lauantai 29. tammikuuta 2011

HORROSTELUA JA UUSIOUNIA


 


Sen verran pitää kirjoittaa tänäänkin, ettei kukaan soita paikalle mitään isompaa organisaatiota ,D *hmph* Olen taas vedellyt uusiounia, siitä on tulossa lauantainen tapa. Tosin lääkkeet on pakko käydä kietaisemassa 2 – 3 tienoolla ja sen jälkeen saa nukuttua n. tunnin pätkiä. En tiedä, onko sekään nyt niin hyvästä. Mukavaa se kuitenkin on, koska silloin näytetään näitä kivoja päänsisäisiä videoita!


 


Eilisen kauppa- ja kirjastoreissun jälkeen olinkin niin susiväsy, että ilta-appeen jälkeen kaaduin sänkyyn puolihorteessa. Hätinään jaksoin lukea kirjani loppuun. Horrosta... Sitten vaihtamaan yövaatteet ja kokonaan goisimaan. Ei tämä oikein tunnu mukavalta ihmisen elämältä, ei. Sattuu, särkee, väsyttää – ei nukuta. Kivut herättävät öisin aina, kun vaihdan asentoa vähänkään. Eli aika monta kertaa sitä on hereillä ja katsoo vielä kelloakin varmuuden vuoksi. Voihan vee...


 


Tänään voisi vielä vähäsen nukkua lisää. Belga on tavan mukaan tulossa lounaalle. En keksinyt mitään kivaa: kaikki vihannekset olivat vähintään apean näköisiä, fisu tosi hintavaa ja halpislohi (savustettu semmoinen) ihan karmean näköistä – ei sitä voinut kuvitella syövänsä. Kranttu minä, joo. Mutta en minä voi ostaa mitään omissa liemissään eli rasvassa ja pashassa lilluvaa fisua, en! Joten käännyn savutofun ja wokin puoleen.


 


Kirjoja on, mutta ei todellakaan mitään ihmeellistä tai säväyttävää. Lisää niistä toiste. 1.5 kg kirjoja (-> siis kaksi kirjaa ,D) tuli postista, jokunen kirjastosta. Lisäksi on pari asiaopusta vielä kesken. Jotakin pitäisi myös kirjoitella nyt viikonlopun aikana. Kun viitsisi ja hupittaisi. Lisäksi normaalit viikonlopun toimet.


 


Hupittavana asiana voisin tietysti kertoa, että Varastolla joku oli eilen piilottanut eväkseni! Nostin mekkalan. En löytänyt niitä omalta paikaltaan jääkaapista. Etsin aikani ja ne oli jömmattu viileäkaapin ainoaan vihanneslaatikkoon, vaikka tilaa olisi ollut muuallakin. Siis hei, haisivatko ne todella NIIIIIN pahalta? Muuta selitystä en asialle enää keksi. Maanantaiseen eväspljäykseen ajattelin kirjoittaa jotakin vähemmän mairittelevaa...


 


Njääh, ei jaksa. Ei irtoa. Menen keittämään toiset aamukaffet! Vinski voi paksusti eli syö, havittelee kissinmaitoa (sitä vitamiinilisää siis) ja märisee. Tavallista eloa siis Welhottarelassa kaikin puolin.


 


 


 


 


TÄNÄÄN SE VAAN MAKAA – LAISKA MÖHKÖ VAMMU!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti