Olov Svedelid – Myrskyn silmä, hmm, tavallaan ajankohtainen(kin) ekojännäri. Eletään v. 2010, ilmastolle tapahtuu outoja, maailma alkaa muuttua. Juhannuksen aikaan kovia pakkasia ja lunta Ruotsissa, tsunami Aasiassa ja maanjäristyksiä ym. muualla. Ilmasto sekoaa, mutta miksi? Tuhoutuuko maapallo, onko takana luonnollinen tapahtuma vai jotakin muuta? Tämä on julkaistu ruotsiksi v. 2001 eli kirjoitettu varmaan vuosi-pari ennen. Aika hyviä ennakointeja tietyistä asioista, toisista taas ei. Osa huvittaa, jopa. Kirja sinänsä on melko kömpelösti viritetty eli asiaa ja jännäriä sekaisin – joskus se toimii, tässä oikein ei. Lisäksi ja ikävä kyllä taas, suomennos on hemmetin kehnoa kieltä! Ilmastoasioista kiinnostuneille voisi olla mielenkiintoinen välipala, itse luin vain kun muutakaan ei oikein enää hyllyssä ole. Eli en voi ainakaan kehua, sopii luettavaksi paremman puutteessa.
 
                                                     

                                                    WIRKA-WELHOTAR

VOI HYVÄ BLOGILISTA SENTÄÄN =b

Onhan se ihan kiva, että näillä tiedoilla pelataan - muahhahaahh! Kelelauta =D

Statistiikkaa

Sijoitus luetuimmat-listalla	12239 (noussut sijalta 18809)
Tilaajia	647
Lukijoita viikossa	70
Kuumuus	56.0°

Avainsanat

• elämä
  
• entj
  
• helsinki
  
• huumori
  
• korea
  
• linkit
  
• salarakkaat
  
• sisäpiiri
  
• sunäitis

Kanavat

• Elämä, arki
  
• Huumori, ajanviete
  
• Paikallisuus

Ei hyväinen aika sentään, minen ala tähän - en!

                                          

                                            KOREA VAI KOREA? =o

 

               

KIIREISTÄ PÄIVÄÄ ODOTELLESSA

On se sitten kiva, että heti aamulla pääsee haukkumaan jotakin! Uudistettu Blogilista nyt on ainakin ihan pärsheestä, epäkelpo ja omituinen. Sieltä on hävinnyt mm. omia suosikkejani ja muuta tarpeellista. Ai että, jospa olisitte jättäneet nuo sammot tekemättä, prle. Ei tuolla nykyversiolla tee yhtään mitään, ei sitten kerrassaan mitään. En minä ainakaan! Fyi! Olisihan se pitänyt arvata, että kun Erään Tahon tahmatassut sinne pääsevät käpälöimään... Milloinkas alkaa sitten lokisensuuri? Kai sekin on jo suunnitteilla? Ja muukin tarkkailu, ikäänkuin yhteistyössä erään valtiollisen elimen kanssa? Argh! Onneksi olen laittanut pikavalintoihin suuren osan seuraamistani lokeista, siellähän ne olla köllöttävät. Hyvä! Hae-toiminto ei eilen ainakaan onnistunut. No, osan löydän muiden lokien linkeistä. Turhaa väkertämistä tämä vaan taas tuottaa lokikansalle. Olisitte tekin kokeilleet ensin vaikka rotilla!

Olipa eilen taas kiirus päivä Varastolla. Ihan ensiksi otin selvää jatkoista – kaikki tahot lupasivat 101 %.sti jatkot, joten luotin siihen. Infosin Herjaamolle, että en tule enää takaisin. Suurimpana syynä muutto ja 70 naisen jengiin ujuttautuminen – ei sovi minun ajatuksilleni, ei ollenkaan. Samoin sijoittuminen ehkä jopa kuuden hengen yhteistilaan, nou vei, ei niissä töissä, ei todellakaan. Muitakin syitä on, mm. määräaikaisuus, nepotismi ja muutama muu, joita en viitsinyt suoraan ilmoittaa. Mielestäni en kaikkiin näihin, ainakaan vielä, ole Varastolla törmännyt. Päätin siis yrittää kotiutua tänne toistaiseksi. Niin Welhotar siis väänteli hiki päässä hommia ja vielä lähtiessä hra P. pyysi jäämään. Kysyin, mihin asti pitäisi olla. Koska hän ei osannut sanoa, sovittiin, että hoidan tosikiireiset aamunkähmeessä ennen hänen tuloaan, hän tekee ne muutoin valmiiksi etukäteen. Yritin selittää tätä taksojuttua, että se ei todellakaan tule tuosta Pazilan tolpalta soittamalla ,D Kaipa hän lopulta ymmärsi, että en noin vain voi tilata mitä vain taksia mihin aikaan tahansa. No, on ainakin jotakin heti odottamassa. Kiire tulee muutenkin, P-P jää lomalle ja pari muutakin esihenkilöä. Hankalia asioita pyritään näin ennen kesää myös siivoamaan pois kuleksimasta. Että ei minua varmasti turhaan ole tuonne palkattu. Uskon tekeväni ainakin sen, mitä tarpeen on.

Vasen koipi heittäytyy aina vain hankalammaksi, nyt sitä särkee jatkuvasti tuosta jalkapöydän päältä ja jalkapohjasta (pelätty PF iskemässä... ehh). Muu normivihlominen ja särky jatkuu ennallaan. Koipeni tuntien tämä tietää jossakin vaiheessa karmeaa ranskanpullajalkaa ja kovaa särkyä, mahd. sairaslomaa. Ei kiva, eikä sitä voi estää kuin varomalla ja lepuuttamalla. Se vaan ei näytä kovin aktiiviselta muiden mielestä, tietenkään. Pitäisihän sitä liikkua! (Millä prkeleellä, kysyn vaan?) Päälääkärille sain ajan n. 1.5 viikon päähän. Hän oli perunut ajan kokouksen takia. Ihan kiva, onko laitaa Hyyssissä – kysyy tämä ja ihmettelee? Jos olisin tosi masentunut, sairas ja loppupuhkipoikki, olisin ehtinyt jo hautaan moneen kertaan! Kuka siellä oikein vastaa näistä asioista? Olisi kirveelle töitä, sano. Pitäkööt tunkkinsa!

Taidan kohta mennä laittamaan tofua marineeraukseen. Illalla pitäisi laatia jotakin eväsruokaa vielä pariksi päiväksi. Siis tofua ja vihanneksia, kun nyt syötiin pari päivää roipentelia. Onneksi tuo maustekollegio pelastaa paljon eli ruokiin saa vähän eri ilmettä ,D Silti leidit jatkuvasti kummeksuvat tuoksuja ja koostumusta. Kateellisten panettelua, sano. Itse ne riipivät jotakin valmispaistoksia ja –keittoja, joku harva omia tuotoksiaan kuten minäkin. Kenenkään ruuat eivät vain haisu niin hyvälle kuin meikäläisen *nostaa nokkaansa*, eivätkä myöskään aiheuta samanlaista hämminkiä ja keskustelua =D

Hmph - tulipas taas sekavaa postausta, anteeksi!

------------------------------------



Purrrve, kavrut! Tiätteks te, mä olinki yän partsill – hei ihan koko yän. Orja laitto jossai vaiheessa oven kii, ku sen miälest oli vähä galsa. No, kyll se vissii tsiigas, mutt mä olinki jömmas. Ett mä olin niinku vankin partsill! Oisin mä päässy sisää, jos mä oisin viittinyt jolista tai rämpsyttää noit kaihtimii. En jaksunu, ihan hyvä tuall oli goisii. Kukaa häirinny eikä siälä mikää galsa oo. Vähäks mamiska ihmetteli, ku mä tulin siält ku se avas dörtsi. Aatelkaa ny, pikkukissi jätetty ilma ruakaa moneks tunniks ypöyksin partsill. Hesyyyyyyh, tuu apuu! No ei tartte, kerta mull ei ollu hätii. En viittiny nääs nostaa metakkaa yälä. Ja kliffaaha siäl oli, kaikkii äänei ja haisui sai ihan rauhass tutkii, nih kerta. Nyt toi mami sitt höösäs ruakaa ja napikoit ja heekkui, tsihih. Pitäs parempaa hualta, ettei kissa joudu häviksii. Kyll se sano, ett se ihmetteli ku mä en aamull ollukkaa sänkyss =O No nyt muana kyll maistuu aikastas hyvin, meinaa.. Ja taidan kohta painuu goisii oikee kunnoll, basee tai mamiskan sänkyy, hei meinaa ku se lähtee duunii. Täss mä oon eile illall mein partsill – ennen ku mut siis lukittii tahaltee ulos.



Omituisen näköne mä oon tos, tsiigaan mist joku ääni kuuluu ja seison mun koritualis. Ett ei muuta. Nälkäääääh, mamiiiiiiih! Huamisee...

---------------------------------

Vincent, ei ollut tarkoitus. Katsoin tarkkaan, että et ollut parvekkeella illalla, missä hitsissä piilottelit?

Päivän slogan: Ihmiset ovat niin hulluja, että olisi vain yksi hulluuden laji lisää, jos ei olisi hullu!

Päivän biisi: Ain't That Peculiar

Luettua: Nina Banerjee-Louhija – Tiikerinhetki, kirjailijan parempia teoksia taas. Tosin tässäkin on monta näkökulmaa, äidin ja tyttären suhde, muut perheen sekavat olomuodot, elämä yleensä ja varsinkin kuolema ja itsemurha. Mukaan on sekaantunut vielä perintöä havittelevia sukulaisia, kaunis kissa sekä äpäräpoika. Lisäksi romaani sisältää muutaman novellin ”päähenkilön” kirjoittamana. Eli sekalainen, mutta luettava ja jopa vähäsen koukuttava kirja tällä kertaa. Kirjailija ei kylläkään välty maneereiltaan ja sen huomaa, valitettavasti. Lisäksi näinkin lyhyessä opuksessa tiivistäminen olisi ollut tarpeen, tai sitten kunnon laajennus ja taustoitus. Silti suosittelen, mehevää kuvausta tekstiilitaiteilijan rakkauksista ja elämästä sekä kuolemasta ja läheisten ajatuksista. Kaunista kerrontaa Italiasta, maalauksellisia maiseman ja luonnon kuvauksia.

                                                 

                                          KELPOISAA KESKIVIIKKOA!