Olo Varastolla kohentui huomattavasti, olenhan sentään vahingoniloinen ihminen ,D Nimittäin ensimmäiset lomilta PALAAJAT tulivat takaisin töihin. Hyvin, hyvin voipuneina, valittaen hellettä ja Varaston tunkkaista ilmaa. Ja eilen oli oikeasti paaaljon vilpoisampaa ja mukavampaa kuin kahteen viikkoon. Yritin siinä sitten selittää, millaista täällä oikeasti on ollut - toivottavasti meni perille. Olin vielä ystävällisesti aukonut hyvin aikaisin aamulla ikkunoita käytäville, tulijoiden huoneiden ikkunat ym. mukavaa. Siis oikeasti, heillä oli taatusti mukavammat olot verrattuna viime viikkoiseen normiahdistukseen ja sikahikoiluun... Oma ketutus hävisi ainakin hetkeksi aikaa siis.
No, se tietenkin tietää muun lisäksi sitä, että normityöt alkavat pikapuoliin. Lomaan on aikaa vielä 4.5 viikkoa. Ja jos muutan, lomahan menee sitä hoitaessa. Homma on siis vielä vaan vaiheessaan. Alkoi kismittää pari asiaa, joista jo mainitsinkin. Lisäksi luin tuossa pari juttua, jotka on pakko tarkistaa Byrokratialta tällä viikolla. Lähinnä asunnossa ennen tätä kaveria asuneen tekemät muutostyöt ja niiden vaikutus hintaan - se voikin olla sitten ylläri. Jos menee ylläriksi, perun koko jutun. Siis oikeasti, paashasta en maksa, nih kerta! Että älkää turhaa kohkatko asuntoasiasta, minähän sanoin, että vaikeaksi se menee. Siis kun minusta on kyse, voin tehdä ihan mitä tahansa.
Omisarvis (ex-) on saanut viestini, mutta ei ole vastannut. *pashamaista räkätystä* Luin sen uudelleen. Ei se sinänsä ole ilkeä, vain täynnänsä epäluottamusta ja maininnat siitä, mistä on ollut kyse. Ja toki myös merkintä siitä, että työkaverit ehdottomasti sanoivat, että hänen luokseen ei kannata hakeutua. En kirjoittanut syytä, siitähän olisi voinut tulla vaikka kunnianloukkaussyyte. Sanoin vain, että hän varmasti itse tietää, miksi hän on epäsuosittu. Hän voi - toistan voi - olla hyvä hallintoihminen, mutta ei asiakas- eikä potilastyössä ammattilainen eikä varsinkaan ns. asiakkaan kohtaamisessa. Voi jössus... Ulkonäöstä ja pukeutumisesta päätellen hänen voisi kuvitella olevan erään muun luokan ammattilainen *irv*. Ei pahalla siis, tarkoitan vuokradaameja kohtaan - he ovat taatusti alansa ammattilaisia, samaa ei voi sanoa kaikista... Mutta kun tämä on tosi! Tätä en toki kirjoittanut. Ja jos sinä hölmö luet tätä, olet vielä idiootimpi kuin olen luullutkaan =D Vassokuu bara!
Ja koska tiedän, ettei teilläkään ole muuta tekemistä, voitte mennä taas hieraisemaan älynnystyröitänne Ujittamon tiatokilapiluun - kyssät ON kivoi kesäkyssii ;D
Ja osa iltaahan meni eilen varsin ratokkaasti tutun vieraan ja Serkkujen kupsiskookin ja kaffen voimalla. Ajatelkaa, vieras minun huushollissani! Juu, huomasin, että en oikein osaa käyttäytyä – enää, jos olen koskaan osannutkaan. On se vaan kuulkaas outoa. Sitä huomaa erakoituneensa aika pahasti. Hörhöt kun eivät mitään huomaa, mutta ehkä normi-ihmiset kuitenkin ,D Eli sorry, en huomannut edes laittaa kakkuasi jääkaappiin saati sitten tarjoilla muita virvokkeita tms. Kunhan kälättelin taas kaikkea maan ja taivaan välillä. Olisit sanonut, että pidä turpasi välillä tukossa ja tee Jotakin Järkevää *wirn*.
Päivän slogan: Töö on meie sõber, seda me ei puudu. Alkohool on meie vaenlane, seda me hävitame!
Päivän biisi: Sunnuntaiaamun kadut
Luettua: Anita Jansson – Katiskassa, tuota, aika hauska murhasuunnitelmatarina perhehelvetin keskellä ,D Tai siis, rumasti sanottu... murhaa ja murhia tehdään tai suunnitellaan, mutta jotakin jää – yksinäisyys, rangaistuksista julmin. Suositan, erilainen opus vaihteeksi. Boris Hurtta – Noidan nahka, novelleja, mmm, just. Hurtta se ei jaksa enää uudistua ja nämäkin on julkaistu eri lehdissä aikaisemmin sekä koottu nyt yksiin kansiin. Valitettavasti tematiikka ja kieli sekä juonetkin pyörivät niin samoissa kehissä kuin usein aikaisemminkin, että tämä ei oikein jaksa samaa toistoa. Uutta ideaa kehiin, Boris – yksi hyvä tarina löytyi sentään! Kari Häkkinen – Kohtalokas Beirut, jep, varsin. Jotakuta on petetty ja paha on saanut palkkansa, hyvä voittaa ja petetty perii kotomaan, rinsessan ja puoli valtakuntaa. Ähhh, en tykännyt! Harri Varpomaa – Rosvoja, ruplia, romantiikkaa. Komennusmiesten menoa Vennäällä, senhän tietää. Argh, ei tämäkään meikäläisen makuun. Sanoisiko suoraan, että en suosittele kenellekään naiselle, en myöskään miehille... Sitä yhtä ja samaa, rahaa, maksullisia naisia, muka-rakkautta, rosvoja mausteeksi, kostoa ja kliseitä. Abo Rasul – Unfun, melko omituinen tarina, josta rikoksenkin saa aikaiseksi. Sen verran erilainen, että uskaltaisin suosittaa, peliä, nörtteilyä, splatteria... kaikkea muutakin kivaa eli väkivaltaa ja verikekkereitä! Jep. Sen jälkeen kotomaista hömppää sänkylukemiseksi ;D
TAAS MENNÄÄN, ONNEKSI ON J O TIRSTAI!
