Hitsi, selkä on kipeä makaamisesta! Eilen tuli päikkäröityä, luettua ja päälle vielä nukuttuakin kohtuuhyvin. Sen seurauksista sitten saa näköjään kärsiä. Heräsin nimittäin selälläni nukkuen, yleensä en nuku niin... mitenkä olenkaan mahtanut piehtaroida peittojen, kissan ja louhikärmeksen kanssa yöllä. Karvatakamus jolisi tunnin verran minua ylös, lopulta oli pakko nousta. Meno alkoi olla sen mukaista; hypittiin kukkien sekaan, vedettiin spurtteja jne. Nyt kissi sai napikat ja biitin kalkonia sekä häipyi samantien jonnekin nukkumaan, kele!
Belgarion kävi eilen lounaalla ja sai tilaamansa piirakkaa sekä kaffetta ja jäätelöä. Hän myös vaihtoi makkarin lampun, en minä sinne ylety. Nyt on taas mukavampi nettailla valossa. Muuten en saanut aikaiseksi yhtään mitään. Päikkärit vähän venähtivät nimittäin. Sen jälkeen olin taas onnellinen pesukoneesta, pesin koneellisen pyykkiä nimittäin. Mukavaa, ettei tarvitse rahdata itseään tuonne puoliväliin Malmia useampaan kertaan T-paitojen ja aluvaatteiden kanssa ,D En jaksanut enää aloitella siivousta, jätin suosiolla söndaagin huviksi. Onneksi ensi viikko on vajaa viikko! Lisäksi minä taidan pitää puoli päivää vapaata tiistaina. Lussaa on kellokortissa sen verran reippaasti, että pidän osan pois, ettei sitä Varaston toimesta poisteta. Jotenkin sitä vain kertyy, noiden taksovuorojenkin takia...
Tänään siis tylsä päivä edessä. Ei mitään odotettavaa. Matkat pitää tilata, laittaa itsensä ja vaatteet kuntoon työviikkoa varten (no eipäs taas naureskella siellä), laitella eväksiä ja muuta sunnuntaipuuhaa. Lukea, tietysti. Kirjapino on melkoisen mittava vieläkin – se on sentään hyvä juttu!Huh, kävin välillä tässä uusiouinahtamassa ja näin aivan kamalaa painijaista exästä ja Belgarionista pienenä! Oli pakko ottaa ihan rauhoike, kamala... uhhhhh!
----------------------------------
Purviska, kavrut! Nonnih, nyt mä sain sitt eile donarii ja Poikaki oli tsittaas mun kaa soffall. Ja se oli taas mulle kilti ja kohtelias. Ei ollekas niinku mami toss aamull ku mä yritin herättää sitä. Nii rumei sanoi harvo kuulee – paitti mamilt joo. Ei Poika semmosii, se antaa mulle tilaa, vaiks mä leviin ja kaikkee. Se on nii kilti ja kuunteleeki mua. Ei sekää kyll antanu lautaselt heekkuu, vaiks haisu niiiii hyväll. Mami sitt anto donarii, enneku se alko duunaa sitä safkaa, söin tiätteks ihan kaikki ja sitt goisin Pojan viakus kunnon päikkärit. Ett oli niinku hyvä päivä. Sitt olin taas partsill, ku ei kerta tullukkaa sade, vaiks noi luuli. Höh! Nytki on jo suulist tuala, kohta mä voi mennä sinne. Toi mami puhu kyll taas jotai haajattamisest sill kumitunpull, eikästäs! Ei taho. Se vaa ei tykkää, ku joka paikas leijuu kissinkaavoi, mull on viäläki kaavanlähtö. Mä kuulemma näytän laihalt pikkukisult. Tsihih, mä mitää laihtunu oo ja syän ku enneski, mutt ku osa kaavoist lähtee nii sillo voi näyttää välill piänemmält. Nonnih, mamiiiiiiiiih, ruakaa niiku olis jo! Ei oo mitää lautasell ja mä oon jo syäny naksui. Mä tahon kunnon muanaa – etes kissinmuanaa. Joo, se lupas kohta. Se ei kestä tätä mun ”anna ruakaaah” –jollotust sitt olleskaa, heh. Se on aika tehokast. Täss mä oon lunkin partsill eli vaihdan vaa tualii...
Kliffaa vapaapäivää viäl kaikill. Huamisee!
--------------------------------------
Vincent, kyllä sinä ruokasi saat (toim.huom. pakko käydä heti!) *tepastelee antamaan muonaa*!
Päivän biisi: Hannikaisen baari
Luettua: Terri Blackstock – Aurinko laskee ja Myrskyn alla. Tuota, uskisrikoskirjallisuutta =o Aika veristä vielä, verisempää kuin jotkut normikirjat... Kyllä nämä lukea voi, ei siinä mitään. Epäuskottavia kyllä, että samassa pienessä paikassa tapahtuisi kaikkea tätä muutaman kuukauden sisällä. Onhan se lukemista tämäkin, en jättänyt edes kesken – periaatteessa. Karin Wahlberg – Vappukukkatyttö, talon pesutuvassa tapahtuu... mm. murha! (Miksi niin kehuinkin tuota pesukonetta!) Tutkittavaa löytyykin lisäksi oudon paljon, osa talon ihmisistä on sekaantunut erilaisiin asioihin. Minusta oikein viihdyttävä rikoskirja, ei ollenkaan paashkempi versio pienestä piiristä, jossa eri ihmiset toimivat omien käsitystensä ja tapojensa mukaan. Välillä kovinkin arkipäiväisen oloista. Suosittelen dekkareiden kavereille.
TOUHUKASTA PÄIVÄÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti