MAANANTAIHIN EI OLE YHTÄÄN MATKAA...

Komeaa aamua vaan kaikille – täällä on ainakin upea auringonnousu. Muuta upeaa ei kai kannata odottaakaan. Maanantai, uaahh. Nukuin erinomaisen kehnosti, samoin kissa. Ei kiva eikä mukava. Pakko se taas on raahautua Varastolle. Tietäisipä vain, miten taksot tällä viikolla kulkevat... Jos haluaisi käyttää palveluja täpöllä hyväkseen, pyytäisi taksoja ajamaan jotain kummallista kautta Varastolle, höpöttäisi joutavia ja olisi eeeerittäin hidas ,>

Ei, minulla ei todellakaan ole juuri mitään rapottavaa eilisestä. En nimittäin tehnyt mitään. Päikkäröin, siivosin ja laitoin perussafkaa. No, harjasin väkisin kissan. Karmea ja vaarallinen työ, joka oli pakko tehdä. Kumpikaan meistä ei pitänyt siitä. Eväkseksi tuli salaattia uusista perunoista ja porganoista, parista sillipalasta, purjosta ja dillistä, sinappi-kurrikastikkeella yhden kananhävyttömän kanssa. Eli ei mitään kulinaristista haastetta edes. Tosin kylläkin erinomaisen kummallisen näköistä mättöä. Kai sillä tämän päivän pärjää.

Odottelen vain huomista (puoli päivää vapaata) ja torstaita (loman aatto). Kyllä nämä neljä päivää tässä menevät, kun kerran on pakko. Lomaakin voisi siirtää, mutta ei huvita. Jos siirtäisin sen elokuulle, olisi paljon kurjempaa tulla takaisin paperipinojen pariin. Nyt on vähäsen toivoa, että kukaan ei ehdi raataa mitään hurjia tuon muutaman päivän aikana. Minulla on aivan mahdottomuuksiin meneviä suunnitelmia sen Hakiksen retken lisäksi - esim. Iikkea ja/tai Bauhaussi ym. Hui!

Yksi Herjaamon vanhoista työkavereistakin soitteli tuossa yhtenä aamuna, päissään kuni käki. Oli kai myös aloitellut lomaansa. Kovasti ihmetteli, miksi en tulekaan takaisin ja kaipaili minua *köhh?*. Sanoin, että en todellakaan ole tulossa takaisin, en ainakaan 70 leidin bileisiin johonkin Tsadin takamaille, en. Parempi Varaston hellässä huomassa, kirjaston ja lähikaupan tuntumissa... Eipä hänen puheistaan oikein muuta irronnut, vaikka juttusi melkein puoli tuntia. Lisäksi hän pyyteli minua johonkin Herjaamon lopetusbileisiin. En kyllä aio mennä, mikäli esihenkilöltä ei tule kutsua... en minä enää ole sinne mitenkään sidoksissa, että voisin vain ilmestyä paikalle. Enkä tiedä, kiinnostaako minua asia mitenkään hirveästi edes. Ikävä ihminen meikäläinen taas.

Kyllä tämäkin viikko tästä, kun vaan nyt ensin pääsen tänään työpaikalle. Olen saanut taksovalituksiin vastauksia; kaikissa suurinpiirtein samaa. Takso ei ole vastannut jostakin syystä, HMPK:ssa tiedot ovat oikein, mutta eivät vain välity kuskeille oikein. Syy ei ole HMPK:n (tietenkään), vaan sen firman, joka vastaa tekstivälityksestä. *Huoh*. Alan kyllästyä noihin selityksiin. HMPK on puhdas kuni pulmunen ja minä valitan turhasta... sen käsityksen vastauksista saa. Lisäksi korostetaan sitä, että takso saa olla 10 min myöhässä tai aikaisessa, eli tämän mukaan takso on ollut aina myöhässä vain 2 – 5 min, kun aika lasketaan tuosta 10 min ”laillisesta” myöhästymisestä. Eikä tuosta ajasta (n. 15 min yhteensä siis) vielä kannata valittaa, ainakaan tämmöisen puolikasliikuntaesteisen – enhän minä ole edes oikea kunnon vammainen. Voi ziis, antakaa minulle taksintilausoikeus, minä näytän teille, miten taksi Helsingissä oikeasti toimii!

No, minä tässä lähden vaatehtimaan itseäni ja keräämään tavaroita alkavaa viikkoa varten. Eikö vain ollutkin jännittävä postaus?

-------------------------------------

Purve, kavrut! Joo hei, taas toi safka mättää. Mami antaa mulle vaa kissinruakii taas. Ei muuta, ei ees sitä fisuu mitä eile söi. Se haisu hyväll, mutt oli liika sualast, se sano. Tosi epist taas. Mutt sitt mä sain kyll makaa sen viakus monta kertaa eile, otettii päikkäreitt ja se paijatutti mua ja silleesä. Ja mä sain makaa ulkon, ku oli kliffat kelit ja kaikkee. Mutt siis toi ruakapuali vaa hualestuttaa. Poikaki kävi kaupas olis se lauvantain, mutt ei ollu kuulema keltast jauhist. Mite nii, ei jauhis oo keltast. Mitä tääll oikee on alkanu tapahtuu? Mä en tajuu! Oon sitt pistelly raksui menee täpöll ja vähä vähempi tota kissin määkämuanaa, kyll silläki pärjää. Se on vaa nii tavallist, ei mitää heekkuu. Vaiks saan mä aina sen kalkonibiitin aamull. Se on sentää pysyny, ei oo ainaskaa viälä muuttunu. Nyt toi meinaa taas jättää mut koko päiväks yksi. Mutt sitt se on taas mun kaa pidemmä aikaa himass. Mä vaa ootan. Kyll mä jaksan tääll päivänki, mä goisin tuala aurinkoss ja otan suulist ja tsekkaa noit tirppalintui. Ja ku mami tulee, mä meen sitä vastaa jo ovell – mä tiädän aina, millo se on tuloss! Mä oon melkose fiksu kuiteski kissiks... Täss mä muute etin napikoit partsill, toi yks piilotti niit. Ei ollu kliffa juttu. Höh. Mutt löysin kaikki.

Nii ett kliffoi kelei vaan kaikill, suulist ja sillee, tirppalintui ja muuta! Huamisee.

------------------------------------

Vincent, kyllä tässä sitä lihaakin vielä hankitaan – ollos huoleton!

Päivän slogan: Entisistä uhreista tulee helposti uusia hyökkääjiä.

Päivän biisi: Seinillä on korvat

Luettua: Vielä oli välistä jäänyt ainakin yksi Anne Holt – Minkä taakseen jättää. Aika kammottava kertomus lasten kidnappaajasta, jonka motiivit ovat kyseenalaiset. Tilanne ratkeaa lopulta. Dekkareiden ja Holtin kavereille sopivaa luettavaa. Lisäksi uusioluennassa Arne Dahl – Verikyynel, sarjamurhaaja matkustaa Jenkkilästä Ruotsiin, mutta miksi. Kelpoista juonen kehittelyä, alussa vähän tökkii, kaikki ei oikein pelaa. Jatko sitten sitä paremmin. Lisäksi samalta tekijältä Vuoren huipulle, dekkari, joka alkaa futisfanien joukkotappelusta paikallisessa kapassa. Sama ryhmä poliiseja häärii näissä mukana, joten olisi ehkä suotavaa lukea nämä kirjat aikajärjestyksessä. Suosittelen kyllä Dahlista pitäville, ihan kelpoista luettavaa tämäkin, näin kesällä ainakin. Ja sitten tiedoksi: HelMetin heinäkuun uutuudet päivitetään vasta elokuussa – että kehtaavat. Nyt pitää taas leikkiä kustantajien sivuilla ja selata haulla, onko mitään mielenkiintoista liikkeellä. Tosin minulla on 27 lainaa parhaillaan....

                                           

                                                    NO SITÄ MAANANTAITA!

VIIKON TYLSIN PÄIVÄ

Hitsi, selkä on kipeä makaamisesta! Eilen tuli päikkäröityä, luettua ja päälle vielä nukuttuakin kohtuuhyvin. Sen seurauksista sitten saa näköjään kärsiä. Heräsin nimittäin selälläni nukkuen, yleensä en nuku niin... mitenkä olenkaan mahtanut piehtaroida peittojen, kissan ja louhikärmeksen kanssa yöllä. Karvatakamus jolisi tunnin verran minua ylös, lopulta oli pakko nousta. Meno alkoi olla sen mukaista; hypittiin kukkien sekaan, vedettiin spurtteja jne. Nyt kissi sai napikat ja biitin kalkonia sekä häipyi samantien jonnekin nukkumaan, kele!

Belgarion kävi eilen lounaalla ja sai tilaamansa piirakkaa sekä kaffetta ja jäätelöä. Hän myös vaihtoi makkarin lampun, en minä sinne ylety. Nyt on taas mukavampi nettailla valossa. Muuten en saanut aikaiseksi yhtään mitään. Päikkärit vähän venähtivät nimittäin. Sen jälkeen olin taas onnellinen pesukoneesta, pesin koneellisen pyykkiä nimittäin. Mukavaa, ettei tarvitse rahdata itseään tuonne puoliväliin Malmia useampaan kertaan T-paitojen ja aluvaatteiden kanssa ,D En jaksanut enää aloitella siivousta, jätin suosiolla söndaagin huviksi. Onneksi ensi viikko on vajaa viikko! Lisäksi minä taidan pitää puoli päivää vapaata tiistaina. Lussaa on kellokortissa sen verran reippaasti, että pidän osan pois, ettei sitä Varaston toimesta poisteta. Jotenkin sitä vain kertyy, noiden taksovuorojenkin takia...

Tänään siis tylsä päivä edessä. Ei mitään odotettavaa. Matkat pitää tilata, laittaa itsensä ja vaatteet kuntoon työviikkoa varten (no eipäs taas naureskella siellä), laitella eväksiä ja muuta sunnuntaipuuhaa. Lukea, tietysti. Kirjapino on melkoisen mittava vieläkin – se on sentään hyvä juttu!

Huh, kävin välillä tässä uusiouinahtamassa ja näin aivan kamalaa painijaista exästä ja Belgarionista pienenä! Oli pakko ottaa ihan rauhoike, kamala... uhhhhh!

----------------------------------

Purviska, kavrut! Nonnih, nyt mä sain sitt eile donarii ja Poikaki oli tsittaas mun kaa soffall. Ja se oli taas mulle kilti ja kohtelias. Ei ollekas niinku mami toss aamull ku mä yritin herättää sitä. Nii rumei sanoi harvo kuulee – paitti mamilt joo. Ei Poika semmosii, se antaa mulle tilaa, vaiks mä leviin ja kaikkee. Se on nii kilti ja kuunteleeki mua. Ei sekää kyll antanu lautaselt heekkuu, vaiks haisu niiiii hyväll. Mami sitt anto donarii, enneku se alko duunaa sitä safkaa, söin tiätteks ihan kaikki ja sitt goisin Pojan viakus kunnon päikkärit. Ett oli niinku hyvä päivä. Sitt olin taas partsill, ku ei kerta tullukkaa sade, vaiks noi luuli. Höh! Nytki on jo suulist tuala, kohta mä voi mennä sinne. Toi mami puhu kyll taas jotai haajattamisest sill kumitunpull, eikästäs! Ei taho. Se vaa ei tykkää, ku joka paikas leijuu kissinkaavoi, mull on viäläki kaavanlähtö. Mä kuulemma näytän laihalt pikkukisult. Tsihih, mä mitää laihtunu oo ja syän ku enneski, mutt ku osa kaavoist lähtee nii sillo voi näyttää välill piänemmält. Nonnih, mamiiiiiiiiih, ruakaa niiku olis jo! Ei oo mitää lautasell ja mä oon jo syäny naksui. Mä tahon kunnon muanaa – etes kissinmuanaa. Joo, se lupas kohta. Se ei kestä tätä mun ”anna ruakaaah” –jollotust sitt olleskaa, heh. Se on aika tehokast. Täss mä oon lunkin partsill eli vaihdan vaa tualii...

Kliffaa vapaapäivää viäl kaikill. Huamisee!

--------------------------------------

Vincent, kyllä sinä ruokasi saat (toim.huom. pakko käydä heti!) *tepastelee antamaan muonaa*!

Päivän slogan: Onneksi unet eivät ole vilahduksia totuudesta - ainakaan tämä!

Päivän biisi: Hannikaisen baari

Luettua: Terri Blackstock – Aurinko laskee ja Myrskyn alla. Tuota, uskisrikoskirjallisuutta =o Aika veristä vielä, verisempää kuin jotkut normikirjat... Kyllä nämä lukea voi, ei siinä mitään. Epäuskottavia kyllä, että samassa pienessä paikassa tapahtuisi kaikkea tätä muutaman kuukauden sisällä. Onhan se lukemista tämäkin, en jättänyt edes kesken – periaatteessa. Karin Wahlberg – Vappukukkatyttö, talon pesutuvassa tapahtuu... mm. murha! (Miksi niin kehuinkin tuota pesukonetta!) Tutkittavaa löytyykin lisäksi oudon paljon, osa talon ihmisistä on sekaantunut erilaisiin asioihin. Minusta oikein viihdyttävä rikoskirja, ei ollenkaan paashkempi versio pienestä piiristä, jossa eri ihmiset toimivat omien käsitystensä ja tapojensa mukaan. Välillä kovinkin arkipäiväisen oloista. Suosittelen dekkareiden kavereille.

                                    

                                         TOUHUKASTA PÄIVÄÄ!                                                                           

                     

BELGARION ILMOITTI PÄÄTÖKSENSÄ!

Uaah, väsyttää. Ettei tuo karvakasa voi lopettaa tuota aamumärinäänsä! Heräsin jo klo 3, painuin takaisin yrittämään unta – ei siitä mitään tullut. Lapsi vaan märisi, kunnes sai pussimuonaa ja herkkunsa. Ja minut ylös, nakuttamaan konetta sekä valot ja radion päälle *huoh*. Minä olen liian kiltti, edelleen... Täällä on muuten selkeästi sellainen olotila, että vielä tänään ukkonen rämäyttää. Toivottavasti, raikastaisi vähän keliä. On nii hikikii ja matalapainetta ilmassa.

Varastolta häipyivät loputkin pomoa vastaavat. Ensi viikolla on tosi hiljaista, yksi henkilö palajaa lomilta – hän, joka ei huomaa tavallisia kuolevaisia lainkaan. Toivottavasti siis vajaa viikko on rauhallista. Perstaina Welhotar häipyy siis lomalle, ehheeh, pitkälle 6 päivän ansaitulle lomalle. Sovin jo Belgarionin kanssa retkipäivästä Hakaniemeen ,D

Kävimme eilen Belgarionin kanssa kirjastossa ja kaupoissa. Ehhh tuota, kirjasto tarjosi yllättäen kymmenkunta varausta ja yhden pikalainan. Minulla on n. 1.5 metriä kirjoja tuossa odottamassa – ainakin osa vieläpä lukukelpoisia. Onnekas minä! Kaupoista ei löytynyt mitään mainittavaa, perjantai, nääs. Viikon kehnoin ostospäivä kesällä. Ostin vain välttämättömät ja siitäkin tuli kaksi kassia tavaraa. Nyt on ainakin porganoita ja öljyä. Belgarion tilasi täksi päiväksi tonnikala-curry-sieni-purjo –piirakkaa. Sanoi vain, että nyt on vaikea valita, kun ei ole enää intissä. Silloin kävi melkein mikä tahansa, mutta nyt kun laittaa itsekin ruokaa, on valinnanvaraa tuhottomasti. Päädyimme sitten tuohon uudempaan kokeiluun, tällä koostumuksella emme sitä aikaisemmin ole tehneet. Eilisiltana herkuttelimme hot & spicy –kekseillä sekä juustoilla, suklaa- ja kirsikka-valkosuklaa –rahkapatukoilla kaffen kanssa, njammm. Onneksi mitään näistä ei ollut tarjolla ihan äärimmäisiä määriä vaan sopivan vähän ,D

Ja sitten suuri paljastus, istukaa ja lukeaa hiljaa ja varovasti: Belgarion on päättänyt opiskelupaikkansa ja lähettänyt eilen paperit! Kyllä, hän menee Helsingin yliopistoon. Jeee! Kerroin, että minusta se on ihan oikea valinta. Sanoin vielä, että toivottavasti en yrittänyt vaikuttaa asiaan, ainakaan liikaa. Hänen mielestään yritin kyllä, mutta itse hän asiaan oli paneutunut ja näin päättänyt. Joten – meillä on sitten opiskelija blogissamme! Lupasin tarjota kaiken apuni, työpaikan koneet tarvittaessa (mm. erinomaisen tehokkaan kopiokoneen) sekä kaiken mahdollisen tukeni, mitä vain voin...

Näin tässä tärkeimmät. Minua väsyttää ja täällä on tosiaan painostava ilma. Ei ole mitään erityistä rapottavaakaan, paitsi jatkuva taisteluni HMPK:n kanssa merkinnöistä. Työmatkojani yritetään edelleen yhdistellä sekä periä sitä 2.20 omavastuuosuutta! Jotenkin se ei nyt vain mene manuaalisesti perille. Eilen pähkäilin vanhemman kuskin kanssa asiaa. Hän oli sitä mieltä, että koska Iisalami tietää hommien siirtyvän pois heiltä joka tapauksessa, ei enää millään ole mitään väliä eikä virheitä kannata edes yrittää korjata. Olin kiihkeästi samaa mieltä! Eilenkin tuli normitakso ilman ohjeita, vaikka invataksot jatkuvasti valittavat keikkojen puutetta =O

------------------------------------

Purrrrrrrrmenta, kaiffat! Tsihih, tänää saadaa donarii! Mami lupas Pojall tekee donarisafkaa. Sitt se lupas tekee fisusafkaa mulle viikoll jonai päivän. Hyvi pyyhkii. Äske mä sain pussis hääkää ja se oliki kans hyvää. Emmä noit vanhoi ruakii jaksu aina syädä. Ja nyt on nii kuumaa ja hikist, ett ei oikee maistu ku raksut ja vesi. Ja heekut, tiätty. Kiva Poika kävi eile ja tulee taas tänää. Se tiätteks te jutteli mun kaa eile, jolisi mulle takas. Se yrittää oppii kissikiält iha selväst. Ei siit kyll mitää ymmärtäny, mutt yritys oli hyvä kuiteski. On se nii kiva ja kilti... Ja mami otti mut eile viakkuu ja paijatti ja mä goisin sen viakus. Mutt sitt tuli siälläki kuuma ja mä menin takas partsill. Melkee oon viättäny tääll partsill kaiken aikaa, ku on tämmöset kelit. Välill on vähä tullu vodaaki, ihan snadisti, mutt ei se oo haitannu. Sitt jos tulee iso sade tai jyrisee, mä tuun kyll sisäll, ettei mun nätti tuukki mee huanost. Mami otti jotai fotoikii, ku mä syän napikoit partsill. Ett vähänks erilaisii kuvii. Enkä mä mitää sill voi, jos kuvat on melkee samalaisii, ku toi ottaa kerrall useempii. Ja sitt toi kaamera ei pysy ihan aina peräss, jos se yrittää ottaa semmosii äkkii-kuvii. Esmes eile mä ja Poika korjattii kaffenkeitint kimpas. Siit ois tullu hyvä foto, mutt toi kaamera tökki joteski. Ett se ei ehtiny mukaa ku mä jo kyllästyin siihe hommaa. Mä nimittäin neuvon Poikaa siin korjaamises, mutt enhä mä voi mitää oikeesti tekee, ku tyäkalut ei sovi mun tassuihi – nii meni sitt pois. Ett tämmöst meill tänää!

Kliffaa löördaagii kaikill ja huamisee!

-------------------------------------

Vincent, kaikki ovat huomanneet kyllä taitosi työnjohtajana!

Päivän slogan: Ajattelen, kuinka minä siis yleensä voin olla?

Päivän biisi: Nenästä verta, sielusta kultaa

Luettua: Kaari Utrio – Kiilusilmä feministi eli miksi en enää matkusta junassa. Valkoituja kolumneja eri lehdistä v. 1985 lähtien koottuina yksiin kansiin. Tavallaan pidin tästä, Utriolla on kyllä sanottavaa monesta asiasta, tosi monesta *virn*. En sitten tiedä, onko tahallista, että osa kolumneista on täysin mitäänsanomattomia, osa ärsyttäviä, osa asiaa, osa potaskaa ja osa hyvinkin tärkeää. Tämä on vain tietysti minun mielipiteeni. Suosittelen sikäli, että Utrioon suhtaudutaan kovin monella tavalla. Nämä lukemalla voi hiukka tarkistaa mielipiteitään ja ennakkoluulojaan. Lyhyitä kolumneja on myös nopsa lukea vaikka reissussa tai kotitöiden välissä *iso virn*. Leif GW Persson – Putoaa vapaasti kuin unessa. Tässä kriminologi ja kirjailija esittää oman käsityksenä Palmen murhasta. Melkoinen tiiliskivi ja aika paljon tarkoituksetonta materiaalia mukana. Mutta ehdokas murhaajaksi löytyy... loput jätän jokaisen itse luettavaksi, mikäli asia on vaivannut pieniä päitänne. Tämä ei siis ole varsinainen dekkari, lähinnä poliisin tutkimuksia ja tutkimuslinjoja seuraava yksityiskohtainen opus.

                                        

                                          KILTTIÄ LAUANTAITA KAIKILLE!

NORMIVÄNINÄÄ PERSTAIN TAPAAN

Ei se hiippahattukaveri sitten viihtynytkään pidempään, ei siitä tullut malmilaista, ei. Ikävä kyllä. Eli nukkumiset jäivät taas vähän hänekseen. No, eiköhän tämä tästä – on kuitenkin perjantai! Osa väestä jää taas lomille ja Welhotarkin ensi viikolla. Tänään kuitenkin tehdään vielä kiirutöitä täpöllä.

Tänään pitäisi taas vaihteeksi kaupoille ja kirjastoon *huoh*. Ei huvittaisi, perjantai ei ole hyvä kauppapäivä. Minä en vaan viitsi käyttää yhtään lisämatkaa eli käydä erikseen perjantaina kirjastossa ja lauantaina kaupoissa. Eli käytävä se on tänään. Kun vaan muistaisi taas kaiken viikoksi eteenpäin – näkyy sitä kyllä pärjäävän ilmankin. Ne viime perjantaina unohtuneet ostokset on vain korvattu jollakin muulla ,D Minä olen kekseliäs ihminen, mutta porkkanaksi en sentään osaa ruveta! Enkä öljyksi, onneksi jotakin vanhaa margariinin näköistä löytyi kaapista... en uskaltanut tarkistaa päivämäärää. Kyllä se tuntui toimivan vielä kuitenkin eikä pyytänyt itselleen nimeä, joten ei kun käristelemään wokkia siinä. Sinsanppiakaan ei ollut – ei tomaatteja voi syödä ilman sinsanppia (siis leivän päällä)! Juu, tiedän, minulla on outo maku. Eli kauppalistaa on täydennettävä vielä lisää... Ns. loman aikana täytyy jonakin päivänä tehdä isompi retki tuonne Hakaniemen suuntaan Belgarionin kanssa. Olisi niin paljon tuotavaa sieltä päin. Divarissakin voisi käydä, ehkä siis... niin ei sitä lisätilaa kirjoille ole vieläkään löytynyt, mutta jospa kuitenkin. Voisikohan osan kirjastosta siirtää lipastoon?

Muualla Varastolla on tod. hiljaista, meillä ja tuossa naapurissa vielä tapahtuu tänään. Sitten ehkä hiljenee. Olen nyt roudannut neljä vihreää omituista kasvustoa huoneeni ikkunalle. Viherkasveiksi joku niitä kutsuisi, siitä oudommasta päästä kylläkin. Ei, minä en tiedä niiden nimiä. Täytyy laittaa joskus kuva, jospa joku tunnistaa. Nyt viikonloppuna voisi hakea vanhan raation tuolta varastosta ja katsoa, toimiiko se vielä. Muuten luppoajat töiden välissä on taas tullut nettailtua ja *köh* pelattua Älypäätä, kirjallisuus-semmoista, jopa listoille asti pääsee aika kepoisasti ,D Hirmuisia saavutuksia töitä odotellessa!

Belgarion lupasi tulla tänään avittamaan. Hyvä! Kummisetä ei ole niin asiantunteva ja taisin viimeksi suututtaa miehen sen verran, että en viitsi pyydellä vähään aikaan mitään. Lisäksi hän yleensä on jonkin verran päissään... Belgarion ei varmasti ole. Lisäksi meidän duomme työskentelee saumattomasti kaupoissa. Belgarion tietää, mitä minä ostaisin ja missä taravat piileskelevät, joten minun ei tarvitse juosta ympäriinsä. Hyvä me, yleensä kauppareissuista siis selvitään aika kivuttomasti. Lisäksi hän lupasi tulla lounaalle huomenna, kehittelen jotakin kivaa. Vaikka sitä fisua pinaatissa – se oli muuten hyvää! Tai tonnikalapiirakkaa... tuleepas tässä nälkä.

Edelleen työeväksenä on tofuwokkia ja ohraa sekä salaatin loput. Kyllä sitä kelpaa einehtiä Varastollakin. Ei se ainakaan häpeä ostoeinesten rinnalla! Taidan mennä laittamaan yhden leivän mukaan aamukaffelle, kuivahedelmät loppuvat aina jo torstaina – ihan aina.

----------------------------------

Purrrrrrviska, kissinkat! Joo hei, ei oo ruakapolitiikka viälä parantunu. Eilenki toi söi vanhoi jämii ja mä sain kissinmuanaa. Märisin sitte ja sain napikoit ja yhe biitin ylimääräst kalkonii. Ei oo reiluu tommone. Onneks noi menee tänää kauppaa, tois ny jotai uutta kissimuanaa. Ja mitä toi skrivaa jotai fisust ja donarist, jeeeee. Juu, tekis semmost ruakaa ny vaa huamenna. Kiitti, sopis mullekki. Jauhist tääll oo nähty ees vuasikausii, miks? Eiks enää kaupois myydä jauhist olleskaa, tai suikist tai jotai? Karmeeta, piäni nälkäne kissiraukka jää ilma heekkui! Aatelkaa ny, mä iha kuihdun täälä. Ja Poikaki on tuloss käymää, tosi kliffaa. Se ainaski antaa mulle aina jonku biiti heekkuu, jos mä pyydä. Mmm. Kiva Poika! Eilenki muute mami joteski taas oli väsy, kävi ruiskus ja sitt lukitti, joo ja sammu sen kirjan kaa. Mä välill kävi paijatukses, mutt sitt ku mä tuli partsill takas, se goisi taas – siis hei taas! Mä tajuu, mite se ehtii goisii siin väliss, ku mä lojun viälä ulkon. Omituine mami! Nytki mä pyysi tavismuanaa, nii se vaa skrivaa. Ei se kuiteskaa ehdi tätä laittaa julki heti... en tajuu. No, se funtsii taas jotai. Kyll se koht laittaa mun paikat, lodjun se kyll siivoski heti ku nousi. Ainaski se hoitaa hommat joka aamu, jos ei muuta. Mutt tosissaa, safkat vois niinku olla heekumpii, vois niinku, hei mamiih! Se lupas funtsii, jos se keksis jotai. Mutt sitt se sano, ett jotku kurmeesafkat on aikastas kalliit. Mut hei, mäki oo sill kallis, niiku ett kyll niit vois ees vähä olla, vaiks jömmas. Niinku pussimuanaaki. Ja napikoit. Tämmöne piäni kissi tarvii vaihteluu kans, eiks? Ei oo taaskaa kunno fotoo, tämmöne vaa.

Mutt hei, kliffaa viikendii taas ihan kaikill kissinkoill ja huamisee!

-----------------------------------

Vincent, jos sinä saisit käydä kaupassa, lasku olisi suurempi kuin minun ostokseni yhteensä ,D

Päivän slogan: Iällä ei ole merkitystä, ellei satu olemaan juusto tai hyvä punaviini!

Päivän biisi: Rum And Coca-Cola

Luettua: Åsa Nilsonne – Siveysvyö, nimi harhauttaa vinkeästi. Kyse on näyttelijän murhasta, jota perhepiirissä selvitellään aikaisemmin esitellyt leidin johdolla. Oikeastaan tässä kirjassa puhutaan enemmän julkishallinnon työntekijöiden asemasta ja loppuunpalamisesta töissä kuin itse rikoksesta, joka sekin kyllä ratkeaa. Ilmeisesti varsinaisen työnsä takia kirjailija on ollut tuossa vaiheessa hyvin kettuuntunut Ruotsin julkishallintoon, erityisesti sairaaloihin ja poliisiin... enkä yhtään ihmettele. Suosittelen, erityisesti esim. Herjaamoa lähellä oleville tahoille! Risto Juhani – Kolehti kuolemalle, ähh, tylsä nimi suht. hyvälle kotomaiselle dekkarille. Eli seurakunnassa tapahtuu outoja asioita, pappi murhataan ja takana piilee mm. lahjontaa, keinottelua ja kaikenmoista epäsuotavaa toimintaa. Tässä kuvataan aika hyvin ihmisten vieraantumista seurakunnasta, seurakunnan työntekijänä olemisen hankaluuta (sehän on vain työ siinä kuin muutkin) sekä erään lahkon toimintaa. Ei ollenkanas pahempi kotomainen omassa lajissaan... Kehnompiakin on luettu viime aikoina!

                                       

                                           SE ON TAAS PERJANTAI!

NORMITÖITÄ JA ULKOILUA SEKÄ NUKKUMISTA =O

Muahahaaah – Welhotar on nukkunut! Ainakin 7 h – taputtakaa ja onnitelkaa. Se oli kuulkaas sen arvoista. Kissi yritti herätellä joskus aamuyöllä, mutta sanoin erittäin rumia asioita karvapyllystä. Sen jälkeen sainkin goisia rauhassa. Wau, en muista milloin olisi tullut nukuttua näin hyvin. Asiansa teki varmaan runsas raitis ilma! Eipäs naureskella siellä, minä kävin lähikirjastossa ruokatunnilla. Sitten tankkasin illalla vielä kissinkupillisen ruokaa ja keksin. Jopa alkoi väsyttää ,D Lopultakin se hiippahattukaveri suostui siis poikkeamaan Malmilla, saisi poiketa toistekin!

Eilinen oli Varastolla yllättäen normaali työpäivä. Tuo perhanan toinen osasto on todellakin paikantanut minut. Tein heille hommia ja omankin osaston juttuja, joten ihan riittävästi puuhastelua. Tosi kiva oli saada kyllä kiitoksia; tapasin lähtiessä toisen osaston leidin, joka kiitteli teelmyksiäni... yritin selittää, että en ehtinyt niitä itse oikolukea (kuten yleensä), että ne ovat vain ohjelman oikoluvun jäljiltä jne. Kuitenkin hän oli tyytyväinen ja sehän on pääasia *virnuaa tyytyväisenä*. Tällaisellakin voi olla merkitystä, jos jatkoista puhutaan. Samoin kakkospomo otti asiakseen eilen jutella kanssani siitä, viihdynkö Varastolla ym. No, kyllä minä oikeasti viihdyn - niinkuin nyt Varastolla voi viihtyä. Lisäksi kuulin erilaisia mielenkiintoisia juoruja. Hyvähän se on olla perillä asioista, niiden takana luuraavista luurangoista nimittäin. Niitäkin tuntuu riittävän, kuten kaikissa työpaikoissa. Puhuimme mm. siitä, miten jotkut eivät halua lähteä eläkkeelle, vaan jatkavat tuonne 68-v. asti, joka on siis mahdollista. Vaikka joillakin ei selvästikään enää ole taitoja ja haluja pysytellä ajan tasalla. Olimme molemmat sitä mieltä, että sopisi lähteä eläkkeelle heti kun vain mahdollista, jotta nuorille kyvyille tulisi vakipaikkoja auki.

Siinä töiden välissä ehdin siis hätinään vetäistä nolon pikalounaani ja käväistä lähikirjastossa. Ei, siellä ei ole pahemmin uutuuksia, mutta erittäin hyvä varasto vanhempia opuksia hyllyssä. Noudin siis kassillisen luettavaa ja onnuskelin takaisin. Ihan kuulkaas leimasin itseni vielä ulos-sisään, ettei tule siitäkään sanomista ;D Olin ihan tyytyväinen kirjastoreissuun, löysin pinon dekkareita uusioluentaan, yhden sellaisenkin kirjailijan, jota muistan lukeneeni, mutta olen selkeästi unohtanut sisällön =O

Iltasella väänsin tosi ison annoksen tofuwokkia ja keitin ohraa kaveriksi. Ja pakkohan sitä oli sitten se kissinkupillinen maistaakin – oli hyvää, ei kaivannut lisämausteita. Silloin ruoka on melko onnistunutta. Tuossa on vielä huomisetkin eväät ja vähän yli eli iltapala. Ajatus oli, josko Belgarion olisi tullut syömään. Soitin hänelle, mutta hän olikin juuri tehnyt itselleen loppuviikon ruuan. Hänellä oli myös wokkia tomaattihässäkässä. Huvitti, samat on emmeet pojalla ,D Ai niin ja pakko kertoa – Belgarion pääsi myös sinne kolmanteen hakemaansa paikkaan eli Metropolille. Nyt on valinnanvaikeutta kerrakseen! Tosin Belgarion salakähmäisesti esittää, että eipä hän vielä tiedä, mitä sattuu keksimään. Minulla tuolla jossakin kävi mielessä, olisiko hän mahd. hakeutunut myös jonnekin ulkomaiden puolelle. Se ei olisi mahdotonta sekään... Täytyypä ottaa asia puheeksi huomenna! Sen verran ruuasta vielä, että oven ulkopuolella täällä 3 krs:ssa tuoksahtaa melkoisen samalta kuin alakerrassa maahanmuuttajaperheen ovella: öljyä, mausteita, sipulia... *tsihih*. Sieltä tulee joskus niin hyviä tuoksuja, että tekisi mieli jäädä roikkumaan ovelle kerjäämään maistiaisia!

No niin, näin myöhään herättyäni ei tässä ole mitään kummempaa rapottavaakaan. Koipia särkee eilisen kävelyn jälkeen. Taksot olivat jälleen myöhässä... vaikka kyytejä ei ole – tämä on todella mystistä! Lähden laittamaan kissitavaroita kuntoon päivää varten.

-----------------------------------

Purrrrrrmenta, kissinkat! Ai, ett mami lähtee laittaa kissitavaroit. Tossaha se viäl skrivaa. Siis toi tarkottaa, ett sen jälkee ku se on skrivannu. Ja sitt kehuu omaa ruakamättöösä. Tarttee sanoo, ett haisu aika hyväll, mutt en mä tommost kyll syä. Mä sain pupuu pussiss. Heekkuu seki on, söin kaikki. Lautane on ihan tyhjä, mamiiiiiiiiiiih, lautane on tyhjä! Kyll sen tartteeki tekee kaikkee, ennenko se lähtee sinne töihi. Muakaa eile ehtiny paijattaa ku vähä, taas se simahti. Mä olin viäl partsill ja ku mä tulin takasi, toi yks jo kuarsas siposileenä kirja viäress. Epist! Mä saanu ku yhen pitkän paijatuskerran eile. Tänää sitt enemmä, mä vaatin!!! Eikä se ehtiny leikkiikkää ja ku mä aamuyäll yriti herättää sen, se kuulkaas sano tosi rumei. Mä menin ihan ööööks, mä osannu sanoo mitää. Olin sitt hiljaa siihe asti, ett se suastu ite kömpii tualt ylös. Ja se oliki taas kömpimist. Meinannu pysyy koipisillaa toi mami. Volisi taas jotai. Höh – oma vika, mitäs goisii tollee! Tänää mä aion pitää hualta siitä, ett mua ainaski paijatetaa ja ett mä saan jotai heekkuu, vaiks sitt vaa pussist. Mutt kummiski. Omituiseks muuttunu tää huusholli; hyvei hajui ja paljo ruakaa, mutt ei kissill sopivaa. Ei kuulkaas oo laitaa tämmöne. Eilenki yritettii muka vahinkos antaa mull sitä hotua, en syäny! Nii ett tämmöst taas täält. Pahus, ulkon melkee sataa. Ei taira tulla partsikelii, no, mä meen sitt basee goisii. Mami otti eile kummiski pari fotoo, ku mä vahdin sen safkan duunaamist tosi tarkkaa, ett jos vaiks sinne pujahtais jotai (ei siis pujahtanu!).

Kliffaa päivää ny kummiski kaikill ja huamisee!

--------------------------------------

Vincent, ei aina voi olla kissalle sopivaa ruokaa *lähtee avaamaan ruokapurkkia*!

Päivän slogan: Kissa ei elä kiitoksilla, mutta Welhotar on niihinkin tyytyväinen!

Päivän biisi: Time Is On My Side

Luettua: Åsa Nilsonne – Pisara punaista verta ja Kaikessa hiljaisuudessa. Olen lukenut nämä niiden ilmestyttyä pikalainoina ja pidin. En kyllä ollut muistanutkaan tätä leidiä, eli jälleen ruotsalainen tuoreehko kirjailija, joka on myös psykiatri. Opukset eivät niinkään sisällä kertomuksia itse murhista vaan lähinnä poliisin, tässä tapauksessa nuoren Monika Pedersenin, tutkimuksia ja toimia. Kuulusteluja ja johtopäätöksiä, tarinaa päähenkilöstä itsestään ja hänen elämästään sekä ihmissuhteistaan. Eli ei paha ollenkanas, mukava uusiotuttavuus. Suosittelen kokeilemaan ainakin, näin kesälukemisena ,D

                                            

                                               SE ON PERJANTAIN AATTO!

PSYYKKINEN NÄRÄSTYS

Mistäkähän aloittasi valittamisen tänään? On niin paljon asioita... monta asiaa. Juu, Zimbo tuolla ehdotti unirytmin normaalistamista omilla ideoillaan. No, se ei vaan toimi. Menen minä nukkumaan sitten mihin aikaan tahansa, saan unta vain sen 4 h, joskus huisin hyvänä yönä 5 h. En vain osaa... ei siinä sen kummempaa. Tähän eivät auta mömelöt, eivät mitkään. Minä herään enkä sitten enää saa unta. Tai saan, muutaman tunnin päästä. Mutta kun sitten pitääkin jo lähteä Varastolle. Että turha edes yrittää. Nykyisin nukun aina kun nukuttaa, että saisin edes vähän unta.

Psykopaatti soitti sitten eilen. Juu, tuplataan mömelöannos, koska se ei vaikuta. Jees ja kivat vaan sullekin. Hänen ideansa on se, että jos sivuvaikutuksiakaan ei tule, ei varsinaista vaikutustakaan ole =O Ihan kiva! Hän haluaa minun voivan pahoin, saavan huimausta ja outoja tuntemuksia. Oikein kiva ihminen siis, prle. Suostui kuitenkin lopulta uusimaan osan kipulääkkeistä, ei siis kaikkia. Hän ilmeisestikin halveksuu fyssan ns. vanhakantaisuutta lääkityksen osalta, vaikka olen yrittänyt selittää, että nämä nyt ovat edes vähän tehonneet. No, kyllä, nostan annosta, mutta vasta lomalla. En tahdo haahuilla Varastolla silmät selällään, horjuen ja höpöttäen sekavia. Ei silti, niinhän minä teen nytkin, mutta että vielä pahemmin =b Loman aikana ei niin väliä – enhän minä mitään tee, enkä aio mihinkään ilmeisesti lähteäkään. Tai jos sinne Hakaniemeen nyt sitten, paremmalla ajalla.

Varastolla tuo perhanan naapuriosasto löysi minut töistä! Eli alkoivat kantaa rojua tänne – ähh. Luulin saavani olla rauhassa pari viikkoa. Turha toivo siis tuokin. Ei auta, tehdään vaan töitä melkein täpöllä. Onneksi sielläkään ei sentään ole täysi miehitys päällä. Muualla on tuhottoman hiljaista, porukka lueskelee ja pelailee mitä huvittaa. Minä en ole ehtinyt – ainakaan vielä. Ensi viikolla jään perstaina lomalle, palaan seuraavana perstaina ,D Kiero ja kavala minä, järjestin kaksi lyhyttä viikkoa itselleni. Ihan Varaston ja Iisalamen kiusaksi. Josta tuli mieleen, että Iisalamessa ihmiset tietävät, että korttini on uusittu ja että olen maksanut pankkiin omavastuuosuuden eikä kyytejä saa yhdistellä. Jostakin syystä tämä ei välity kuitenkaan Järjestelmään eikä kuskeille. Eilenkin jouduin itse soittamaan Iisalameen, kun autoa ei vain näkynyt. Heh – ja nyt ne puhelut nauhoitetaankin vielä... voihan kilin kuttu! No, leidi soitti takson perään, olihan se kuitattu, mutta kauan sen jälkeen kun sen olisi jo pitänyt olla Varastolla. Ja kuski sitten valitti, että heinäkuu on hiljaista aikaa eikä kyytejä ole! Kuulkaas, nyt minä en ymmärrä? Taksot eivät koskaan ole ajallansa, mutta silti heillä ei ole kyytejä? Tässä on jokin yhtälö, jota en ymmärrä. Pitänee kysyä Belgarionilta, miten tämä on mahdollista.

Ruokapolitiikka on tänään kehnolla mallilla, oikein hävettää. Olen päässyt pakkasen tyhjäämisessä lähes loppuun. Eilen vielä tarkistin, mitä siellä on. Ylläri-ylläri, sieltä löytyi vielä oranssi maksalaatikko (ja se älytön lihakimpale - hakekaa se pois, jooko?). Minun on pakko ottaa se lodju tänään eväkseksi. Ei siinä mitään, kyllä maksalaatikkoa kerran vuodessa voi syödä, kun Varastolla on salaattiakin vielä valmiina. Tässä olikin jo välillä ihan herkkueväitä. Täytyy muistaa laittaa tofua marinoitumaan nyt aamulla – saa illalla jotakin kivaa wokkipitoista ruokaa sekä itsellensä että evääksi. Eestin Herkkusissa kävijöille: katsastakaa Kohuked-hyllyn alapuolella olevat suklaa- ja kirsikkarahkapatukat, ne ovat äärimmäisen hyvejä! Samoin kokojyväleipä, joka on vähän makeaa, maltaan makuista ja niitä jyviä riittää. Erittäin hyvää paahdettuna! Kävin nimittäin siellä eilen lohtuostoksilla ,D

Täällä ei tapahdu mitään, mistä rapota tai kertoa, edes vänistä sen enempää kuin tavallisesti. Päätän tämän kirjoituksen Welhottaren pimeästä residenssistä siis tähän.

-----------------------------------------

Purrrrrrrrrrrve, kaiffat! Joo, munki ruakapolitiikka on vähä heikoilla. Vaa kissinmuanaa ja aamull kalkonii ja napikoit. Ei voi ees avata donaripuukkii toi mami. Toisaalta, nyt mä oon goisinu taas partsill, nii ei mikää hirvee nälkä oo ees ollu. Oon vetänyt raksui ja vettä enempi. Joskoha toi tänää laittais pussimuanaa päiväevääks? Pitääki kysyy, mamiiiiiiiiiiiiiih? Joo, se lupas, niit pussukoit on viälä jömmas. Jos se tänääki laittaa jotai ei-kissieväst, nii mull on ainaski parempi ruaka sitte. Mäkää oo tehny mitää. Maannu päivisi partsill ja sitt täss aamuyäll alkanu leikkii mun taravoill, viäritelly palloo ja heitelly semmost jutskaa, ku mami teki mulle. Semmone mist saa helpost kiinni, ei pyäri, mutt voi heitellä. Aika hassu semmone jutska, mä osaa selittää olleskaa. Niinku mylpyrä, mutt ei pyäree... Kukaa ei oo käyny tääll, vaiks Poikaki on pois siält paikast jo. Kai seki tulee taas joku päivä. Mami saa soittaa ja kysyy. Mull ku ei oo seuraa. Aina pitää yrittää saada mami leikkii ja eilenki se sammahti ruisku jälkee suaraa sänkyy. Heräss sitt vaa vähäks aikaa hoitaa mun iltajutskat. Mä sitt menin viäl partsill ja kaikkee, nii ni tää vaa jo goisi. Tai ainaski se flöittas goisivaa... siit ku ei koskaa tiädä. Mä vaa ootan ekaks viikendii ja sitt mamin lomaa. Mull on tylsää yksi! Mrouhhhhhhhhhhh. Eikä meill oo must ny kuveikaa sitt. Tämmöne löyty.

Nii ett hei, viikko on kuiteski pualess väliss jo ja se on hyvä! Huamisee.

---------------------------------------

Vincent, pussiruokaa kohta tulossa....

Päivän slogan: Kuolen niin hitaasti, että luulen eläväni.

Päivän biisi: Milord

Luettua: Anne Holt – Julkkismurhat, ei Holtia parhaimmillaan - kekseliästä kyllä. Kesälukemista siis. Gregore Maguire – Noita, Lännen Ilkeän Noidan elämä ja teot. Se mitä ei Ozin velhossa kerrottu... hirmuisen hyvä tarina, jos tietää, mistä on kyse. Suomentaja nyt vähän on sekoillut siinä, mitä suomentaa ja mitä ei. Eli osa paikkojen nimistä on suomennettu, osa ei. Samoin ihmisten nimistä (tai Eläinten ja eläinten). Epäjohdonmukaista siis, hiukka häiritsevääkin. Mutta suosittelen ehdottomasti fantasian ystäville eli kannattaa lukea ,D

                                          

                             KESKIVIIKKO - KEHUKAA VAIKKA ITSEÄNNE!                        

PS: Jostakin syystä uuden Operan ajamisen jälkeen Vuodatus toimii oudosti... mm. julkaisuajankohdaksi ehdotetaan oletusarvona vuotta 3908 - jopa tekstiä korjatessa!!! =D

TÄMÄ PÄIVÄ ON JO PERSHEELLÄÄN

Täältä taas hyvää yötä ja huomenta! Ei siis nukuta taas tänäkään aamuyönä enempää. Ketuttaa! Haluatte varmaan kiihkeästi jälleen kuulla, mikä? Ai että eikö? Hah - minä kerron siitä huolimatta.

Taksot, HMPK ja sos.toimisto, kaikki yhtä syyttömiä ja viattomia siihen, että minun korttini ei toimi edelleenkään oikein! Ei, perjantaina sain uuden kortin, johon piti olla korjattu kaikki tiedot. Eli ei yhdistettyjä työmatkoja, omavastuuosuus maksettu pankkiin. Ja mitä tapahtuu aamulla? Takso tulee, vie Varastolle ja kertoo, että se 2.20 sitten ja ihmettelee vielä, miksi? Onneksi oli taas tuttu takso, joka päästi minut ulos ja uskoi, että Joku Muu on tössinyt. Palatessa olikin sitten eri asia. Vanha ärtyisä kääpä taksona. Ilmoitti siinä lähtiessä, että "poiketaan tuolta Pohjois-Haagan kautta". V***u, ai että poiketaan? Siis ruuhkassa Pohjois-Haagan kautta Malmille. Juu, nehän ovat kovin lähellä toisiaan. Minä kieltäydyin ja sanoin, että soittakoon Iisalameen, olen jo viikon tapellut asiasta. Hyvin vastentahtoisesti härra suostui soittamaan ja sai tiedon, että juu ei, ei pidä yhdistää työmatkoja vaan vie minut suoraan Malmille. Yritin siinä selittää, että tätä on jatkunut jo viikon. Kääpä sitten siihen, että mitä minä tuollaisista pikkuasioista valitan. No joo, hänelle se on varmasti pikkuasia. Niin kai teillekin. Minulle ei.

Jos minä herään klo 1.30, takso tulee n. klo 6.45, olen töissä n. klo 7 – 15, takso noutaa 15.15, tulee päivällekin jo pituutta. Mielellään tulisi oikeaan aikaan edes kotoon ja sänkyyn lepäämään. Hyvä, että jaksan edes kotiin asti. Jotenkin.

Minä olen lopen kyllästynyt nyt muutenkin tähän kaikkeen. Tiedoksi, että Kummisetä sai jatkoja työhön, 6 kk ja jopa ilmeisesti pienellä palkalla. Onnea hänelle. Tosin taisin suututtaa hänetkin eilen, kun en jaksanut hyppiä tasajalkaa vaan pidättelin itseäni raivostumasta. Mies oli kännissä kuin käki. En jaksanut seurustella henkevästi, en jaksanut yhtään mitään. Olen aivan repopoikki.

Eilen ei ollut Varastollakaan hiljaista - toinen osasto iski, että ziitosta vaan siitäkin. Lisäksi sammutin  pari lamppua sielläkin =O

En minä valita nytkään enempää, se on kuitenkin turhaa. Ihan yhtä turhaa kuin kaikki muukin, mitä tässä yrittää.

-----------------------------------

Purrrrrrrrve, kaiffat! Mamiska ei taida olla oikee kondikses, se on joteski kipeenki olone. Mä yritän vähä hurruuttaa, jos se vaiks paranis. Sitä särkee, se sano. Se on pahall tuulelkii, mutt ei mulle. Vaiks mä kyll heräti sen. Sain kissimuanaaki ja kaikki heekut, koko laatikonki se uusi purui ja kaikkee. Ei se vaa näytä oikee hyvält nyt =O Mun tarttee koittaa, jos mä saisin sen sänkyy vaiks viäl vähäks aikaa, semmosee kissiviärihoitoo. Sitt se voiski mennä kai duunii jo. Epist, mä en haluu eikä sekää haluis mennä sinne duunii! Mä en tajuu, miks sillo kerta pitää, jos ei tahro. Oli paljo parempi ku se oli himass mun kaa, meill meni nii hyvi ja oli tekemist ja kaikkee. Nyt ei oikee, ku se ei jaksu eikä se tee kunno safkaakaa. Eilenki taas jotai mössöö, ei lihan tai minkää biitteikää lähettyvill. Karmeet elämää tämmösell kunnon kissill. En mäkää enempi skrivaa, me mennää maate.

Huamisee taas.

----------------------------------

Joo, eipä tässä sen kummempia - en jaksa edes valittaa.

Päivän slogan: Joo, eipä tässä sen kummempia – kohtuutonta vetutusta tarjolla myös jaettavaksi asti.

Päivän biisi: Haistakaa paska koko valtiovalta

Luettua: Anna Jansson – Loputon uni, tämäkin uusintaluennassa. Olin jo unohtanutkin juonen. Yksityisellä koeputkihedelmöitysklinikalla tapahtuu outoja asioita... ja silleensä. Komisario selvittää. Kesälukemista. Anne Holt - Totuuden tuolla puolen, minä pidän jotenkin Holtista. Tämäkin murha ratkeaa, samalla myös Hanne Wilhelmsenin yksityiselämässä tapahtuu. Parempaa kesälukemista.

                                                     

                                                       TÄTÄ PÄIVÄÄ!