Just, sunnuntai—aamu, kaunista ja hiljaista. Näistä kesäaamuista minä pidän. Aurinko on nousemassa eikä mikään ole vielä kovin huonosti. Nukkuminen meni taas ketuillensa. Tuli juotua eilen kaffetta pieniä saavillisia enkä saanut ottaa edes päikkäreitä, oli liikaa kiireitä. Särkee ja juilii, sekä koipia että olkapäätä. Tässä päivän valitusosuus heti alkuunsa.
Belgarion oli onneksi lomalla ja apusti kiltisti kaikissa puuhissa. En minä paljoa kehtaa pyytääkään. Kunhan kävi apteekissa sillä aikaa, kun minä raahustin kauppoihin. Lisäksi hän kävi ostamassa Tuijalle ison kasvusammion. Niin ison, että multa ei riitäkään siihen. Emme saaneet flikkaa siis istutettua uudestaan. Täytyy jotenkin saada hoidettua lisää multaa. Kirjojen kanssakin oli heikkoa, vain 7 varausta ja jokunen hyllystä – ei siis tarpeeksi. Pitänee käydä lähikirjastossa tai pyytää Kummisetä hakemaan varauksia viikolla. Risma tarjosi tipua taas keltaisella, kähmin vähän mukaani. Muuten ei juuri aleja ollut. Paitsi tietysti vihannestsioskista, hah, sain ison nipun purjoa 1 eurolla sekä viikon palan inkivääriä 50 sentillä. Liiteristä mukaan tarttui halvennuksella vain leipää ja vihanneksia. Juu, kesä on tulossa. Kurkku ja tomaatti ovat jo melko kohtuuhinnoissa. Porgana sen sijaan alkaa olla harvinaisempaa herkkua (?) ja kotimainen kehnossa kunnossa. Porganat jäivät sitten kauppaan. Ostin kesäkurmitsaa ja maissia sekä herkkareita. Eiköhän näillä viikko taas pärjätä. Ruuaksi Belgarion sai intilais-thai –vaikutteista tofu-vihannesmättöä ja tagliatellea. Kyllä, luitte oikein. Piti olla nuudeleita kotona, ei ollut. Olen melko kyllästynyt tavisriisiin, joten yllättäen kaapista löytynyt tagliatelle maistui tosi hyvältä sotkun kanssa, suorastaan herkulta. Belgarionkin kiitteli ja vetäisi kaksi isoa annosta, minä kans. Jälkkäriksi bostonkakkua ja kaffetta. Ruoka oli siis hyvää!
Belgarion ei ilmeisesti sitten lomaile ensi viikolla, luultavasti joutuu virka-aputehtäviin. Seuraavan viikonlopun ympärillä eli perjantaina sekä maanantaina ja tiistaina on sitten pääsykokeita pariin paikkaan. Hän ei vielä tiennyt, onko lomilla vai joutuuko vain käymään Upiksesta mennen-tullen-mennen pääsykokeissa... Njäh, ikävää. Mielelläni näkisin ja ruokkisin hänet sinä viikonloppuna. No, kohta on intti loppu ja ainakin hän yrittää kovasti keskittyä myös pääsykoepuoleen. Tämä toivoo, että Poika pääsisi nyt johonkin opiskelemaan *peukuttaa jo etukäteen*!
Myöhemmin iltapäivällä tuli taas tuo entinen työkaveri käymään hakemustensa kanssa. Teimme (tai siis minä tein) jälleen yhden valituksen ja toisen hakemuksen perusteluineen ja liitteineen. Aikaa meni pari tuntia ja leidi oli tyytyväinen. Olin vaan kirotun väsynyt ja kipeä, en jaksanut pahemmin seurustella enkä juoruilla. Palkkioksi tyrkytettiin alkomaholipitoista tölkkijuomaa, jonka jemmasin heti jääkkäriin helteitä odottamaan ;D Edellinen hakemus tuotti leidille hiukka yli 200 juuroa ja lupauksia, joten ei paha. Tässä välissä Hörhö ehti käydä hakemassa loput rahansa, melkein heitin ne oven raosta ja ilmoitin, että turha käydä täällä muutamaan viikkoon. Lupasin kuitenkin vielä ottaa vastaan seuraavat rahat, koska hän ei mitenkään ehdi saada henkkareita, avata tiliä ja infota siitä maksavalle taholle tässä ajassa. Eli tämä kerta vielä, sitten se on loppu. Minen jaksa enkä tahdo. Piste!
Enkä edelleenkään pidä näistä sunnuntaipäivistä, argh. Pitäisi jaksaa siivota, tehdä pikkuhommia, vääntäytyä suihkuun ja kaikkea. Taidan mennä kohta yrittämään pieniä aamupäikkäreitä. Ei huvita, ei kiinnosta, ei jaksa!
--------------------------------------
Purrrrrrrrrrrmenta, kavrut! Mmmm, mami jo kertoki, ett Poika oli täälä. Ja te tiätte, kuin mä tykkään siitä. Mä sain taas mätköttää sen viakus ja sillee. En syäny sitä sotkuu, mitä noi veti. Mä sain pussiruakaa, uutta taas. Sitä onki monta plaatuu, toi oli vissii jotai isoo tipuu. Hyvää kuiteski! Ja sitt mä sain kehui, ett mä alan olla siistin näköne ja sillee *ylpeä virn*. Mä sitt vaa makoilin Pojan viakus ja nuuskuttelin, ku se söi jotai heekkui, mitä mamikaa syäny. Jotain makeet semmost. Hyvält haisu, mutt en tahtonu. Nuuskuttelin vaan ja kiipesin sen päälle, tsihih. Sitt tuli taas se ihmine, ku ennenki on käyny. Seki muisti kehuu mua. Mutt ku ne rupes paperihommii, ni mä päivystin sitt tota rintterii. Se on mun homma tsekkaa, ett ne paprut kans tulee siältä ulos. Tuli ne, ett mä tein mun päivän hommat niinku. Meninki sitt partsill ottaa suulist, ku mun miälest oli ihan helle jo. Mä viivyin siälä niin pitkää, ett ku mä tulin sisäll, mä olin ihan repo. Piti mennä taas pöydän alle kylmäll lattiall ottaa vähä relaa. Kattokaas ei oo hyväks olla liian kuumaskaa, ett sitt pitää vähä viilentää tuukkii tollee. En menny heti maminkaa viakkuu goisii, ku siinäki oli kuuma eikä mamikaa goisinu. Ett myähemmi sitt. Mamiki taas pönki ylös ja sillee, ett kilti piäni kissi saanu kunnoll nukkuu, höh. Aamull mä sainki maksamakkaraa biitin, njam. Ja sitt napikoit. Tual on viäl kissinruakaa vähä, kohta mä meen skruudaa sen veks. Mami vois laittaa tänää jotai kunnollist ruakaa, jos viittis. Aina se safkaa väsää, mutt en tiädä, millast tänää on taas tuloss. Ja hei, partsill ilmesty semmone hirmuse iso, änpärii isompi astia tolle kasvistuksell, ku on ollut tual jo viikon. Höh, entäs jos mä putoon sinne? Mua melkee pelottaa tommone!
Täss mä yritän tavottaa mun käpäläll mamii, sill ON napikoit, mä tiädän... Hei, kliffaa söndaagii kaikill. Me taidetaa painuu goisii. Huamisee.
-----------------------------------------
Vincent käyttäytyi eilen taas oikein esimerkillisesti, kerrankin...
Päivän slogan: Kaikki viittaukset ja maininnat nimiin, paikkoihin, henkilöihin, heidän ominaisuuksiinsa sekä tapahtumiin ovat todenmukaisia ja oikeita!
Päivän biisi: Pikajuna helvettiin
Luettua: James Patterson – Iso paha susi, Alex Cross-tarina jälleen. Ei paha, Cross on siirretty FBI:n koulutukseen ja riveihin, myöhemmin muihinkin hommiin. Tällä kertaa selvitellään valkoisten kauniiden naisten sieppauksia, joka ilmenee valkeaksi orjakaupaksi, tosin omituisin variaatioin. Aika tehokas kirjoittaja tämä, minä tavallaan pidän näistä jutuista. Helppolukuista tavaraa, inhokkeja tapahtumia, Crossin perhe-elämää ja ongelmia, ystäviä jne. Tietty kaavahan näissä näkyy, mutta mitä siitä. Oikein sopivaa luettavaa muun puuhastelun välissä, poliisi- ja rikoskirjojen kavereille aivan suositeltavaa luettavaa. Ei mitään suurta kirjallisuutta kuitenkaan.
SÖNDAAGIA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti