HYVÄÄ NUUTTIA SITTEN, NYT ON JUHLAT LOPPU!!!

Nuutin päivänä joulurauha päättyy ja saa taas reilusti tapalla ;D Muuten - ei lauantai ole kunnon vapaapäivä.  Silloin haetaan viikon lasti kirjoja, ruokaa, lääkkeitä ja muuta, että jaksaa taas ensi viikon päivät! Lauantai on perinteinen roudauspäivä. Ei olisi muuten, mutta minä en enää pysty töiden jälkeen menemään kauppoihin tai kirjastoon. Erinäiset liikuntaesteet häiritsevät iltapäivällä tosi pahasti. 9 h Herjaamolla saa aikaan mukavan jäykistelyefektin. Onneksi nytkin Belgarion on tilattu jo viime viikon puolella avuksi. Lisäksi pitäisi isosti pyykätä, niin juu, ja pölkkäröidä. Jos jaksuttaa. On vieläkin hömelön lunssainen olo, ei oikein tiedä onko se tulossa vaiko eikö. Hmph. Inhoa. Ei tykkää. Täytyy muistaa hakea vitamiineja tuplapakkaus...

Taas nukuin Vincentin kanssa tuossa sängyssä. Vincent alkaa selvästi omia sitä - nytkin makoilee tuossa ja tarkistaa, mitä kirjoitan. Sain nukkua 5.30 asti melkein rauhassa. Välillä yritettiin kyllä herättää, mutta tyly EI hiljensi kissaraasun taas ainakin tunniksi. Nyt teen tämän päivityksen, sen jälkeen pitääkin alkaa laatia kauppalistaa. Kaikki on loppu, oranssia pitäisi saada. Ja reseptit pitää etsiä ja katsastaa, mitä on loppumassa vkon aikana. Äh, kaikki pitäisi muistaa, ettei tarvitsisi häiritä ketään viikolla.

Ai niin - kiitos vielä TT, hän haki vielä minut töistä ja toi kotoon! Olipa tosi mukava huomata olevansa kotona klo 15. Hehehheeh *kolkkoa naurua* eikä ollut mitää pakollista tekemistä. Sai vain lueskella koko illan. Loikoa ja vähäsen syödä. Eikä särkenyt täpöllä mitään paikkaa, kun ei tarvinnut luikastella tuolla kujilla ja pihoilla. Ihminen on niin iloinen tästäkin pienestä asiasta, saati sitten Welhotar!

En jaksanut katsella edes kuvalaatikkoa, ei sieltä kai mitään järkevää tullutkaan. Väsy yllätti hyvin aikaisin. Mielipuolimömelöt vain pyrkivät väsyttämään, ei niillä kivut lähde. Ainakaan tällä annoksella - harkitaan annosnostoa joko nyt tai ensi viikonloppuna. Nyt vain odottelen sitä lekurin kirjettä, jotta voisin vähän toimia taas... Olla ehkä ikävä ihminen, jos on tarpeen. Ai, minäkö muka? Kyllä vaan, ette vielä tiedäkään, miten inhokki osaan oikeasti olla tarpeen vaatiessa!

Eilen oli vakinaisen väen tilipäivä ja pähkäiltiin työkavereiden kanssa, mikä ilo ja autuus on olla työssä, kun palkka on sitä mitä se on. Sillä elää hiinä-ja-hiinä kädestä suuhun, ilman mitään tukia, kun pakolliset laskut on maksettu. Käteen jää vähemmän, kuin fattan määrittämä toimeentuloraja on. Jos on yksinasuja tai lapset yli 18-v. ei mistään saa mitään, eli kuusessa ollaan. Tienaa 10 - 20 euroa yli kaikkien rajojen. Juu, fattahan ei ota huomioon esim. työmatkakuluja, lääkkeitä (kaikkia), puhelinlaskuja tms. Ja tämän takia sitä hillittömästi hakeutuu kipeänäkin Herjaamolle raatamaan? Ei kaikki nyt mene ihan oikein, ei?!

---------------------------------------------

Purrrrrrmenta kavrut! Mulla mitää valittamist oo. Tai vois sitä syädä jotai kunnon ruakaa useemmi, ettei niinku pehmokissinruakaa. Ja kaakkei lisää. Ett kyllä mä muuten pärjään. *Hih* Nyt mä oon muuttanu goisii mamin sänkyy, ku tää on niin pehmone ja mukava ja iso. Ihan hyvin me on mahduttu tänne. Eilenki mami luki tossa ja mä kiivin sen päälle goisii. Vähäks sitä kohta alko naurattaa ku mä aloin hurisee täpöllä sen kyljen päällä ;D Sitt välill mä käyn tekee yäretkii ja hiippasen takasin. Ei orja mitää kuule, ku se on täydess uness, se vaa örisee jotai. Kyll mä  taas yriti sitäki saada yäleikkeihi, mutt se sano monta kertaa tiukasti EI, nii ett kyll mä sitte jo uskoi, ett ihmiset ei tykkää yällä leikkii, ne haluu nukkuu. Ku ne ei kaikki nuku päivällä. Toi orja kyll nukkuu joskus päivälläki, joskus se nukkuu melkiisti koko päivän, jos se on sillä tuulella! Mä taas meen kohta ottaa piänet aamupäikkärit. Heti kun mä oon saanu maitonapikoita. Kalkonii mä sain jo! Mä oon alkanu luattaa mamiinki vissii sitte enemmä. Mä uskallan jo mennä roikkuu siihen ja kiipii sen päälle ja kaikkee. Emmä viälä sen sylii kyll mee hurisee, mä en oo semmone kolli. Mutt kaikkie miälest mä osaan olla tosi vetoavan näköne, ku mä pummin jotai *kiero kissavirn*. Kyll mä sitt osaan hyäkkii ja tapellaki, jos tarvii. Nih!

Uahhh - taas mami herätti mut basesta! Ja sen kaameran kanssa. Epistä, kunnon kissi ei saanu nukkuu ja nähdä hiirulouneja. No, nyt mä meen kerälle toho sänkyy...zzzzzzzzzzzzzzzzz...mä melkee nukun jo. Se on terpat taas huamisee. Pitäkää ittenne kunnon kissinkoina - ei armoo orjille! ;D

------------------------------------------

Minusta se, että Vincent nukkuu nyt samassa sängyssä, on minulle tosi suuri luottamuksen osoitus. Ei yhtään sama kissa, joka Hesystä tuli, ei ,D Oikein mukava nukahtaa Vincentin lempeä kuorsaus korvissa..

Päivän slogan: Miksi pitäisi olla  samanlainen kuin muut - niitähän on jo niin paljon?!

Päivän biisi: Pimeyden tango

Kohta aloitettavana oleva opus: Marjo Brunow-Ruola - Mustakangaskauppias 

                         

LEMPEÄÄ LAUANTAITA KAIKILLE - ÄLKÄÄ TAPELKO ALENNUSMYYNNEISSÄ!

 

AUUTS, WELHOTARTA ON KYYDITETTY...

Eipä uskoisi, miten lyhyeltä tuntuu matka Residenssistä Herjaamolle, kun saapi istua auton kyydissä ,D Eli ystävä (EI siis työkaveri!) soitti aamulla ja lupasi tuoda minut töihin itsekin töihin mennessään. Olin tietysti jättänyt jo illalla epäileväisen sähköpostin tämän aamun odotettavissa olevista kelistä. Ja oikeassahan olin, tapani mukaan, ihan pirleen pluikasta sekä jaloille että myös autoille - ainakin täällä Herjaamon päässä! Eli ziitosta vaan, TT, lupasi muuten noutaakin minut töistä, jos on siihen aikaan itse lähdössä. Vielä kerran siis - kiitos kaunis - Welhotar niia, kumartaa ja on kompastua liehuviin helmoihinsa ;D

Kipumömelöitä pitää siis nostaa vaihteeksi, taidan tehdäkin sen taas viikonlopun huviksi. Ai niin - nyt alkaa sitten vuoden ensimmäinen lunssa iskeä, oli eilen jo vähän onea olo, sama jatkui yöllä (yskimistä, kipuilua) ja aamulla. Kurkku on kuiva kuin beduiinin sandaali ja yhtä arka kuin paavin käyttämättömät p...lit! Kunnollisena ja hyveellisenä Tsadin työntekijänä tietysti sairastan viikonlopun. Tottakai, pirle! Niin että voin jättää vieläkin vaan siivoamiset sikseen sairastamisen varjolla. Vai yrittäisiköhän valjastaa Belgarionin toimeen, josko hän voisi esitellä pölkkärille keskilattiaa. Karvapalluroita on kerääntynyt 1.5 vkon aikana kamalasti. Sen huomaa, jos käyttää mustia sukkia. Ne muistuttavat lähinnä angorasukkia, kun on yhden illan sellaisia pitänyt.

Eilen oli taas sellainen ilta, jolloin sekä Kummisetä kävi jorinoimassa että Hörhö hörisemässä. Äärimmäisen taannuttavaa kuunneltavaa. Kummisetä oli hakenut pakettini postista ja hänellä oli myös meiliasiaa, joten hän ei sentään turhaan ollut liikkeellä. Hörhö sen sijaan oli etukumarakännissä ja soperteli lähtevänsä keskustaan. Toivottelin pikaista tervemenoa ja availin ovea valmiiksi. Sain sentään luettua siinä, kun Kummisetä torkahti hetken ennen kotiinlähtöä. Katsokaas kun lähes 15 metrin matkalla onnistuu kaatumaan monta kertaa ja lasit päässä ei uskalla lähteä, joten matkatorkut oli otettava. Hän siis otti torkut, minä katselin uutiset ja luin eilisen kirjan loppuun.

Sen verran tuli illan aikana järjestettyä kissakivaa, että Vincent tuli suoraan viereeni, kun kömmin sänkyyn kirjan kanssa. Nukuttiin sitten koko yö selät vastakkain - kumpikin omanlaisessaan kiemurassa. Vincent kuorsaa! Mutta tuntuipa mukavalta silti =D

------------------------------------

Purrrrrrrrrve, kaikki kameraadit! Höh - mami huijailee mua jatkuvasti, mutt ei se haittaa. Eilenki mä sain keitettyy kanaa, ennenku se laitto sekaa purveleit ja semmost kaikkee hässäkkää. Ja maitonappei - ne on muute TAAS melkee loppu! Mamiiiiiiiiiiiiiiiiiih - paa sun huamiselle kauppalistalle, ett mulle maitonappei ja muit heekkui, jookosta joo?! Ihan pikkisen mä goisin vaan eilen iltasella tyynyllä, mutt sitt Kummisetä meni ohi ja mä halusin senkin rapsuvan mua, nii ett olihan mun pakko herätä. Ja sitt me katottii mamin kaa kuvalaatikkoo. Ja nyt kun on kylmä on tossisaa ihan mukava mennä mamin viakkuu. Sen takana, selän ja takamuksen viäress on lämpöstä ja pehmosta goisii. Ja sitt välill ku se lukee, sen toinen käsi käy rapsumassa, jos mä oon sopivasti hollilla. Ja sitt ku se nukkuu, se hornottaa. Turha sitte jotain valittaa, ett mä muka kuorsaisin! Höh! Ite toi pitää kans ääntä. Ja sitt se yski ja inisi jotain. Mutt ku me noustii, nii oli taas ihan kiva ja mä sain kaikki heekut ja pääsin ulos ja kun mami lähtiki sitt myähemmin töihi, mä painuin suaraa sen sänkyn keskelle koisii. Vähäks sitä nauratti. Mitä nauramist siin on, jos toine haluu kerta olla varpisti keskellä. Se on tärkeetä, siis niinku tällaset installaatiot, ainaki mulle!

Taas mami yllätti mut bastusta, täs mä vaan yritän kääntyy, mutt joteski se jäi vissii vähä keske ja orja yllätti. Mutt  nyt on sitte taas piänten aamutirsojen paikka. Tassutellaa lisää huamenna taas!

-----------------------------------------------

TT, jonka digikamera minulla on myös lainassa, kehui kuvien parantuneen. En ota kunniaa itselleni vaan Vincentille ja paremmalle kameralle ;D Joskus onnistuu, useimmiten ei. Vincent kuitenkin haluaa, että Oma Kuva on aina päivityksessä. Vaikea sitä on vastustaakin!

Päivän slogan: Mikään ongelma ei ole niin suuri ja monimutkainen, ettei sitä voisi juosta pakoon!

Päivän biisi: Eleanor Rigby

Eilen illalla aloitettu kirja: Liza Marklund - Nobelin testamentti , suosittelen Marklundista pitäville, Annika Bengtzon jälleen puuhastelee omiaan, mukana naisasiaa, työelämää ja muuta ajankohtaista asiaa.

Tänään 12.1.1976 on muuten Agatha Cristien kuolinpäivä - Welhotar kunnioittaa muistellen suurta Kaikkien Dekkaristien Äitiä!

                            

               PINKEÄÄ PERJANTAIRYPISTELYÄ KAIKILLE!

 

LÄPI TUULEN JA SATEEN, URHEANA JA VALPPAANA

olen jälleen syöksynyt (!) Herjaamolle. Ihana kuminahkakääntöseepratakki on saanut töitä, samoin maiharit. Ovat jo tienanneet hintansa, takki on Huutiksesta, maiharit aikoinaan kirpparilta 5 egellä ,D Jostain syytä Vincent ei pidä tästäkään takista, kuten ei kahinatakistakaan.

Huidellesani jo pysäkille, kännikkäni soi. Ystävä sieltä soitti ja tarjosi kyytiä töihin! Kiitos taas kovasti, olin jo ehtinyt melkein pysäkille, joten ei tällä kertaa. Eikä siis ollut liukasta. Mutta kiitos - tulen käyttämään tarjousta taatusti hyväksi, jos kelit pahenevat jäätikköolosuhteiksi!!!

Heh, pakko kertoa... Tulin eilen kotiin normaaliaikoihin ja Vincent tassutteli vastaan makkarista päin. Yleensä ei ole viihtynyt siellä. Jossakin vaiheessa siirryin itse sitten makkarin puolelle (käynnistämään kai konetta) ja katsoin suu auki sänkyä: joku oli maannut sängyssäni. Minun puolisessa tyynyssä oli painauma, samoin peitto oli sievästi taitettu vähän ylhäältä sivuun, kuten myös päiväpeitto. Ihan kuin kotihaltija olisi käväissyt unilla =O  Kunnes tarkistelin vähän asiaa - karrrvoja. Haa, Vincent oli siis löytänyt uuden päiväunipaikan. Mutta oli poika nukkunut siististi ,D

Ja fyssarapoa. Tri oli taas kuin ylintä ystävää tyyliin oma-paras-ystävä-jo-monta-vuotta. Kuulemma saan uusituttaa lääkkeet (kaikki siis) suoraan hänellä, ettei tarvitse asioida muualla. Aina voi soittaa, jos on hätä (heeheeeh, kaveri ei tiedä, mitä menikään lupaamaan) ja reseptit yms. tulevat suoraan kotio postissa, ei tarvitse noutaa. Niin juu, ja Triptylin annosnosto taas öpaut viikon päästä. Että näin. Valittelu, uhoaminen, vidhuilu ja suoranainen ikävänä ihmisenä olo ovat siis kerrankin tuottaneet tulosta. En kehoita muita tekemään samoin. Ei ole kivaa olla inhokki, mutta joskus on pakko, kun mikään muu ei tehoa. Lääkkeet eivät siis tehoa. Vasenta koipea alettiin eilen taas viillellä tylsällä ruostuneella leipäveitsellä, argh. Oikeaa taas puikotettiin koko kästyölokimiitin voimalla. Ei kiva, ei mukava!

Totesimme eilen työkaverin kanssa, että ihminen, joka ei ole kärsinyt pitkäaikaisesta kivusta, ei voi ymmärtää, millainen lahja voi olla kivuton päivä! Ja tunnistaa se hetki, että juuri nyt, tällä kertaa, ei koske todellakaan mihinkään.

-------------------------------------

Purrrrrrrrrrrrrrmenta, kaikki kissinkat taas! Mami huijii mua, ihan varmasti. Eile se laitto broiskupataa. No tiätty mun piti olla sitte seuraamassa, ett kaikki aineet tulee sinne mukaa ja ett jos mä vaiks saisin kaa sitä broiskuu raakana jo. No, se laitto aika myöhää sitä ruakaa, keitti se riisiiki, mutt ei se kiinnosta. Mutt joo, eikäs se mitää mulle antanu. Ja sitt se oli ottanut ruokakupinki taas pesuu. Eikä tuanu sitä heti takasi. Vinde, mä jouduin oleen ainaki kaks tuntii ilman mun ruakakuppii. Ja sitt se ite söi piäne kupillise sitä hössöä. Eikä antanu mulle sitt yhtää. No joo, siin oli kyll niit haisupurvelei hirveesti, mua alko aivastuttaa. Mutt silti. Mä sain mun kanakastikkeet vasta sitt tiskaamise jälkee. Höh! Ja sitt kun mun piti mennä basee, nii mamiska houkutteli mut leikkii ja partsille. Ja kun mun taas piti mennä goisii, se houkutteli mut rouskuttelee maitonapiskoi. Ja mä en ees huamannu, ku se jo alko kattoo uutisii kuvalaatikost. No sitt se taas houkutteli mutt sen viakkuu. Enkä mä voinu vastustaa, mä kiivin sen päälle sitt loikottaa ja saamaa rapsuu ja paijatusta. No, tiätte kai mitä sitte: se alko puuhaa goisimaan menoo itte. Siis se tahaltee järkki mulle puuhaa, ett mä en päässy toteuttaa itseeni eli goisii hyvin. Mä kyll menin sitt yällä sen viakkuu. Mä taidan tykätä siitt isost sängyst. Siin oli ihan kiva nukkuu eilen päikkäreitäki. Kurja vaa, ett mami huamas. Mä se saanu ite niit peittoi takas. Mä nukui peittoje alla ja mamin tyynyll, mull oli tosi lämpöne ja mukava ja mamin haisutki oli siin!

Uaaaaaaaaauh - haukotuttaa, ku mami taas häiriköitti kaameran kanssa kesken hianoje unien! Kattokaa, onks hampulit hei kunnossa?! Nyt ku mami on häipyny sen karmee takkisa kaa, mä painun nukkuu siihen sänkyy - se on aikastas hiano paikka. Kumma kun mä en oo ennen tajunnu....zzzzzzzzzz.........tassuttelut taas huamenna!

------------------------------------------

*Kikatusta* Tahallani järjestin Vincentille puuhaa koko eilisillan ajaksi, että herra ei herättäisi keskellä yötä. No, kolmen maissa tulivat ensimmäiset jolinat, mutta olin jo muutenkin nousemassa kipujen takia, joten nou hätä. Täytyy järjestää täksikin illaksi taas kissakivaa ;D

Nyt siirryn jälleen odottamaan kaffekivan järjestäjää!

Päivän lekurimoka: (äidinkielenään ruotsia puhuva lääkäri) Potilaalta on katsottu myös aivomagneetti ok. (ilmeisestikin aivojen magneettikuva, koska aivomagneetista minulla ei ole tietoja.)

Päivän biisi: Blue Sky Mine  

Juuri aloitettua luettavaa: Lee Child - Tappaja

                        

          TOUHUKASTA TORSTAITA JOKAISELLE!

 

OLIPAS SYNKKÄ JA MYRSKYINEN YÖ =o

Ja jatkuu edelleen, jopa Welhotarta tuuli yritti kaataa tuolla aukealla. Ja puu (lue: pieni kuusen karahka) oli kaatunut jalkakäytävälle Herjaamolle hiipiessäni. Wau - mukavaa, minä pidän myrskystä! Minusta ilma on suorastaan ihana. Ja edelleenkään ei ole pluikasta, tosin väittävät, että keli muuttuu viimeistään perstaina, jolloin olisi tiedossa lunta, räntää, jäätä ja pakkasta. En minä sitten ole sitä tilannut, se on taas isäni Belgarath, joka tuppaa välillä leikittelemään!

Tänään on taas se soittoaika fyssalle. Pitää muistaa tilata lisää mömelöitä ja muutenkin kysäistä paria asiaa. Todennäköisesti edessä on taas annosnosto, mikäli oikein arvaan. Toivottavasti ao. herra osallistui Lääkäripäivien kivunhoito-osioon... Tosin sielläkin oli enimmäkseen keskusteltu mielialalääkityksen yhdistämisestä kipulääkkeisiin ja muihin kivamömelöihin.  Tässähän sitä sitten mennään jo, mutta mikä on se paras toimiva yhdistelmä, tahtoisi vain tietää? Tai niin, sehän on tietysti perskohtaista, mikä toimii kullakin ja mihin sairauteen sekä minkälaisiin kipuihin. Ainakin fibromyalgia on kaikesta päätellen jokaisella omanlaisensa, joten mitään varsinaisia hoitosuosituksiakaan ei juuri ole. Paitsi siis tämä mielialalääkityksen kombinointi kipulääkkeisiin. Josta en vieläkään uskalla sanoa yhtään mitään. Kipuja on, mutta aivan pikkuisen vähemmän. Edelleenkin uskon sen johtuvan viikonlopun lojumisesta sekä siitä, että en ole käytännöllisesti katsoen tehnyt yhtään mitään kotona. Käynyt vain töissä...

Eilen tietysti innostuin kotona taas tekemään Huutis-ilmoja, olin sen verran pirtsakalla tuulella ja se on aina hyödynnettävä. Ilmoitusten tekeminen vie aikaa uskomattoman paljon, vaikka osa pohjaa on kopsattavissa. Ja vielä kuvien linkittäminen mukaan. Eikä sekään varsinaisesti vie aikaa, mutta kuvien onkiminen meilistä ja niiden muuttaminen oikeaan muotoon on aika puuduttavaa puuhaa. Olenhan jo kertonut, että en omalla koneellani voi purkaa kuvia, joten Belgarion purkaa ne ja meilaa minulle. Minä sitten puran ne bmp:nä ja muutan jpg:ksi. No, sain siis vängerrettyä 10 uutta ilmoitusta ja olen siis suhteellisen tyytyväinen saavutukseen. Onneksi Wanhaa Kostajaa oli vielä valmiina varastossa, joten ruokaa ei tarvinnut miettiä. Eikä idioottilaatikko taaskaan tarjonnut minulle muuta katsottavaa kuin uutiset. Eli hyvin aikaisin taas petiin kirjan kanssa, ah autuutta! ;D

Tosin Vincent oli taas kierolla päällä. Hmph. Kissinka heräsi, kun olin jo puuhastelemassa nukkumaan menoa. Siihen asti hän oli nukkunut saunassa. No, kun minä valmistauduin nukkumaan, alkoi kissakeskustelu. Hyvin närkästynyt sellainen. Klo 2 tiimoilla tultiin viereen ja alettiin huutaa korvaan. Yritin paijata, mutta ei auttanut mikään. Oli pakko käydä riipaisemassa lapselle kalkkunabiitti ja sain vielä nukuttua melkein pari tuntia! Ja ette kyllä usko - heräsin herätyskellon ääneen! Sitä ei meillä juurikaan ole kuultu. Olin itsekin ihmeissäni ja Vincent suorastaan pelästyi ,D

-----------------------------------

Uaaah-huamenta, kaikki kaiffat! Arvatkaas nukuttaaks mua nyt? Mä valvoin mamin nukkumist koko yän ja sitt välill mä yritin saada sen taas yäleikkii mun kaa. Ja mull oli sill hurjasti asioita. Oikeestaa koko jutska alko eilen päivällä. Mä nimittäin vedin päiväll kunnon kissapultit ja laiton matot kunnon asentoihin, ett mamill ois tekemist. Sitt mä meninki hyvin ansaituille unkoille. Mami tuliki jo, kun mä olin ihan viälä unessa. Mä pummin siltä sitä kanakastike-hässäkkää ja söin hirveesti. Ja sitt mä menin baseen goisii vähä lisää. No hei, mä heräsin vast ku mami oliki jo menos goisii ite. Vähäks mua otti kaalii. Mä sitt yriti jutella sen kaa, mutt jostai syyst se ei halunnu. Ja sitt yälä mä sain sen kyll hereille, kun mä vaadin mulle jotain heekkuu. Höh, se laittanu ees valoi, kömpi vaa jääkkärill ja heitti mull kalkonii. Nih. Ja painu itte taas goisii. Mä sitt hyppelin kirjotuspöydäll ja kukkaviidakos ja sillo mami  sano, ett nyt turpi kiinni - aika rumasti, eiks... Ja juma, sitt kohta alko se herätinvekkarikello kimittää. Hyi hitsi, siin on ihan karmee ääni. Onneks mamiska älys tuupata sen umpee äkkii. Ja seki oli ihan äkkii kyll pystys. Ei uskois noin isos mamist... Me molemmat inhotaa nimittäi sitä ääntä ihan täpöllä.

Mä lupasin laittaa tähän mun kuveja, mutt nyt on sitt se poikkeus. Täss on  Minni-leidi, 10 v. Tää on mamiskan työkaverin T:n kissileidi - oikeen komee, eiks ookki ,D Nii, ja tää kuva on siis T:n ottama ja sen luvalla laitettu tänne, ett Minniki pääsee vähä mukaa porukoihi! Ja ku puhuttii siit, ett kissit makaa patterill ja lämmittelee. Nii, ni tää Minni ku tulee ulkoo, se menee tälle lämmittelee tassuloita. Aika päheetä! Ett vassokuu kaikille, Minni ei enne oo ollu tällee julkisuudessa ja tää on varpisti sille ihan uutta! Ett mä sitt tänään en laita mun kuvaa olleskaa. Mutt nyt mä meen taas miättii, mitä mä keksin mamill illaks...*kiero kissavirn*. Miättimine on parast alottaa vissii piänill aamu-unilla basessa....zzzz....

------------------------------------------

Tämä työpäivä taas on paras aina aloittaa lokin päivityksellä ja sen jälkeen odottaa jonkun saapumista, että saa käynnistyskaffet itsellensä. Sitten työt voivatkin kutsua, suorastaan kiljua.

Päivän slogan: Turha minua on syyttää - äidilläni ei todellakaan ollut yhtään tyhmää lasta!

Päivän biisi: Get on (juu, juu se Hurriganesien...)

Juuri aloitettu kirja: Jean Hanff Korelitz - Valkoinen ruusu... erilainen ns. rakkaustarina, arvosteluja ei vielä näy löytyvän ja itsekin vasta pääsin alkuun ,>

Ja tänään 10.1. on Remu Aaltosen syntymäpäivä - Welhotar onnittelee! Kuvaa ei laiteta, koska joku saattaisi pelästyä =)

                           

               KUNNOLLISTA KESKIVIIKKOA KAIKILLE!

TIRSTAI, VIELÄ ON MOOOONTA TYÖPÄIVÄÄ *HUOH*....

Kumpa kaikki olisikin aina niin yksinkertaista. Että vain kipittäisi tuosta 10 min. töihin. Omin jaloin. Eikä yhtään kipuilisi, siis mikään paikka. Toiveajattelua, sanon minä. Tosin eilen olin jo hieman ihmeissäni, samoin tänä aamuna. Kipua on aivan vähän, todella vähän vähemmän. Uskon sen edelleenkin johtuvan viikonlopun lepuutus- ja nukutusmaratoonista enkä mömelöistä. Mutta nyt olisi syytä pitää peukkuja - ihan kaikkien lukijoiden, ziitosta vaan! Eilen ei siis ollut mikään hirveän paha päivä, töidenkään puolesta.

Lisäksi sain illalla tosi "ilahduttavaa seuraa". Sekä Kummisetä että Hörhö poikkesivat alkuillasta. Kaksi nousuhumalaista miestä saa pienessä residenssissä aikaan aikamoisen älämölön jo 10 min. sisällä. Pirle. Onneksi Hörhö vain käväisi eli lähti mammansa eli leidinsä asioille. Kiroili vain, koska hänelle oli annettu ohjeet ostaa nassurasvaa. Itse kikattelin asiaa - kuvitella nyt Oikeaa Malmin Hörhöä kunnon nousuhumalassa Malmin hienoimmassa kempparissa selittämässä mitä voidetta leidi nyt olikaan sitten halunnut ;D Kummisetä taas viihdytti itseään kertoilemalla vanhoista ja uusista asioista - oli ihan mukavaa. Hän näet ymmärsi häipyä juuri ajoissa, ennenkuin olisin ehdottanut poistumista etuoven kautta ja muistuttanut vielä sulkemaan oven perässään. Ihmettelimme tätä ns. talvea ja muistelimme sitä, millaiset olivat kelit, kun lapsemme syntyivät. Ei, siis meillä ei ole yhteisiä lapsia, vaan Belgarion ja Kummisedän tytöt S & A. Kaikki ovat talvilapsia. Belgarion on syntynyt 4.1. ja hänen syntyessään oli tällainen samanlainen vesikeli, talvi tuli vasta joskus tammi-helmikuun vaihteessa. Ja tulikin ihan kunnon talvi, kylmää ja lunta ihan riittävästi. Jätettäisiinkö tänä vuonna se väliin, jookosta?!

Muutoin ilta kului muutaman lokin seurassa ja Huutis-asioita korjaillen eli muutama kuva piti lisätä myytäviin kohteisiin. Kyllä siinäkin sai taas aikaa kulumaan. Ja lukemiseen, tietysti. Ja näin arjen alkaessa piti tehdä iso kattilallinen Wanhaa Kostajaa pariksi päiväksi Herjaamo-evästykseksi. Vincent oli innoissaan! Kissanlieru tietää jo, mitä aion tehdä, kun alan vääntää Wanhan Kostajan alkutoimia. Hirveä kurina, hurina ja pummiminen alkaa välittömästi. Erittäin fiksu kissa.... Toki hän sai osuutensa eli donaria puoli purkillista ja vetäytyi sitten tyytyväisenä unille.

Ja koska idioottilaatikon sisältö oli eilenkin vielä erittäin kehnoa, minä päädyin kirjan kanssa sänkyyn jo hyvin aikaisin. Kissaherätys olikin sitten kolmelta. Olin ollut jo hereillä ainakin vartin ja Vincent huomaa sen jostakin, ilmeisesti hengityksestä tai liikehdinnästä ,D En saanut enää unta, joten purrrrrraamaan piti tulla ja mikäs siinä, kyllähän minä nousin sitten ihan oikeasti ylös.

------------------------------

Purrrrrrrrrrrrrrrmenta ihanat leidit ja komeet kollit! Yesh - on toi mamiska sitt kliffa, jos se haluu. Mutt eilenki hei, siis vähä epäluattamusta. Ku se tuli himaa, se kävi ekaks nuuskuttaa, oonks mä merkannu ne pari paikkaa, joiss mull joskus on käyny vähä hassusti. Ja kun mä en sitte ollu, nii se kehu mua ja päästi mutt partsille heti. Ja sitt tuli Kummisetä, seki kehu mua, ett mä oon fiksu. Ja se sanoki, ett mä en ookaa mikää kissa oikeesti, ku mä kerta oon oranssi ja oranssit kissat ei oo kissoi vaa kotosi jostai muualta. Ja sitt ne nauro ja puhu höpöjä! Ja sitt kävi Hörhöki - ja mä sain TAAS hei lahjan. Mä meen nyt kyll ihan noloks. Siis seki muisti mua - se toi ison jättipurkin jotai kanapaloja kastikkees. Se on huisin hyvää se kastike. Mami ei sitä osta ku se tiätää kuin siin käy - mä syän vaan sen soossin ja ne lihabiitit jää kuivaan. No joo, anto se sitt sitä mulle kuitenkin tänää päiväevääks. Mä ehdin kyll jo lipasta ne kastikkeet heti siitä ,D Nii juu ja eile se laitto taas donariruakaa ja mä sain pual purkkii heekkudonarii. Njamskista. Se on kyll siis ihan ehdotont heekkuu!!! (Tää vaatimalla vaati noi huutomerkit, se on niin heekkuu.) Ja sitt noi leikki hiiruloill mun kaa ja nauro mulle, ei semmost ilkeet nauruu vaan siks ett meill oli kivaa...

Heheeh, lisää basekuvii! Täss mä viätän mun omaa laatuaikaa tuala basessa - mami vaan taas häiriköi. Mull on viälä lisääki kuveja MUSTA, onneks. Eli - tassutellaa taas huamenna, meitsi lähtee nyt just tonne basee ottaa vähä lisaa uneja!

-------------------------------------------

Tämä täällä jää odottamaan seuraavan henkilön saapumista saadakseen käynnistyskaffet!

Päivän slogan: Pessimisti on ihminen, joka valitsee kahdesta pahasta molemmat!

Päivän biisi: Stand By Me

Aamulla loppuun luettu kirja: Markus Ahonen - Meduusa

Tänään 9.1. on kitaristi Jimmy Pagen syntymäpäivä, Led Zeppeliniä mieluusti kuunteleva Welhotar onnittelee!

                       

                    TIMMIÄ TIISTAITA KAIKILLE!

 

MITÄ? ONKO TAAS HUOMENTA? SIIS MAANANTAI?

Jumaleissön - ihminen näköjään pystyy nukkumaan kuinka paljon tahansa, kun on riittävän väsynyt ja kipuilee. Tunnustan, nukuin myös eilisen päivän. Käväisin puolen päivän maissa sen verran hereillä, että tein pakolliset liikkeet (kukat, suihku, ruoka, kissa) ja sen jälkeen nukuin eri mittaisia päikkäreitä siihen asti, kunnes aloitin varsinaiset yöunet. No juu, tulihan siinä välissä luettua ainakin yksi kirja, mutta silti... Yöunet olivatkin luku sinänsä. Vincent nimittäin myös nukkui myös koko päivän, joten yö meni siinä, että tunnin välein Vincent jolisi minua hereille ja minä sähisin hiljaisuutta, kunnes sama alkoi uudestaan. Prle. Harmitti. Mutta nyt voin ainakin sanoa, ettei tänään ole väsy! Ainakaan juuri nyt. Tai siis ei vielä.

Eli eipä ole sen ihmeempää rapottavaakaan. Paitsi että nyt Kummisetä katsasti Malmin uusimman kapakan, vasta avatun Luck Ladyn... Suosittelee kuulema. Yläkerta on drinksupaikka, alakerta yökerho, avautuu klo 21. Molemmat puolet auki klo 4:ään asti. Muutkin kävijät kehuvat paikkaa siistiksi - siellä käyvät "kaikki". Ainakin se on vähän erilainen kuin Malmin muut kuppilat. Myös esiintyjät ovat tervetulleita, kuulema. Siis alakertaan ;D Yläkerrassa on karaoke tiistaisin... Eli jos olette hollilla, kannattaa poiketa katsastamassa paikka. Jos taas haluatte kunnon vääntöä malmilaisittain, ottakaan yhteyttä suoraan Welhottareen =D Voin järjestää taatusti unohtumattoman kapakkakierroksen, jonka jälkeen vannotte, että ette toiste tule tänne tai sitten ilahdutte ikihyviksi, ettekä enää muualla käykään!

Mrhhh - en minä tänään minnekään arvauskeskukseen edes yritä saada aikaa. Penteleen Lääkäripäivät tarkoittaa käytännössä sitä, että porukasta vain osa on kerrallansa töissä. Jos menee oikein v:mäiseksi tämä särky, käy päivystävällä th:lla jonakin aamuna... Nih! Kahden päivän makaamisen jälkeen olo on suht. hyvä. Tiedän kyllä, että iltapäivällä ei enää ole, mutta se siitä - valitan sitten huomenna taas asiasta uudelleen!

-----------------------------------------

Purrrrrrrrrmenta taas frendit! Hei, mamiska harjottelee selvästi kissaks... siit tulee viälä aika hyvä, iso kissa *kikattaa*. Se on nukkunu nyt mun kaa aika kissamaisest jo kaks päivää. Mutt tänää sen piti sitt lähtee taas hakee rahoja, niit et tänää ei enää voi goisii. Juu-uuh, se ihan oikeesti goisi, söi, goisi, goisi, söi. Ihan kun mäki! Wau, mä en ois koskaa uskonu, ett ihminenki pystyy tollasee. Mutt näköjää pystyy. Mutt eile se kyll kävi sitt ruiskus, eikä kissat mee semmosee vapaaehtosest, ett se ei ollu oikee kissamaist. Ja ruokaa se tunki taas valkost sipulii ja haisupurveleit. Nih! Ett mä vaan sain tavallist kissinruakaa. Vähä sitä kyllä yäll otti päähä, ku mä kävi tunnin välein kysyys, jos se haluis jo leikkii vaiks yäleikkei. Ei se halunnu! Oiski noussu, sitt se vast oiski ollu kissamaist. Ja leikkiny mun kaa yäleikkei. Mun piti säästää mun jolinat ja kämpän ympärijuaksu ja hepulit sitt aamuu. Mä meninki sitt kyll oikee kunnolla ympäri-ympäri-ympäri ja huusin aina välillä ja jolisin partsilla ja sillee. Mull oli oikee kunnon vauhti päällä taas. Mamiki se huamas. Vaiks se yritti kyll sanoo, ett jos vähä hiljasemmi vaiks, mutt ei sitä voi. Ei se tajuu, ett sillon kun on meno päällä, ei voi olla hiljaa. Pitää mennä-mennä-mennä ja lujaa.

Tää patterin päälline on aikastas hyvä lojumispaikka nyt talvell. On nähkääs lämmintä ja muuten kivaa, mutt toi alune nyt ei oo paras mahdolline. Ett aikastas useen mä oon täälläki, niinku pöydän alla. Mutt kyll ihan paras paikka on pikkusoffa ja tyynyt ja sitt base ja tää! Ett näi. Mä sain just mamin frendilt sellase foto, miss senki kissileidi diggaa patterii täpöllä! Mami sano, ett kuva ei oo sellane ku piti. Höh - MUSTA tää on hyvä kuva, ku tää kerta on mun kuva. Nih. Mä meen nyt jatkaa goisimist ku mami ei oo häiriköimäss kerta. Se on moi taas huamisee!

---------------------------------------

Kateeksi käy jälleen kissinkojen elämä! Ja minä jään taas odottamaan, että joku tulee taistelemaan Herjaamon kaffettimen kanssa.

Päivän slogan: Alas liikunta ja terveet elämäntavat!

Päivän biisi: Another Day In Paradise (ihan Herjaamon kunniaksi...)

Unien välillä luettua: Jonathan Carrol - Valkoiset omenat, suosittelen...erinomaisen omituista...

                     

          MAHDOLLISUUKSIEN MAANANTAITA!

 

NYT ON NUKUTTU VIELÄKIN LISÄÄ...

mikäli se vain on mahdollista! Eilen kävin Kummisedällä pyykkäämässä. Kutsu sinne kävi aamukahdeksalta, hän ei ollut nukkunut lainkaan - katsellut länkkäreitä koko yön. No, nuokuimme sitten molemmat siinä koneen jyristessä ja kälätettiin joutavia. Lupasin kuitenkin tänään siis sen ruokailun - perunamuussia ja ryynärisoossia ,D

Itse painuin heti pyykit ripustettuani uudestaan nukkumaan. Heräsin puolen päivän maissa, kun eräs leidi ilmoitti tulevansa noutamaan huutamaansa kirjaa (siis Huutis-puuhia). Ei antanut tarkkaa aikaa, joten siinä hereillä ollessa lueskelin ja päätin keitellä pottuja ja syödäkin jotakin. Eli pottuja, juustokastiketta ja kalaa. Leidi tulikin odotettua aikaisemmin ja tavara vaihtui rahaan nopsakasti.  Olen siis 9 juuroa rikkaampi ;D No, minä en sillä kirjalla mitään tehnyt ja yritänkin poistaa tuolta hyllystä niitä, joita en lue toista kertaa. Muutamia on vieläkin jäljellä...

Syötyä piti taas mennä pikkuisen nukkumaan vaihteeksi. Heräsin kahvihimooni parin tunnin päästä. Taas kahvia ja pari keksiä, tiskausta ja nopea lokitus. Ja ei kun kohtapian uudestaan nukkumaan. En enää uskalla laskea, montako tuntia yhteensä nukuin. Paljon. Ja se on hyvä. Kissaräähkä herätteli 3:n pintaan. Kävin viskaisemassa kalkonia ja sen jälkeen pysyttelin sängyssä, vaikka Vincent yritti saada jorinallaan minut ylös. On se kumma. Nyt kun nousin oikeasti, eli laitoin kaffet tulemaan ja leivät paahtimeen ym. kattendal onkin hipohiljaa, varsinkin saatuaan pari napiskaa. Vincent ei valitettavasti ole tottunut nukkumaan vieressä, jos olisikin, olisi ehkä helpompi saada Vincentkin nukahtamaan uudestaan. Voisikohan kissaa kiduttaa hereillä koko päivän, jotta sekin nukkuisi pidemmän yön? Inha minä, mutta kun herään yöllä, minun on aika vaikea nukahtaa uudestaan.

Kipurapo: Molempia olkapäitä, kyynärvarsia ja koipia särkee täpöllä. Mömmöt eivät auta. Jalat näyttävät taas 1.5 lepopäivän jälkeen ihan hyvältä. Perjantaina ne näyttivät haloilta. Triptyl ei tällä annoksella siis tehoa kipuihin lainkaan, tuovat vain inhottavaa aamupäiväväsymystä ja suuhun pashkan maun. Fyssalle on soittoaika keskiviikkona. Taidan huomenna yrittää kuitenkin akuuttiaikaa arvauskeskukseen. En minä pysty istumaan Herjaamolla 9 h ja koneen ääressä. Nytkin osa sormista alkaa jo puutua, enkä ole kirjoittanut kuin tämän pätkän. Jännepinne tai tendiniitti... sanokaa minun sanoneen. Lisäksi vas. lapaluun kohtimoilla on turta alue, alla kiva kipupiste. Rääh - minä tarvitsen sairaslomaa. Ja jotain tehokasta mömmöilyä, ziitosta!

Tänään on pakko hoitaa pari kotitalousasiaa. Muutoin aion pysytellä vielä sängyssä ja nukkua varastoon ,D

----------------------------------------

Purrrrrrrrrrrrrrrmenta, kaiffarit! Kiitti Pappa ja Pete - te ootte huolehtivaista sakkia! Täss on nyt semmone jutska, ett ku mä oon ollu siälä Hesyssä ja sitt heitteill ja en muista entisest kodosta mitään, nii mä luulen, ett siks mä oon vähä sillee epävarma kaikest! Ett mun tarttee herättää mami joka aamu. Ihan varmuuden vuoks. Ett se siis herää ja on hereillä. Sitt mull on turvalline olo ja kun se laittaa mulle kaikki valmiiks ihan joka aamu. Eikä se oo mulle ilkee. Kyll mä tajuun, ett se välill ihan vähä heemostuu, mutt ei se oo mua lyäny, potkinu tai semmost, ei ikinä. Jos se on vihane ni se sanoo (¤&"&#%!" ja jos mä oon tehny jotai niinku merkkaust, ni se ottaa mutt sylii ja viä mut kattoo sitä ja laittaa sen paikan ihan mun nenän etee, ett mä tajuisin, ett nii ei sais tehdä. Mull kyll joskus on viäläki tullu semmone niinku hätäpisu, kun mä oon pelästyny. Kun mami on vaiks huamannu, ett mä oon jossai tai tekees jotai mitä ei pitäisi. Mutt mamiska tiätää, ett mä en tarkota sill mitää. Toi tyynymerkkaus on sitt jutska eriksee. Me ei kumpikaa tiädetä, miks mä nii teen!? Mami meinaa, ett se  on joku semmonen niinko vastalause, ett ku mami on töiss, ni mä meen sen sänkyy ja sitt pisun siihen yhelle tyynylle joteski kostoks tai jotai. Mä en kyll tiädä. Kyll mami saa laittaa siihe haisupurvelii. Mä yritän kyll kauheest olla viahko ja kiltti - niinhä mä yleesäki oon! Ja mä oikeesti oon tullu seuralliseks. Aina ku tulee viaras ihmine, mä meen tsiigaa ja haistelee ja kattoo sen ihmise, ett se ei tee meill mitää pahoi. Tänään mä sain kalkonii ja maitonapiskoja. Ja uutta pehmoruakaa. Mami siivos kaikki mun ruakakupit ja kakkiksen ja sillee. Nyt mä jo nukun kerällä mun tyynykasan päällä. Mamiska kikattaa. Alla on NELJÄ tyynyy siististi päällekkäin ja mä niiden päällä - ihan kerällä ,D

Hei kavrut - toi on MUN tuali, ihan samanlaine on mull tuala partsill, mä kävin just terottaa mun kynnet siihe. Ja toi eka kissiki on niinku mä, paitti ett mä en yleensä oo noin vihane. No niinku mä sanoin, mä goisin jo, kerroin vaan mamill, mitä se skrivaa tänne! Se on jo kroooooooooohzzzzzzzzzzzzzz kaikille - tassuttelemisiin taas huamenna!

--------------------------------------------------------

Aivan, NYT Vincent nukkuu sitten niin söpösti, että! Taidan mennä vielä aamupäikkäreille, jos vaan saan unta.

Päivän slogan: Kaiken kestäminen ei kuitenkaan vähennä kärsimyksiä!

Päivän biisi: Hotel California

Kirjoista: Sain juuri luettua Missä kuljimme kerran loppuun. Ei huono, ei. Mutta ei Westön paras. Ja aiheesta on kirjoittanut moni muukin, myös ns. porvariston näkökulmasta. Sinänsä ihan viíhdyttävää kerrontaa, mutta ei herätä ainakaan minussa sen ihmeempää innostusta. Eli ei Finlandia-palkinnon arvoista... Nyt aloitan: Mari Mörö - Kärpäsen koulu.

                         

             SIIVEKÄSTÄ SUNNUNTAITA KAIKILLE!