En kyllä pane hanttiin, on vieläkin melko onea olo. Kaktus ei ole vaihtanut sijaintiaan eli siellä se kurkussa edelleen muhii. Silmät ovat paremmat, mutta eivät ihan kunnossa nekään vielä. Ja pesukonemassufiilis jatkuu, tosin ehkä eilisen höpöruokailun seurauksena.... Muuten jalat ovat suht.koht. kondiksessa, koska en eilen tehnyt yhtään mitään järkevää, makoilin, luin, ulkoilin parvekkeella. Tosin fiilis ei siis ole edes niin hyvä, että haluttaisi lähteä asioille, kuten jo innostuin eilen. Eli taidan sen siirtää vielä huomiseksi.
Järkyttävänä asiantilana on mainittava se, että olisi tilattava aika hammaslääkäriin. Eih, EIH, ei! Mutta kyllä se silti olisi pakko. En pelkää hampilääkäreitä, omani on tosi mukava, mutta se inhottaa. Ja tiedän, että nyt hampaiden kunto on huonompi kuin vuosiin. Liittyneekö sitten lääkitykseen tahi fibroon (Sjögrenissä ainakin hampaat murenee....), reikiä on ainakin kaksi. Argh. Ja sekin homma maksaa. Lisäargh!
Muutoin ei mitään uutta täältä residenssistä. Yksi alakaappi vaatisi vielä siivousta. Samoin yksi kangas tekijäänsä. Josko ne hoitaisi tänään. Tai sitten ei. Riippuu. Unetusta riitti nyt vähän oudosti. Sammuin illalla tosi aikaisin pariksi tunniksi. Sen jälkeen ei taas nukkuhiekkaa tarjottu, joten käytin hyväkseni lääketeollisuuden siunausta Suomen kansalle ja sainkin nähdä kivoja pätkäunia melko pitkään. Nämä pätkäunet ovat aika hauskoja. Tänään mm. asustelin Laurel Canyonissa jossain hippiporukoissa (ah ihanaa, oli mukavaa), sitten taas kotomaassa pyörittiin Cissen kanssa ajeluilla hänen kummallisella uudella autollaan (ei SE Cadillac) ja etsittiin jotakin bassoa. Ja muuta mukavaa. Tapasin mm. entisen suhteen tapaisen TM:n, en kyllä muista mistä edes puhuttiin, mutta siis ainakin unissa on nyt taas tavattu! Ai niin, heräsin siihen, että piti miettiä laittaako maitomiehelle (!!!) tilaukseen paljonko maitoa ja appelsiinimehua tänään tarvitaan. En pystynyt päättämään ja heräsin siihen. Eli vilkasta oli yöelämä. Kun ei näemmä muuta elämää ole, tarjotaan sentään välillä mukavia uneja, onneksi ei painijaisia sentään.
Yksi ihmetyksen aihe tuli mieleen. Yläkerran naapuri on oikein mukava leidi, harrastaa kyllä lenkkeilyä yms. Mutta juttuun tullaan eikä hän ole koskaan valitellut mistään melusta, tupakoinnista parvekkeella tms. Mutta - onko normaalia, että ihminen pesee ainakin kerran päivässä koneellisen pyykkiä. Joinakin päivinä jopa kaksi. Koneen jyrryytys nimittäin kuuluu hyvin kylppäriin ,D Ei, ei se haittaa. Mutta saa miettimään, onko leidi puhtofriikki, tekeekö hän sivubisnestä (kuten eräs entinen naapuri) pesemällä muiden vaatteita, vai peseekö hän vain joka päivä lenkkivaatteensa ja pitovaatteensa? Tässä kotona ollessa on ollut aikaa pohtia mm. tällaista erittäin merkityksellistä seikkaa! ;D (Itse asiassa, asia ei kuulu minulle tuon hevon huttua, mutta kun joku ajatus jää pyörimään, se jää...)
-----------------------------------------
Purrrrrrrrrrrrrmenta taas frendit! Uaaaaah, ku mä oon väsy. Onneks toi mami älys sentää laittaa heti herättyä ruakaa ja antaa maitonapikoita. Kai sitä väsyy, ku eilenki piti heittää hirveen monta kunnon joikuhepulia ja tapella ton ison maton kanssa ja jolista monta kertaa partsill. Nii ett ei kai se oo ihme, jos tämmöne piäni kolli on ihan poikki! Mami taas sano, ett yäki oli vilkas. Se kai tarkotti, ett mä näkin jotain unii. Emmä muista. Mutt mä olin jotai höpissy iteksee ja liikutellu tassui ja kaikkee. Epistä, mamiska on nähny, mutt mä en muista! Mamiiiiiiiiiiiih - siis hei enneku sä meet taas sinne duunii, muista käydä siälä Hakikses, jookosta jooko?! Tää kolli täälä tarttis vähä munuaista pakkasee, hei! Orja vois kerranki toimii, niinku mä haluun. Vaiks se sano jotai, ett ei se tänää jaksa. Mutt huamenna? Mull tarttee pakosti olla heekkujömma tuala jääkkäris... ja ku koskaa ei tiädä, kuka tulee kylää. Jos vaiks joku mun upeist leideist tulis. Ois tosi noloo, jos ois tarjoo vaa kahta lajii tavallist kissinmuanaa. Huh!
Eiks oo aika paha, hei? Mä saan mun kuvei vissii tänää, jos Poika muistaa purkaa ne. Ett sitt myähemmi taas mun omii jutskii, tää on semmonen lainattu kuva. Mutt nyt mä meen basee vähä goisii, ku toi mami hösää tossa ja mä en pysty keskittyy! Tassutellaa taas lisää huamenna!
------------------------------------------
Tämä täällä taitaa keitellä lisäkaffet ja jatkaa lukemista. Ja suunnitella jonkin tekemistä.
Päivän slogan: Minussa ei ole mitään sellaista vikaa, mitä suklaa ei korjaisi!
Päivän biisi: Pena
Ja luettuakin on tullut: Inger Frimansson - Pimeyden jäljet, erittäin suositeltava "rikos"romaani - loppuylläri on mahtava! Vivi-Ann Sjögren - Pikku rouva pikku talossa, tästäkin pidin ja suosittelen. Erinomaista ajankuvaa suomenruotsalaisesta kulttuurista ja arkielämästä, sekä, tietysti, teatterista! Ja vielä vähän kesken Anna Kortelainen - Naisen tie, L. Onervan kapina. Erittäin suositeltavaa luettavaa, kirjoittaja on tehnyt valtavasti tutkimustyötä kirjaa varten. Mutta, nyt nipo iskee: inhoan viittauksia nykypäivään ja kirjoittajan omaan työhön! Mitä villua tekee J. Karjalainen tässä kirjassa, entäpäs sitten kirjoittajan omat kokemukset jossain kaupungissa. No, ehkäpä hän halusi rinnastaa ja popularisoida asioita sekä tuoda itseään enemmän esille. Pelkkä mahtava kirja olisi riittänyt! Olenko siis nipo vai huippunipo, mutta tämä on kirjan ainoa miinus. Muuten upea esitys!
MAKOISAA MAANANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti