HERJAAMOLTA - HUOMENTA, MITÄS TÄÄLLÄ ON TEKEILLÄ?

Kaikesta, siis ainakin naapurista, päätellen eilisiltana katsottiin kuvalaatikkoa, huudettiin ja juotiin bisseä. Ei meillä vaan. Leikittiin nukkuvaa eli pyörittiin sängyssä melkein koko yö. Unta keskimäärin 3 h. Hyvin menee kun on mennäkseen, ple. Miten sitä jaksaa taas koko päivän? Ei yhtään mitenkään... Säryt valitsivat tänä yönä itselleen vaihteeksi kohteeksi olkapäät ja olkavarret - pitikö sitä edes tehdä se saakelin kosmeettinen siivous. Ees-taas -liike imureerauksessa ei tee hyvää. Ei myöskään joidenkin pintojen hinkkaus (siis esim. pyyhkiminen). Siitä tulee hlvtinmoinen särky! Piti ottaa tuplalääkitys, vaikka oli sunnuntai... yleensä pärjää vain minimimömelöillä. Ziis!

Eli vali-vali-valitusta taas! No, aamu on kaunis, siitä plussaa. Ja takso tuli, normitakso, ihan ajoissa. Pitäisi muuttaa keskiviikon taksotilausta, täytyy varmaan käydä postissa ja kirjastossa tuolloin. Ketään ei löydy avittajaksi, kun Kummisetä ei  suostu vastaamaan puhelimeen. Eli lienee pakko käyttää kaksi matkaa postissa käyntiin. Grrr. No, minähän en halua olla vaivaksi. Miksiköhän sitä tuntee itsensä jotenkin huijariksi tai oudoksi noin muuten, kun odottelee taksia töihin/töistä? Vaikka tämä oikeus on tosi hankala saada ja minulla on asiasta nippu papereita. Mutta kun, jos en liiku, ei kukaan huomaa mitään parista askeleesta. Eli tuntuu kuin vain feikkaisin liikuntaesteistä.... Äh...

Ja sitten pitäisi saada Vincentille eläinlääkäri tässä kuussa varattua... unohdin vain paperit kotiin. Jää siis iltaan. Höh - kun töistä voisi soittaa ilmaiseksi. Olin taas tyhmä... mietin papereiden etsimistä, mutta kuitenkin unohdin ne. Vaikka mitään muuta ei ollutkaan kuin aikaa.

Niin hyvät ystävät! Vincent on tuotapikaa ollut talossa täyden vuoden. Himabileet pidetään lauantai-iltana, kaikki ovat tervetulleita. Talo tarjoaa ruuat ja juomat Vincentin ystäville. Varsinainen kutsu ilmineerataan myöhemmin! Mutta jo tässä vaiheessa - tervetuloa!

Herjaamon tienoilla on hiljaista, ketään ei näkynyt edes matkalla. Ovatko alienit käyneet, mutta unohtaneet minut. No, töitä on siitä huolimatta. Jos ei muita töitä, alan vääntää työnhakupapereita. Jotain tässä on tehtävä, edes huviksensa. Koulutuspäivä innosti lähinnä taas etsimään uusia töitä ,D Liekö nyt sen tarkoitus, mutta ainakin itse taas huomasin, että on sitä - anteeksi nyt vaan - tyhmempiäkin ihmisiä näissä hommissa kuin minä. Ja vakituisena, paremmalla palkalla. Prle, nih!

---------------------------------------------

Purrrrrrrrrrmenta taas, kaiffat! No nyt on tosiaan kissinpäivät - jee. Mami on pitäny partsin ovee auki ihan koko ajan, yänki. Ja mä saan tulla ja mennä ja olla. Eilen jo ihan vähä maiston ruahooki. Siis tosi vähä. Se meinaa laittaa jotai uutta vihreet tulemaa. Katotaa nyt. Mutt sitt mä sain eilen jääfisuu ison biitin. Mamill jäi pualet. Se joutu tunkee omiin eväksiinsä hirveest kaikkee muuta, ku fisuu oli nii vähä. Ett sitt sill oli haisupurveleit, siänii ja sipulusta ja porganoita... Mä sain puhdast, sulatettuu fisuu, oikeet heekkuu. Mutt sitt taas tapahtu jotai. Se nimittäin siivos ja samall se vei mun lautase pois mun paikalta. Sitt se istu siin omalla paikalla vähä aikaa. Mä kävin kattoo eikä lautane ollu tullu takasi. Grauh, mä hyäkin sen nilkkaa ja kerran puretin-raavitin ja äkkii pakoo! Mitäs ei heti laittanu uutta lautasta ja safkaa. Vähäks se taas sano rumei sanoi. Mutt tuli kyll uus puhdas lautane ja uutta safkaa. Olikoha toi kuiteski vähä liika törkee juttu? Mamiiiiiiiiiih - hei, en mä tarkottanu pahasti! Eihän se hirveesti sattunu? Ku veetaki tuli vaa vähä, hei!? Nii, mä miätin nyt niit mun bileit. Ett jos joku ei voi syädä jotain, vois vaiks ilmottaa sitte. Mutt me yritetää laittaa kaikill jotai sopivaa syätävää ja juatavaa tarjolle *virn*. Mun ekat omat bileet!!! Mun omassa kotona!!! En ois vuas sitte uskonu, hei...

Täss mä näytän mamill takamust - joo, syä sä vaa heekkuu ja mulle on vaan kissinmuanaa! Ett tällee. Mä ja Ansku loikotaa vähä ja sitt mä painun partsill. Tassutellaa taas huamenna >0<

-------------------------------------------------

Vincent raateli toiseen nilkkaani vain kolme reikää, joista vain yksi syvä!

Päivän slogan: Jos haluaa olla onnellinen, ei sovi olla turhan älykäs!

Päivän biisi: Peaceful, Easy Feeling

Luettua: Sue Townsend - Adrian Mole, cappuccinovuodet... kaikkihan Adrianin muistavat *virn*. Nyt hän on päässyt miehen ikään, mennyt naimisiin, eronnut, ryhtynyt sisälmyskokiksi, rakastunut jälleen dharmaattisesti jne. Erinomainen jatko-osa nuoruuden päiväkirjoille eli suosittelen aikaisemmin Adrianiin tutustuneille, hulvatonta jatkoa siis. Ja sitten Tomas Arvidsson - Varas varkaalta, kassakaapeissa on liikaa rahaa, outoja pareja syntyy työskentelemään eri tahoilla. Mikä oikein onkaan rikos ja miksi opintorehtori on olemassa. Mukavia heittoja kansankodin byrokratiaan ja toimintatapoihin! Leppoisaa ja jopa suht. hauskaa lueskeltavaa kesän tullessa... Ja vielä vähän kesken oleva Conny Palmqvist - En päästä sinua. "Minulla saattaa olla vähän syöpää", sanoo Connyn äiti, keski-ikäinen nainen. Kirja, joka kannattaa lukea paljon mieluummin kuin esim. Lundanin ns. kirja. Tässä poika kertoo äitinsä sairastumisesta, omista tunteistaan, äidin hoidosta, sen tasosta, omasta voimattomuudestaan ja raivostaan. Sopivaa luettavaa jokaiselle...  suosittelen!

                                  

                         MAHDOLLISUUKSIEN MAANANTAITA!

TAKSEJA, KUMMASTUSTA JA LISÄÄ KIRJOJA - EI VIISUJA, LÄTKÄÄ, VORMULAA, EI!

Juu, eilinen HMPK:n konkurssiasia mietitytti kovasti ihmisiä. Ei niinkään täällä lokissa, mutta otin vapaudekseni konfirmeerata siitä kuljettajia ja kyytikavereita eilisellä roudausretkellä. Samoin meilillä eri tahoja. Kuljettajat olivat tosi ihmeissään, eivät olleet tietoisia asiasta. Sen sijaan kuulin, että HMPK:n aikaisemmista toimista johtuen mm. Mäkiseltä on irtisanoutunut ainakin 4 kuljettajaa... Kyytikaverit olivat ihmetelleet puhelimeen vastaajien käytöstä - oli ollut kuulema vähän oudon oloista. No, ei kai ihme, ei ole kiva tehdä töitä, kun tietää olevansa tyhjän päällä. Silti - jos hommat on luvattu hoitaa, ne myös pitäisi hoitaa. Tein heti testin, eli laitoin ensi vkon tilaukset jo eilen. Ja kyllä, onnistuivat mählimään kirjallisen tilauksen kaikkinensa. Heidän mukaansa olisin mennyt töihin lauantaina.... hätäpäissään eivät kai noteeranneet Helatorjantaita lainkaan. Varmasti HMPK:n puhelinpalvelussa käy hässäkkä, tuskin heillä on valmiuksia vastata kysymyksiin.  Eikä mistään tule lisätietoja. Tämähän se on pahinta. Eilen selasin vielä Taloussanomien sivustoja täältä. Käykää kommentoimassa myös siellä, jos haluatte. Sinänsä hassua, että uutinen on kovin hyvin piiloitettu  tuonne talouspuolelle, jota harvemmin itse tulee ihan ensimmäiseksi katsottua ,> Valaisua on luvassa ensi viikon puolella lisää... Seuratkaa lokia!

Kummastusta herätti jälleen kaupoissa ihmisten into hamstrata ruokaa, ziis. On lätkää, viisua, vormulaa, äitienpäivää. Juu, ja ruoka loppuu kaupoista just kohta. Ja kakkuja jonotettiin. Jäks! Me Belgarionin kanssa teimme jälleen täsmäiskut - ei mitään tarpeetonta, vain ruokaa viikoksi ja kassillinen kirjoja. Säälittävää katseltavaa tuo ihmisten hikoilu ja pähkiminen, mitä ruuaksi viikonloppuna. Prle, tehkää ostoslista. Niin minäkin teen! Ei se ole sen kummallisempaa, ei edes vanhanaikaista. Senhän voi laittaa vaikka kännykkään, jos ei kehtaa paperilappua kaivaa esiin ,D

Reissun jälkeen tyytyväisinä asetuimme lueskelemaan, Belgarion lainasi sen viime vkolla lukemani kirjan Onko minussa jotain vikaa vai onko kaikki  paskaa? Näytti Poika nauttivan lukemisesta - kikatti ääneen. Siis Belgarionkin suosittelee! Ja ruuaksi tehtiin tomaatti-papu-porkkana-sipuli-jauhelihapataa ja riisiä, örp - hyvää oli. Vincent sai kokoonsa nähden suhteettoman suuren annoksen jauhista eli jatkoimme pataa sitten vihannespuolella. Ja jälkiruuaksi kaffetta ja lime-kakkua, njam. Oikein hyvää oli.... Tänään täytyy kai laittaa fisua ja sieniä, siis pakastekalaa ja tehdä sille sienikastike ja tuupata uuniin vähäksi aikaa. Hyvää siitäkin tulee. On vielä hyviä vanhoja perunoita muutama kylkeen aseteltavaksi. Uh, imuroida pitää, pölykoirat uhkaavat Vinskin ja Anskun eloa. Jäks!

Muutoin eilisen kävely sai taas koivet särkemään mielenkiintoisesti eri tavalla. Oli pakko ottaa lääkitystä ja iltapäikkärit. Ja lueskelun jälkeen sain vielä nukuttua melkein klo 4 asti. Ihan ok, siis tavallaan. Jospa joka aamu saisi edes klo 4 asti unta. Se olisi jo paljon... Hmph, Herjaamokin jo kutsuu. Onneksi on lyhyt viikko!

--------------------------------------------

Purrrrrrrrrmenta, kaikki komeet kollit ja söpöt leidit! Mull oli ainaski eilen tooooosi hyvä päivä. Ensteks  tuli Poika ja Reppu. Ja sitt mä hiffasin sen Stiflat. Ne hajus yhtä miälenkiintosest ku se jalatkii. Nii ni sitt mä vähän leikkii nakertelin ja raapitin niit pariinki kertaa, heh. Eikä orjat sanonu mitää. Poika vaan totes, ett sill on toisetki stiflat - ett kyll kissi saa purra vanhoi, jos tahtoo. Kilti Poika, kilti!!! Ja sitt ne tuli kaupast, niill oli mulle hei jauhist ja tipuu ja fisuu ja puukkiruakaa ja kaikkee. On ne jaksavii orjii. Mä sain tosi ison biitin mun heekkuu - sitä raakaa jauhist. Nii, ja sitt viälä täytyy kiittää niit Viivin ja Taavin synttäreit - aika mageet bileet hei - mä oo viäläki ihan töttöröö. Oli syätävät ja juatavat ja kaikki. Ja paljon jengii! Nii muute, täss jo tiadoks kaikille - mä pidän mun Himaantulobileet ens sunnuntaina. Tai vissii alotetaan jo lauantai-iltana. Mutt mä kerron toss viikoll sitte lisää! Ootte kaikki tiätty tervetulleita ja mamiska duunaa safkat mun toivomuste mukaa... Aatelkaa, mä oon asunu täälä jo vuaden, ihan koko vuaden! Se on hei aikastas pitkä aika...mmmm... mä haluukaan mihkää muualle enää. Mä pakastan mamii, Poikaa, Kummisetää, Gummititiä, tiätty Anselmusta. Ja mun kaikkii taravoita, hölmöi lelui ja mun partsii! Tänää mä meen taas rusketuttaa mun massua, pitää saada ittesä hyvään kondiksee ens viikonlopuks! Hei - laittakaa jo ylös ne bileet!!!

Ansku - älä nyt töki mua ku mä yritän goisii! Hei! Ansku, lopeta! Sen sieraimet jo vähä savus... Jäks! No, mä melkee taas goisin.... orja teki hommat ja mä aamupuuhat nii ett nyt on varaa taas uinuu. Mamiiiiiiiiih, viakkuuh, hei, tuu!!! Kliffaa söndaagii kaikill ja huamiseen >0<

------------------------------------------------

Jep, tulen aivan kohta, krhm, lukemaan siis ,D

Päivän slogan: Kaikissa poliittisissa järjestelmissä kärsivät ainakin hullut ja lahjakkaat!

Päivän biisi: Äiti pojastaan pappia toivoi

Luettua: Jonathon King - Varjo pimeässä, hyvä dekkari, perinteisempi, mutta kuitenkin erilainen. Mukavaa Floridan luonto- ja kaupunkikuvausta sekä rotujen välisen kanssakäymisen nykyistäkin hankaluutta. Suositan, kepoista luettavaa kesän aluksi. Ja sitten iski Welhotar kiveensä kiveen pikahyllyillä eli Cecelia Ahern - Yllätysvieras. Huoh - näkymätön ystävä, joka saa päähenkilön ymmärtämään lopulta itseään ja menneisyyttään. Argh, karamellikuorrutettu juttu, onneksi nopsa lukea, en olisi jaksanut. En suosittele - paitsi äärettömästi masokismiin taipuvalle kirjanystävälle... joka ei muuta ole löytänyt luettavakseen! Ja vielä vähän kesken Tuula-Liina Varis - Ihmisen paikka, kirjoituksia 2000-luvulta. Tästä minä pidän... kaikista asioista en välttämättä ole samaa mieltä, mutta tiiviys on kohdallaan. Kirja on koottu mm. eri lehdissä ilmestyneistä kolumneista, tämän kyllä havaitsee, mutta se ei häiritse. Suosittelen!

                              

                 SUHTEELLISEN KAUNISTA SUNNUNTAITA!

TAKSIASIAT ASKARRUTTAVAT - LAUVANTAITA VAAN!

Pakko laittaa tämä eilen Zepan vinkistä bongattu uutinen heti alkuun tiedoksi - jospa ette ole huomanneet! Itselle nääs-nääs ei tule Höskää, joten ziitos Zepa.

HELSINGIN SANOMAT

LAUANTAINA 12.5.2007

Helsinkiläisten tilaustaksien iisalmelaisvälittäjä hakee yrityssaneeraukseen

Julkaistu 11.5. 18:30

Helsingin kunnallisia taksikyytejä välittävä, Iisalmessa toimiva välittäjä Contact House hakee yrityssaneeraukseen.
      Contact House toimii TDC Songin alihankkijana. Yritys on ottanut vastaan helsinkiläisten ja savolaisten taksitilauksia.
      Verovirasto on jättänyt Contact Housesta konkurssihakemuksen.
      TDC Songin johtaja Kenneth Grönroos vakuuttaa Taloussanomille antamassaan haastattelussa, ettei tämä vaikuta matkapalvelukeskuksen toimintaan. Puhelinpalvelu jatkuu varasuunnitelman avulla.
     
TDC Song voitti vuosi sitten tarjouskilpailun, kun Helsinki keskitti kuljetukset yhteen matkapalvelukeskukseen.
      Vammaiset olivat varsinkin alussa tyytymättömiä matkapalvelukeskuksen toimintaan. Kyytejä on jouduttu odottamaan eivätkä iisalmelaiset ole osanneet lähettää takseja oikeaan osoitteeseen.

 

Eli nytpä onkin sitten kiva odotella epävarmuudessa, tuleeko taksoa vaiko eikö? Pääseekö ensi viikolla töihin vaiko eikö (no, itse asiassa, vähä välii, hei!)? Mutta nyt paljastui siis tämäkin, miksi myös kuljettajia on pidetty oudossa epävarmuuden tilassa jne. Ja mahtaakohan välittäjienkään työmotivaatio olla kovin kummoinen tällaisessa tilanteessa? No, toivottavasti saamme tietoa, mitä OIKEASTI tapahtuu - eli siirtyykö palvelu entiselleen vai mitä asialle aiotaan tehdä... Mielenkiintoista tämä elämä liikuntaesteisenä! Niinkuin ei muutoin jo olísi tarpeeksi veetutusta elämässä, tarjottavan paashkan summa näyttää aina olevan vakio =E

 

Tuli sitten eilen vedettyä perkeleellinen työmaraton. Ihan siitä syystä, että itse tein kaverin hommia, kun hän lähti johkin juurohemisfinaaliin arvotulla lipulla, työaikana keskiviikkona. Kuvittelin kaverina tekeväni osan hommista, että hän puolestaan jeesaisi minua koulutuspäivän aikana. Ja veetut, joo. Pari kiireellistä oli tehty, ei muuta, ei mitään muuta! Kun huomasin tämän, käyttäydyin tosi aikuismaisen kypsästi eli riehuin ensin kaffehuoneessa (kaffemuki oli kätketty ylähyllylle, josta en sitä itse saa), istuin 5 min. kiroillen ja veetuillen. Sen jälkeen linnoittauduin koko päiväksi kammariini. Ja perkele - minä tein sen! Eli veetutuksen (no joo, myös ylimääräisten kipulääkkeiden) voimalla tein ne torstaiset sekä eiliset hommani pois kuleksimasta. Mulle ei vittuilla! Nih!

 

No, arvata voi, mitä tästä seurasti. Kun tulin kotiin, sammuin tunniksi sänkyyn. Käväisin hereillä, leipää ja kaffetta, lisää mömmöjä ja lukemaan, josta äkkisammuminen uudestaan kohtuuaikaisin. Ja reippahana ylös klo 3 kieppeillä. Kaffetta, mömelöitä, tupakkaa ja koneelle. Ja kun luin tuon Höskän jutun, alkoi taas kiehuttaa. No joo, mikähän tässä olisi hyvin?! Ehkäpä voisi olla iloinen siitä, että pääsee tänään kirjastoon ja kauppaan Belgarionin kanssa. En ole viikon aikana tavannut ketään kaveria, en Belgarionia, en Kummisetää. Vain opiskelu- ja työ"kaverit". Hiukkasen hiljaista, sanoisin. Eipä silti, minä pidän yksinolosta. Mutta joskus kaipaisi  illalla juttuseuraa. Siis ihan IRL, vaikka vaan puhelimessa.

 

Onneksi emme aio juhlia niitä veisuja, emme äitienpäivää emmekä yhtään mitään muutakaan. Muuten vaan tehdään hyvää ruokaa ja luetaan, tehdään pari hommaa, joissa tarvitsen apua. Siinä se taitaa mennäkin koko päivä. Asiat valmistuvat nykyään aika hitaasti, kun pitää ottaa huomioon omat rajoitteet eli kestokyky ja kivunsietomäärä sekä optimoida mömelöiden riipominen niin, että ne tehoavat oikeaan aikaan. Grauh!

 

-------------------------------------------------

Purrrrrrrrrrr vaan kaikille! Nyt me ollaa taas mamiskan kaa kavereit, se on kyll paljo kliffempaa. Ihan tosi. Ja mä sain eilen olla partsill ihan iltaa asti, paitsi ett oisin varpisti ollu pidempäänki. Mutt sitt sanottii, ett yälä voi olla nii galsa, ett jos mä kuiteski tulisi sisälle. Mamiskan viakus on kuiteski lämpösempi. Ja se sano, ett kohta on taas semmone aika, ett kaikki ovet ja ikkunat saa olla auki yätäpäivää, jos halutaan. Ku tulee lämpösempi. Jeee, mä tahon, joooooooo.  Yällä on kliffaa, sillo tulee öttiäisii ja yöpeehosii, njam. Ne on heekkuu, mä oon suuri yäpeehosten kerääjä ja metsästäjä - ne menee suaraa massuu. Rousk-rousk-rousk. *tyytyväinen huokaus*. Ja Poika ja Reppu tulee tänää taas käymää. Ja sitt ne hakee mulle-mulle-mulle ruakii ja heekkuu ja kaikkee. Mä taidan olla aika onnelline. Oon mä ainaski tyytyväine! Äske mä sain kalkonileikettäki yhen ylimääräsen biitin, ku mamilt jäi yli. Se miätti, ett syäks se itte sen, mutt antoki mulle. Ku ei oo ollut muit heekkui sillee, siis ruakaheekkui eilenkää. Vaan kaikkii jämii ja näkkärii. Ei kissit hei syä näkkärii! Nii ett aika hyvin menee nytki aamull. Uaaaaaah, väsyttää taas. Ku piti toi mami herättää, ett mä voin mennä jolisee ja kakkiin ja tekee mun aamuhommat. No, nyt orja korjaa jutskat...

 

 

Täss mä tuijotan, ett mitä orja syä, mitä mä en saa! Epistä! Vähän niinku möks! Mutt nyt mä jo melkee kuarsin, ett se on terpsat vaa huamisee, sillon taas lisää jolinoita Malmilta - kollijolinoita! >O<

 

------------------------------------------

 

Aivan, Vincent, aivan! Blogin nimi voisi olla Kollijolinoita Malmilta... ,D

 

Päivän slogan: Minä kirjoitan kirjeitäni maailmalle, mutta maailma ei kirjoita minulle!

 

Päivän biisi: Stand By Me

 

Luettua: Eilinen kirja eli Tukikohta osa 2 on lopuillaan. Onneksi, siis onneksi pääsee sinne kirjastoon. Illalla oli 5 varausta tullut, 3 matkalla. Olisivatkohan jo palanneet matkoilta? Toivottavasti...

 

                              

 

                         LAITTAMATONTA LAUANTAITA!

MIKÄ EILEN TULI TAAS TODISTETTUA!

Eli eilen oli taas lähiopetuspäivä. Todistettua tuli, että siitä EI seuraa kipuja (mitä nyt jaloissa vähäsen). Mistä tuleekin päätelmä, että Herjaamo ei ole oikea paikka Welhottarelle. Ei lainkaan... Mutta, oli mukavaa taas olla opiskelijana. Oikein mukavaa! Porukka on suht. siedettävää, kouluttaja antaa riittävästi meille aikaa puhua. Tehtäviä on sopivasti. Hyvä!

Taksorapoa: Haku sujui oikein mainiosti, ystävällinen herrahenkilö kiikutti vielä kirjeen puolestani postilaatikkoon, kun pyysin pysähtymään postin kohdalla. Mutta paluu, ziis. Joko minä tai Iisalami oli muuttanut -polun -kujaksi. Arvasin soittaa, kun taksoa ei kuulu. Niin, ja ihan ensin, opetus loppui n. 14.25, kyyti oli tulossa klo 15. Soitin Iisalameen, josko joku menisi siitä ohi, että kimppakyytiin nyt olisi tilaus. Nimittäin, sillä seudulla koppitaksoja kulkee tosi paljon, lähellä on palvelutaloja, Kustaankartano jne. Mutta ei, ei mitenkään sovi. Jollei sitten laiteta pikatilauksena, joka kestää vähintään 15 min. tai kauemmin, että eikö ole paras odotella siellä missä olet. No, kaunis päivä, tuttuja kavereita. Sanoin, että unohtaisi koko jutun. Mieluummin odotan. Mutta siis koska odottaenkaan ei taksoa tullut, päähäni pälkähti tarkistaa kuskilta osoite. Ja väärähän se oli. Ei kun neuvomaan taksoa, oudossa kaupunginosassa. Pari kertaa ajoi ohi, kunnes  onnistui oikeaan paikkaan eli kohtasimme toisemme. Ei ollut takson vika, siis. Ja tätsy, joka oli kyydissä, ei ollut myöskään kiireinen - eli ei hätiä mitiä! Mutta leidi, joka ajoi, oli kovasti myös raivoissaan Iisalameen päin. Ensi kuun alussa jälleen kuulema tapahtuu. Jotenkin ymmärsin niin (voin olla väärässä, selitys oli vähän oudohko), että 1.6.07 lähtien taksot (eli siis sopimuksen piirissä olevat) joutuvat ottamaan vastaan joka ikisen tarjotun keikan, riippumatta siitä, mitä ajolistassa jo on vahvistettuna etukäteen. Eli tämä saattaa tuottaa takson varanneelle pahimmillaan odotusta 1 - 2 h. Tätä on nyt kokeiltu, kertoi leidi, jo 2 autolla eivätkä kokemukset ajajien mukaan ole olleet parhaimmasta päästä. Eli ymmärsin asian niin, että jos taksolle on merkitty esim. minun hakemiseni Herjaamolta klo 15 jo aikaisemmin, hänelle voidaan tarjota vapaata keikkaa klo 14.15 jostain muualta jonnekin muualle, joka hänen siis olisi otettava vastaan. Jolloin tuskin ehtisi noutamaan minua klo 15. Ei hemmetti, jokin järki tuossa on oltava! Jokin varoaika tai jotain? Kerroin muuten leidille tästä adressipuuhasta, hän myös tsemppasi kovasti - kuljettajien puolesta! Olin vähän yllättynyt, mutta kyllä tuli niin selvää tekstiä HMPK:n toiminnasta, että.... Siis paremminkin ei-toiminnasta ;D Meillä on siis kuljettajatkin puolellamme!

Ja kuten alussa jo totesin, ei kovinkaan paljon kipuja eilen. Vain jaloissa ja sekin johtui rappujen hankalasta kävelemisestä. Kävelin ne kertaalleen, liikunnan vuoksi *virn*. Loppupäivän käytin hissiä, en kehdannut riskeerata. Meinasin vetää rapuissa turvalleni, kun toinen koipi ei oikein totellut. Mutta illalla olin taas repopoikki, en kipeä, mutta väsynyt. Nukahdin hetkeksi ennen uutisia. Söin piparin ja katsoin kuvalaatikkoa vähän aikaa ja kömmin takaisin sänkyyn. Unta 5.5 h, melkein hyvin. Aamulla kyllä oli kankeamista päästä kylppäriin, jalat eivät oikein halunneet seurata muuta minua!

Eilisestä postauksesta todettakoon sen verran, että olen perusnegatiivinen ihminen. En edes halua ajatella positiivisesti. Enkä yleensä pidä ihmisistä, jotka pyrkivät kääntämään kaiken parhain päin jne. Sillä, pessimisti yllättyy aina iloisesti - optimisti ei koskaan. Juu, asiat voisivat olla huonomminkin, voisihan sitä olla imatralainen poliisi (ziitos, Freukkarit). Eli ei kannatakaan toivoa mitään erinomaisen hyvää, vaikka yrittäisi kuinka. Ei sieltä mitään tipahda. Perkele. Ole tipahtanut ennenkään, muuta kuin paskaa niskaan!

---------------------------------------

Huamenta, kavrut! Juu, mami oli eilen pois. Vähän aikaa, ei niin pitkää kun se on duunis. Ja kun se tuli, mä luulin ett se duunais sit jääfisua. Nou vei, mitää fisuu tullu. Jotain broiskujämii se söi, mä sain kyll maistiaisii. Ja eväkseks jotai toisii jämii se etti. Kuin se kehtaa! No, mä oisin vaan halunnu heekkuu... no vähäks mä sitt mökötin ja lojuinki partsill koko illan. Ja mourusin, ku mami pakotti sisälle. Se vaa väitti, ett tulee viälä yällä galsa, jos on kaikki ovet ja akkunat levällää. Höh - orja makaa täkin alla, toinen peitto viäress. Mitää kylmä tuu. Joku tekosyy taas. Mä oonki vähä ärtsyll pääll ollu tänää. Vaiks mä sain taas ihan kaikee mitä pyysin. Mä en tiädä, mitä mä halusin, mutt mä menin taas istuu mamin paikall pummii siihen sen tualill. No, se tuli silittää mua ihan nätisti ja sano, ett ei oo mitää, kun napikatki mä jo sain. Ett illall ehkä sitt taas. Mä tiädä taas, mikä mua kävi nyppii. Se mamin silitys vissii... tiättekste, iskin vaihteeks taas mun raateluhampaat ja etukäpälät sen oikeesee handuu. Ihan vaa hetkeks! Sitt se sano kyll taas /¤#!/#T/!&%¤%¤. Ja mä painuin baseen pakoon. No, yritin mä tulla sitt takas, mutt se kehtas vaa näyttää sitä handuusa ja sano viäläki rumei sanoi.... aika ikävä, jos ei orjaa saa ees purettaa! Eikä ees veeta tullu, ei melkee yhtää.... no ihan vähä!

Täss mä makoilen tsögen lattiall. Eihä kukaa voi olla vihaskana näin södelle kissille, eihä? Mamiiiiiiiiiiiiiih, eihä? Ja fisuuuuuu, hei... Tsorry, ett mä sillee *nolo virn*. Se on sitt viikendii vaa kaikill kavruit Lokistaniass, lisää taas huamenna!

-----------------------------------------

Vincent, orja ei ole enää vihainen, ei. Odottelen taas kaffettimen valtiattaren tuloa.

Päivän slogan: Are you blind or just stupid?

Päivän biisi: Rainy Day Women #12 and 35  =D *kikattelee itseksensä*

Luettua: Kirottua, kirjaston kirjat taas loppu. Oli pakko siirtyä King-kokelman pariin ja jatkaa Tukikohdasta, jota luin jo viime vkolla. Varauksia on Helmetin mukaan ainakin 5, pitäisi olla enemmän *hermoilee*. Täytyy käydä tarkistamassa...

                            

                      PERHANANMOISTA PERJANTAITA!

LÄHIOPETUSPÄIVÄ JA UNETUSTA...

Haa - sain nukuttua melkein 6 h. Sitten oli pakko nousta, tosin viimoinen tunti oli sellaista puolikärvistelyä... hitsi, vahingossa kun oikoilee unissaan koipiaan, tuikitaan kuumilla sukkapuikoillla - ei tämä mikään kästyöloki, ple, jättäkää jo ne puikot kotiin. Ja Vincentkin aloittaa aamumärinät vähän liian aikaisin. Tosin osaan huutaa rumasti puolikuiskaten, mitä Vincent voisi tehdä ja minne mennä, joten yleensä hän hiljenee.

Taksorapoa: Ei, ei voi olla totta. Tämän vkon taksot ovat kulkeneet suht. ajallaan. Auts, sormet ristiin, tämä päivä on aikataulultaan aivan toinen kuin yleensä. Vähän yrmeää väkeä on ollut, mutta mitä väliä. Kunhan pääsen sinne minne pitää siihen aikaan kuin pitää. Jee - olisikohan pidetty joku miitti Iisalamessa päin, jotta hankaluuksia tulloo, jollei palavelu pelloo?! Kertokaahan nyt vaikka privameiliin, onko mitään erityistä tapahtunut 1 - 2 vkon aikana??? Olen utelias eli onko tämä vain sattumaa vai kohottaako HMPK profiiliaan?

Herjaamolla on liikaa töitä, myöntävät kaikki. Ja pitäisi mitoittaa omakin jaksamisensa töiden mukaan. Ei sitä vain osaa. Ei kaveritkaan, ainakaan kaikki. Onneksi on tämä päivä tässä välissä, toisaalta, siellä ne tämän päivän hommat odottavat huomenna tekijäänsä. Että näin! Tee siinä sitten ilolla työtäsi, kun tuntuu, että koskaan ei kaikki ole täysin ajan tasalla. Ja jos sattuukin hetken näin olemaan, täytyy kysäistä kavereilta, voiko auttaa. Sillä sellaista tilannetta en muista Herjaamolla nähdyn, että kaikilla olisi hommat ok eikä mitään riippumassa... No, nyt valehtelen, keväällä oli Tilanne - ohjelma kaatui koko iltapäiväksi eli tunti-pari ennen kotiin lähtöä *virn*. Tuntui suorastaan rikolliselta haahuilla paikalla tekemättä mitään....

Ah, melkein unohdin. Tähän on aivan pakko linkata Rosetta Kivi ja hänen eilinen postauksensa Elämän valttikortit. Ja maininta, että ihminen voi itse vaikuttaa elämänsä laatuun. Kröh, nmphhmp, pidän kovasti Rosetasta, mutta tätä en pysty aivan allekirjoittamaan. Toki voi, ehkä joskus ja jossain vaikuttaa, toki. Mutta miksi aina minä? Illalla vielä mietiskelin asiaa. Muistan, miten joskus kymmeniä vuosia sitten oli kyllä vakiduuni, oikein kiva jopa, mutta asunto-ongelmia riitti. Muutin erään vuoden aikana 6 (lue -> kuusi) kertaa. No, vaihdoin työpaikkaa, taas oli ihan mukava työ. Asunto-ongelma jatkui ja ilmeni miespulaa. Sitten molemmat ratkesivat lähes yhtä aikaa. Eli löysin exän ja kohta tämän jälkeen kunnon asunnon. No, melko pian tämän jälkeen alkoi työssä tökkiä (no, meni siinä joku vuosi). Ja kohta alkoi exänkin kanssa mennä vielä huonommin. Joten, lähdin töistä. Muutaman kuukauden päästä jätin exänkin. Ja taa sain kunnon asunnon, löysin W:n. Töitä vaan ei ollut, joten aloin tehdä keikkoja. Sitten W. sairastui ja halusimme muuttaa Malmille takaisin. Tein hurjasti hommia saadakseni väliaikaisen asunnon täältä. Muutimme, vuodeksi. W. kuoli. Vaihdoin asuntoa. Sain määräaikaisen työn. Nyt on ihan kiva residenssi. Työ vain on sitä, mitä en ihan välttämättä haluaisi tehdä. Ja olen todella urakalla hakenut välillä töitä - olen aina Se Toinen. En pysty muuntautumaan missiksi enkä nuorenemaan. Minulle ystävällisesti vain ilmoitetaan haastattelun jälkeen, että olin mainio kakkonen (tai sitten se on vain Työnantajan Temppu). Eli näitä olosuhteita ei voi muuttaa: en saa haluamaani työtä, en myöskään saa Herjaamolla pysyvää työtä. Piste. En myöskään päässe näillä vaivoilla eläkkeelle, vaikka se taitaa olla seuraava viritelmä. Silloin voisi tehdä aivan pikkuisen keikkaa.... ehkä.....

---------------------------------------------

Purrrrrrrrrrrrmenta, kaverit! Mä tajuu, mami on viälä himassa. Vaiks mä herättelin se ihan ajoiss lähtee. Jotai se puhu jostai koulust - öhh! Tota, Belgarionki lopetti jo koulun. Ja mamiska on paaaaaaaaljo vanhempi, ihan ikäloppu. Nii, ett mite se muka menee kouluu. Onks se niinku nii paljo tyhmempi ku Poika? Ja miks se menee sinne vast myähemmi? Meinaaks se vahtii mua ja Anskuu taas? Mä en siis tajuu, en? Kissiraukka menee ihan sekasi, kun ei kerrota kaikkee kerta. Nii, ja eilenki joku vaan syädä mätti jotai roipentelii eikä mulle annettu mitää. Sain vaan tavallist ruakaa. No, siin roipentelis oli jo valmiiks hajupurveleit ja kaikkii, sano orja. Ett ei sovi kissill. Eikä siänet. No ei sovi ei, mutt ois voinu ees tarjoo. Vaiks mä sitt oikee nätist kävin roikkuus pöydän ja lautasen reunass, ei tippunu mitää. No, tänää se oikeesti lupas jääfisuu! Mamiiiiiiiiiiiih - muista sitt kaa. Tai muuten mä puren-raavitan-hyäkin! Nih! Kissill ei saa antaa lupauksii, jos niit ei pidä. Nyt on kyll hianoo, ku voi jo olla tosi pitkää partsill ja ottaa suulist. Mä ainaski meinaan oikee ruskettaa itteeni - eilenki mä jo rusketin vähän tota massupualta. Se kun on ihan valkone. Ett jos vähä niinku rantakondiksee täss kesäks!

Mami häiriköi meijän päikkäreit - höh! Just ku me goisittii nii hyvin. No, nyt mami sano just, ett taas mä melkee kuarsaan *nolo virn*. Voipi olla...juuh! Se on taas huamiseen sitte.........krrrrrrrrrrrrhhhhhhhhpiukrrrrrrrrrrrrhhhhrrrr..

---------------------------------------------------

Vincent se osaa herättää ihmisen ajoissa ja mennä sitten itse tyytyväisenä aamu-unille. Olen jälleen kade - kissat ovat tavoittaneet sen, johon ihmisen pitäisi pyrkiä!

Päivän slogan: Kuoleminen on uupuneiden etuoikeus!

Päivän biisi: Puff The Magic Dragon (... ja vähän taustaa...) =D

Luettua: Menossa  Barry Miles - Frank Zappa. Erinomainen elämänkerta, kannattaa lukea, jos vastaan tulee. Eli suosittelen ehdottomasti, myös ajankuvana...

                                

                        TURHANPÄIVÄISTÄ TORSTAITA!

EI KESKIVIIKOSSAKAAN MITÄÄN HYVÄÄ OLE!

Paitsi ehkä se, että huomenna ei tarvitse olla Herjaamolla. Miksi ihmeessä sitä on sellainen luonto, että vääntää tätäkin paashkaduunia kipeänä niskat limassa, vaikka asialla sinänsä ei olisi mitään merkitystä? Ja vielä helvetin huonolla palkalla. Mutta kun ei, ei anna kantti periksi hakea lehtiä luettavaksi kammariin, kuten pitsiniska tekee... tai kulkea juoruilemassa ympäriinsä. Siis silloin kun tietää, että on tekemätöntä työtä olemassa. Eri asia, jos joskus olisi hiljaista! Viime kesänä taisi olla pari päivää sellaisia, että ehti paremmin siivoskella papereita ja laatikoita. Muuten sama paashka jatkuu vaan... läpi vuoden. Olen muutenkin varsin katkero muutamista työasioista. En kerro sen enempää tänään asiasta, olette jo lukeneet sen, mitä tarvitsee tietää. Ehkä tulevaisuudessa koostepostaus siitäkin!

Taksoista sen verran, että jeps - ajoissa ovat olleet. Nyt jo viikon verran. Taidan piirtää kohta hemmetinmoisen ruksin seinään! Kertokaa ihmeessä, toimivatko muidenkin taksot??? Tahtoo tietää? Yleensä nämä työmatkat kyllä ovatkin toimineet, mutta noin muuten... Eli nou rapo tudei! ,D

Muuten heitin eilisenkin illan hänekseen. Eli en tehnyt mitään, en jaksanut istua edes koneella kuin hetken vaan. Lotkotin, lotkotin, tein eväkset, katsoin vajaan tunnin kuvalaatikkoa, lotkotin, nukuin. Onneksi oli nätti ilta, Vincent sai ottaa ilta-aurinkoa tarpeekseen ja kömpi tyytyväisenä viereen. Säryt alkavat olla sitä luokkaa, että tarvinnee kohta triplata kipulääkitys. Veikkaisin, että se ei tee hyvää muulle elimistölle. Mutta ei tätäkään kestä, siis en edes minä. Prle! Siis jos ihminen ei pysty lähtemään edes viemään roskia, on jo aika paha. Eikä nyt ole kukaan ilmaantunut auttelemaankaan. Kummisetä on kurssilla, ja voi-voi-voi, onhan se raskasta vaikka täyttä skeidaa, kertoi hän. Eli ei ehdi meille, ei. Paitsi jos on postiasiaa, silloin kyllä. Belgarion käy töissä ja lukee pääsykokeisiin, en minä voi häntä häiritä enää iltaisin. Enkä haluakaan. Pitäisihän sitä itse pärjätä, prrrrle. No, kun roskis tulee tosi täyteen, se majoitetaan parvekkeen äärimmäiseen nurkkaan. Kävelkööt itse sitten ulos!

Nukkumarapossakaan ei kehumista, klo 3:n pintaan alkoi kivutus. Sain taas väkisin maattua melkein klo 4 asti. Siis suht. hyvin... tai miten sen nyt ottaa. Jos saisi olla kotona, olisin ottanut kipulääkettä ja valvonut pari tuntia. Sitten olisin saanut nukuttua ainakin pari tuntia lisää sekä päikkärit päälle. Mutta kun ei ihmisen anneta olla kotona, ei.

Valitukseksi meni siis tämäkin päivitys. Minulla ei ole mitään mukavaa eikä innostavaa kerrottavaa. Hush - pois täältä! Emme paljasta mitään, emme edes, emmekä varsinkaan itseämme. Täällä EI siis ole mitään nähtävää!

--------------------------------------------

Huaamenta vaa, kaikki kunnon kollit ja kauniit leidit! Jee, melkeen kesä, ainaski partsill. Mami anto mun eilen jo makoilla siälä siihen asti, ku mentii yägoisiin. Välill vaan kävin sisäll märisees lisää syätävää. Ei ollu heekkuja, tavallist muanaa taas vaa. Mä näin kyll, ett se otti eväkseks fisupuukin. Epistä. Jos joku sen kavereist saa mun osan, mä kyll suutun! No, mutt se lupas tänää kattoo, jos löytyis ees jääfisuu mulle...kilti mami, joo. Vaiks se eilenki vaa oli ja löhös. Oikeen levis sänkyll. On siinä mulla orja, höh. Tai siis lojusin mäki partsill, mutt se onki ihan eri jutska. Siis et kissa voi levii ja sille, mutt orjat ei. Ei ainaskaa tollee. Ainoo hyvä puali on se, ett sen päälle on sitt kiva kiipii. Ja sillo se vänisee *virn* ja kääntyy ja mä pääsen sen kyljen päälle. Siin voi sitt jo pistää pitkäksee nii kauaks aikaa, ett orja väsyy ja lähtee antaa maitonapikoita tai jotai! Tai alkaa kunnon raapututtaa ja paijattaa! Poikaki jo muisti laittaa mulle mun kuvei. Jee!!! En mä kyll muista, montaks niit on. Aika monta. Kai. Mamiska hoitaa sen pualen. Mä vaan esiinnyn, vaiks mä en oikeesti tykkää siitt, ett toi aina höösää sen kaameran kaa. Se surisee ja siit tulee valoi ja semmost, mikä ei oo kivaa. Mä en tajuu, kui sitt niit kuvei siälä on >0<

Täss mä sain eteses just kiinni yhen maitonapikan, se on mun tassun ala, ei varpisti näy, mutt mä tiädän! Kliffaa keskiviikkoo, mä painun aamutorkuill Anskun kaa. Tassutellaa lisää huamena...

----------------------------------------

Tassutellaan vaan! Minä odotan kaffetimen haltijatarta hoitamaan aamukahvipoliittiset toimenpiteet.

Päivän slogan: Olen nähnyt ja kokenut asioita, joita te ette voi edes kuvitella tai ymmärtää!

Hyvää Voitonpäivää, toverit - 9.5.1945 Natsi-Saksan kukistumisen johdosta. Ja siksi musiikkina soikoon vaikkapa:

BARRIKADIMARSSI

 

Veikot, siskot barrikadein luo!

Oi veikot uhkaa meitä vaino taas.

Se kyllin monta uhria jo kaas.

Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa

ja sitten kohti sortajaa.

Jaloa, suurta taistella

on ihmisoikeudesta.

Ei meitä tykit pelota,

ei raa’at sotajoukotkaan.

Eespäin veikot vaan

nyt taisteloon.

Ihana viime taistelo

nyt meitä veljet vuottaa jo.

Luo barrikadein käyköön tie,

meit taistoon punalippu vie!

Ja luettua: Jatkoin elistä teemaa, eli Denise Mina - Pako. Voin vain toistaa suositukseni! Vinkiksi vielä, että trilogiasta on nyt suht. uusi pokkaripainos, että voisi hankkia ihan itsellensäkin.... Sitten juu ja krääh Vince Flynn - Lupa tappaa. Agentteja, ammattitappajia, CIA:ta ja muita kirjainyhdistelmiä (olivat unohtaneet EEG:n, EKG:n, TT:n, RR:n, ENMG:n, INR:n, MRI:n mm.), pari kaunista naista ja loput voittekin arvata. Silkkaa skeidaa, ajantappoa, ei muuta. En suosittele kuin vessalukemiseksi, siihenkään ei oikein sovi... no johonkin tarpeettomaan kokoukseen salaluettavaksi?

                             

                          KELMEÄÄ KESKIVIIKKOA!

NUKKUA, UNEKSIA...EI NYT VÄLTTÄMÄTTÄ PALJON MUUTA

Minä vain edelleen uneksin nukkumisesta! Tänä aamuna heräsin klo 3, sain väkisin maattua puolihorteessa vielä vähän vaille klo 4 asti. Sitten alkoi sattua liikaa ja Vincentkin marmatti. Pakkohan sitä oli nousta, kele! Eilisilta oli suoraan sanottuna aikamoista helvettiä. Luulisi, että viikonlopun jälkeen ei ole mahdollista olla niin kipeä, mutta kyllä vaan. Makoilin, tein väkisin evästä, en jaksanut edes istua koneella. Sattui! Veetutti! Itketti!

Ja taksirapoa: Eilen iltapäivällä oltiin hyvin asianmukaisesti koppitaksolla hakemassa ainakin 5 min. ennen sovittua aikaa. Oikein hyvä! Juu, mutta tänä aamuna, miten nämä osuvatkin minun kohdalleni. Normitakso, jota ajoi kärttyisä vanhempi mies. Pyysin ajamaan toista kautta Herjaamolle (matka on yhtä pitkä). Hän sanoi, ettei ala missään kiertelemään. Sanoin, että eihän sitä missään kierrellä, muiden taksojen kanssa on ajettu sitä kautta ja matka on sama. Pankkiautomaatilla vain pitäisi käydä ja se olisi siinä matkan varrella, että ei tarvisi sotkea tuolla Malmintorilla, jonne on hankala pujotella autolla vain automaattikäyntiä varten. Kaverille piti rautalangasta vääntää (kas, miten sattuikin olemaan sitä taskussa), että EN tarkoita ajoa pihojen kautta vaan aivan normaalia reittiä ja EN tarkoita ajoa Päätaloon vaan Herjaamolle. Ziis, kaveri ei oikein tajunnut, kunnes kädestä pitäen taas kerroin miten ajetaan. Eikö niiden pitäisi tietää myös reittivaihtoehdot? Argh! Ei valituksen aihetta siis, mutta kuitenkin... Eli täällä ollaan taas, heippa vaan!

Lisäksi ärsyttää se, että sain arvauskeskukseen lääkäriajan vasta 28.5. Että vähän odotusta. Vaikka oli puolituttu leidi. Hän oli keskustellut muiden lääkärien kanssa ja sanoi suoraan, että "kukaan kollegoista ei halua talloa em. fysiatrin varpaille, joten sinun täytyy itse tulla tänne ja kertoa tämä asia, saisit sitten haluamasi lähetteen". Voihan prle, sanon minä. Ja juu, ei siis akuuttiajalle. Kun sairaus on krooninen ei pääse akuuttiajalle. Vaikka nyt on päällä melkoinen särkyputki. Siis tiedoksi - fibrossa tilanteet vaihtelevat. Välillä särkee enemmän, välillä paaaaljon enemmän, välillä oikein perkeleesti. Nyt on tuo viimoinen vaihe menossa. Eikä siis edes arvauskeskusaikaa! No, voisin mennä tuolle tutulle yksityiselle, mutta tiedän, että saisin vain sairaslomaa 2 - 3 vkoa. En minä nyt sen perään niin ole. Haluaisin uuden lääkityksen! Mieluummin suoraan eläkepaperit, saatana. Olen täysin poikkipuhki jo aamusta. Sekä erittäin pahalla tuulella, jonka julistin eilen koko Herjaamon väelle. Että eivät luulisi, että se johtuu jotenkin heistä. Ei todellakaan johdu, ainoastaan siitä, että sattuu ja saatan huudella täällä kammarissani rumia sanoja itsekseni - se johtuu vain siitä, että koskee!

Taas tuli vali-vali-päivitys. No, ei ole muuta sanottavaa. Minen jaksa!

----------------------------------------

Huahhmenta, kaiffat ympäriinsä! Mä en tajuu, tota orjaa meinannu saada aamulla ylös. Siis munha tarttee herättää se, kun tekee niin miäli kalkonii ku herää aikasi. Enkä mä saa jääkkärii auki. Yrittäny oon, mutt on liika jäykkä eikä siinä oo semmost, mist tassuill sais kiinni. Nii ett orjan pitää nousta. Nytki se velttoili sänkyss, vaiks mä kävin monta kertaa sanoos, ett nousis jo. No, punkeshan se ittesä siältä ylös ja raahas ittesä kylppärii ja jääkkärill. Ett  edes pikku kissiraukall kalkonii ja kissamuanaa ja sillee! Eilenkää mä saanu kunno ruakaa, ku se ei jaksanu tehdä. Ett makas vaa. Mä kyll makasin partsill, mutt kävin välill tsiigaas, ett eiks mitää tapahdu. No, ei tod. tapahtunu. Orja makas ja luki. Piti välill silmii kiinni. Meni välill peiton alle. Ei nukkunu. Loju vaa ku mikäki. Laiska orja - tarttee tehdä jotai! Tänää se kyll saa luvan laittaa jotai kunnon ruakaa, ett mäkin saan makupaloi. Kyll jotai on jömmas siäll kylmemmäll pualell. Mä vaan jään odottaa. Ei se jaksanu illall ees leikkii. Vähä katto kuvalaatikkoo ja sitt meni taas sänkyy. No, sain mä iltapaijatukset, niit se ei voi olla unohtamatta. Nääs jos mua ei paijateta, mä jään goisiin sen päälle ja sillon mä muutun aina vaan painavammaks ja painavammaks.... ei se sitä kestä *virn*. Nii ett sen on pakko paijattaa...

Kissihali, juu ja taas vriikuva. Eile jo Poika lupas laittaa fotot, mitää oo tullu. Höh! Se ei kyll sitt muista yhtää mitää, ei mitää. Mä laitan uuden meilin sille, tai mamiska laittaa. Pakko saada jo mun kuvei, mä tahon! Kliffaa päivää jokaselle, ja huamiseen taas...

--------------------------------------

Olen kade-kade-kade, Vincent jäi kuorsaamaan lähtiessäni. Onnellinen eläin...

Päivän slogan: Niiden, joita jumalat inhoavat, ne antavat sinnitellä pisimpään!

Päivän biisi: Iloisesti hammondilla

Luettua: Anna Jansson - Outoja lintuja, tipulunssa leviää, onneksi sentään Gotlannissa. Mutta asiassa on outoja piirteitä... kohtuullisen suositeltavaa, kevyttä luettavaa. Aihe aika hyvä, fiktiota, mutta myös kylmää ja todellista faktaa. Denise Mina - Garnethill, luin ja mainitsin aikaisemmin täällä tuon trilogian viimeisestä osasta, kts. vappuaatto, joka oli Päätös. Päätin lukea samantein kaikki peräkkäin. Olen aikaisemmin pikalainoina lukenut ne heti niiden tultua painosta, joten tämä on hyvä tapa saada kokonaiskäsitys asioista. Eli tässä painajaisen alku. Kuten sanoin, ihailen kirjalijan kerrontaa Glasgowista, sen näkymistä, vuokrakasarmeista ja ihmisistä, jotka ovat pudonneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Erinomaisen suositeltavaa luettavaa kaikille. Ja kyllä, onhan tämä ns. rikoskirjallisuutta, mutta mukana on paljon muita mielenkiintoisia piirteitä...

                           

                          TIHKUISTA TIISTAITA!