niin, siis, miten tämän selittäisi. Olen siis nukkunut lähes koko sunnuntain ja melkein koko maanantain. Lukenut välillä ja syönyt. Sitten äkkiä taas peiton kulma korville ja lisää unia. Nyt klo 2 olen pirtsakka kuin silakka piimätuopissa. Mietin, lähdenkö aamulla kylille vai teenkö sitä jotain hyödyllistä. Päätän myöhemmin.
Mainittavaa unista sen verran, että päivällä nukkuessani näen äärettömän paljon unia, jotka muistan vielä herättyäni. Jostakin syystä eilen näin unta eräästä vanhasta "lähes-suhteesta" eli TM:sta. Oli vielä ihan mukava uni. Lisäksi näin, vaihteeksi, ainakin kaksi asunto-unta. Miksi ne asunnot vaivaavat minua jatkuvasti? Se minulle nyt kertokaa...
Yksi hyvä puoli tässä on: Koipia ei särje ja ne näyttävät ihan normaaleilta, varpaatkin ja kaikkí, myös nilkat. Kun on saanut olla kolme päivää rauhassa. Ei ole tarvinnut raahata itseään Herjaamolle ja istua siellä 9 h koneen ääressä. Olkapäitä särkee kyllä niin, että ei voi nukkua kyljellään, ei kummallakaan. Täällä siis vallitsee jonkilainen säryn tasapaino. Tekisi hirveästi mieli lähteä kävelemään, mutta tiedän, mitä siitä seuraa: 1.5 vrk järjetöntä särkyä, niin että jätän väliin. Mulla kylillä voisi tosiaan käydä. Kirjastossa lähinnä. Matkalla on 6 kirjaa, täytyy tsekata Helmetistä myöhemmin, ovatko ne tulleet. Jos ovat, mikään ei tule estämään retkeä 300:n metrin päähän! Jee! Täältä tullaan kirjasto ja Liiteri! Tai sitten ei...
Vincentillä on selkeästi jotain traumoja. Nyt kun Vincent nukkuu ihan kiinni minussa, sen huomaa. Kun kissi vajoaa hyvin syvään uneen, hän näkee jotain pahaa unta, vikisee, säpsähtelee, alkaa nuolla kuin olisi satuttanut itseään tai jotain toista kissaa olisi sattunut. Tämä menee ohi jos silittelee ja rauhoittelee. Yleensä Vincent tulee silloin vielä lähemmäksi. Näin yöllä, ei yleensä päivähorteessa. Aika kamalaa, kuvittelen, että joku on satuttanut Vincentiä pienempänä, tai sitten, että kulkukollina ollessa on sattunut jotain tosi ikävää. Tai sitten minulla on taas liian vilkas mielikuvitus ja kaikki kissat tekevät näin! Ei voi olla, minulla on ollut useita kissoja aikaisemmin ja tämä on ensimmäinen kerta, kun joku tärisee ja säpsähtelee unissaan ja vikisee... Kuulostaa aika hurjalta, muuten. Tarvittaisiinko täällä terapiaa, kummallekin?
Argh - kotikoneella ei ole koko suosikkilistaa, kuten töissä. Nyt yritän epätoivoisesti etsiä paria lokia, joita olen seuraillut, mutta en löydä. Kun en ole merkannut niitä Blogilistalta, nimittäin. Ihan silkkaa laiskuutta taas. No, kyllä ne löytyvät. Taas olen törmännyt pariin seurailtavaan lokiin, joista mahdollisesti myöhemmin lisää. Ja tähän en nyt suorastaan törmännyt, mutta tiedoksenne, että ihailtava Ms E. Pankhurst ja Sukkahousujen anatomiaa on saapunut keskuutemme. Tervetuloa ;D
--------------------------------------
Purrrrrrrrrrrrve, kavrut hei! Mä tiännykkää, ett mä nään jotai tollasii unei. Mami vaan kerto. Huh, mua alko ihan pelottaa itteeki. Kun mull on amnesia, nii mä en muista kerta. Sen vaan, että mutt viätii sinne isoon taloon miss haisi Isolle Piikille ja sitt tuatii Hesyyn ja kukaa ei halunnu mua. Mutt sitt tuli mami ja Gummititi ja -seti ja otti mut-mut-mut! En mä kyll haluukkaa muistaa (toim.huom. selvää torjuntaa!). Mami ei eile sitt duunannu oikeet safkaa taaskaa, höh! Mä luulin, ett joka päivä on heekkuu. No huamiseks se lupas taas munuaist ja jotai, mitä mä en tajunnu. Kai se jotai lintuu on, taas. Kyll mä kaikkee syän. Just vetelin aamupalaks sitä kalkonii ja parit maitonapikat. Mut mamiiiiiiiiiiiiiiih - pehmoruaka on loppu. Heti kun tää on tassuteltu, mennää sitt jääkkärin kautta, jookosta? Ja mami hei, sä voisit kyll alkaa miättii taas sun retkii, ett mulleki jotain! Nih! Mä oon ollu ihan hurjan kilti, kun mä kerta lupasin mamill ja Gummititil. En oo tehny mitää, ku ei sais. No, vähä mä söin yhtä kuivaa lehtee. Siit mami ei tykkää. Ku sill ei kaikki oo vissii ihan hyvii, osa on kai semmosii, mist voi taas tulla paha olo. Mutt mä vaa haukkasi vähä, sitä ei voi laskee, eihä!? Mä huamasin, ett täss kuus ainaki kolme kavruu juhlii vuasii! Jesh - tarttee muistaa onnitella. Mä pidän mun juhlat sinä päivänä ku mami haki mut eli toukokuuss vasta! Sitt voiki jo olla partsill ja joikasta siälä koko porukall!
Taas oli pakko lainaa tommost fotoo, toi on se sama vriijutska, mist melkee kaikki fotot on, jos ne ei oo mamin omii! Aika metka toiki, eiks? Nyt mun täytyy alkaa pummii mamilt vähä apetta, ennenku mä alan aamu-unkoill. Kumma, en mä koskaa muullon kuulemma sillee inise tai mitää, mutt yäunill. Ehkä mä sen takii sitt diggaan goisimist päiväll... Se on taas sitte huamisee - moi!
-------------------------------------------
Selvä, päivityksen jälkeen vuorossa kissanruokintaoperaatio eli sopivan purkin valinta - herra itse tekee sen asianmukaisesti naukumalla ja osoittamalla purkkia.
Päivän slogan: Tasapaino saavutetaan horjuen!
Päivän biisi: Öisellä rannalla
Ja unien väliajoilla luettua: Öh, niin Anneli Kivelä - Kotiin Katajamäelle, dharmatiikkaa ja rhomantiikkaa, maallepaluuta jne. Liian makea välipala. Pamela Des Barres - Kuumana bändiin - bändärin tunnukset, tästä minä pidin, kaikkine kuvailuineenkin ;D Pamelahan mainitaan monessa muussa rock-kirjassa, tässä hänen omat "tunnustuksensa". Suositan kaikille 60- ja 70-luvun rockista ja sen sivuilmiöistä kiinnostuneille. Ja nyt vielä vähän kesken Nicholas Shakespeare - Lumessa. Lievästi venytettyä kerrontaa, mutta suositan silti, vaikkapa järjestelmän ja ajan kuvauksena... vähän epäröiden kylläkin ,>
TIMANTTISTA TIISTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti