maanantai 11. joulukuuta 2006

HERJAAMO KUTSUU, WELHOTAR TOTTELEE!


Vaikka uni olikin taas erittäin katkonaista ja lyhyttä, sain itseni ylös ja tänne Herjaamolle. Keli suosii vieläkin minua - itse asiassa tänä aamuna oli oikein raikas ja mukava ilma hiipi-klenkka-kävellä pysäkille ja odotella bussia. Ei sattunutkaan kuin sopivasti ja tarpeeksi, että tietää kävelevänsä ja olevansa hereillä. Sen sijaan lapa ja niska jumittuivat viime vkolla jo oikein kunnolla, eivätkä ole sen jälkeen sitten relanneet. Eli minua puukotetaan ja puikotetaan vas. lavan alle ja kipu leviää sieltä niskaan asti. Grrr. Saa nähdä, miten tämän päivän selviää.


Eilen en mitenkään tahtonut saada itseäni toimimaan. Halutti vain makoilla puolihorroksissa, ei edes unessa, vaan nimenomaan horroksessa. Vällyt niskassa, miettimättä yhtään mitään. Joku ajoi minut sitten lopulta ylös (varmaan naapurin bassojytinä...) tiskaamaan ja siivoamaan. Ja katselemaan parvekkeen tuhoja. Olin nimittäin jättänyt partsin oven raolleen ja tietysti ylifiksu kissani oli kämmennyt oven auki ja viihdyttänyt iseään molemmilla kanervoilla, jotka ovat kissaetäisyydellä lattiasta. Purkit oli kaadettu, kanervoja parturoitu ja kaiken kivan päälle oksettu - ja tietysti keskelle mattoa. Oli siis pakko siivota partsikin ja yrittää siivoilla mattoa. Pakkohan se on pestä, mutta täytyy odottaa Belgarionin paluuta maisemiin, että saan kantoapua.


Kummisedällä on syntymäpäivä huomenna. Hän sai kuitenkin lahjansa jo eilen: Uusvanhan pussilakanan, oikein miehisen, ruskeaa ja valkoista. Sekä Marimekon kauluspaidan. Paidan ihan siksi, että siskonsa ostaa miehelleen aina näitä paitoja ja sitten kehuskelee, paljonko ne maksoivat. Olin ilkeä ihminen ja käytin taas Huutista. Eli em. "lahjat" maksoivat yhteensä reilusti alle 20 juuroa. Ja molemmat olivat siis ihan tarpeeseen. Nyt vaan odottelen rapoa, koska Kummisetä aikoi eilen esiintyä se päällään, kun tapaa siskonsa. *Welhomaista käkätystä* Siskoa taatusti pänni... siinä on ihminen, joka ei koskaan saa tarpeekseen rahasta, sen käytöstä ja näytöstä, kehuskelusta, toisten kadehtimisesta ja mollaamisesta jne. Aika kammo tapaus. Miksiköhän molemmista veljistä tuli sitten kohtuullisen mukavia ihmisiä?


Sen verran asiaa, että nyt olisi tarpeen Mielisen mainitsema perustulo. Koska minusta tuntuu, että joudun aika pian jäämään taas sairaslomalle. 1 - 2 vkon sairaslomalla ehtii juuri ja juuri toipua, mutta ei päästä parempaan kuntoon, joten krempat iskevät uudelleen muutaman vkon työkiireiden jälkeen. Eli tarvitsisin, ainakin omasta mielestäni, pidemmän sairasloman, jonka aikana hoidella itseään kuntoon. Mutta ei, ple. Enkä minä jaksa ravata kerran viikossa lekurissa hakemassa jatkoja. Hermot ne on Welhottarellakin.


------------------------------------



Purrrrrrve ja kliffaa alkuviikkoo kaikille kavruille! On mamiskalla hermot - mä oon kyll tullu sen huamaamaa. Arvatkaas ku se mäkätti taas kanervoista. Höh, mä olin jo unohtanu koko jutskan. Ja niinku muistatte, mä en taas muista koskaa niit kanervokialtoja. Nii ett oma vikasa, mitäs jättää dörtsin raollee ku menee päikkäröimää. Sehän on suorastaa kissin houkuttelemist maistelee vähän kanervoja ja ottaa snadit pakko-oksut siälä. Ja ei siin ehdi  katella mihin oksua. Se oksu nääs vaan tulee... Mutt haa, orja duunas eilen taas broiskuu, semmosist snadeist biiteist. Mäki sain osan, ennen ku se heitti ne sinne sössösä sekaa. Aika karmeen näköstä sen kokkaus taas oli, mutt mun raaka broisku oli kyll herkkuu. Ja sitt se pesi mun ruokamestan ja kaikki kupit taas. Ihme hinku sill on siivoo, ottais siitäki vähä relaa. Vaiks joo, mä toss eksyin sängyn alle ku mä etin mun kolffipallii. Täytyy sanoo, ett kylä siäl oli pölyy ja mun ja mamin kaavoja, semmosii pallukoita niinku. Ja muaki alko aivastuttaa. Ett ehkä mä annan sen kuiteski siivota. Ja siivotess se löytää aina kaikkee. Niinku mun toisen hiirulon ja sen pallinki se löys. Nii ett mä sain sitt illall leikkii ihan rauhas kaikill niil. Mä leikin hiirimurhaa ja tappelusta ja puttailin sillä golffipallilla niinku nurkan kautta koli-koli-töks nurkkaa! Siit lähtee aikastas magee ääni, ku se osuu johki hyvää kohtaa.



Aika monta pikkusta kissinkaa samalla kupilla - toi yks vois olla vaiks mä! ;D Tää on taas niit vriijustkii, kun viäläkää ei oo MUN omii kuveja. Vaiks mami on nytte kyllä kuvannu mua mennen ja tullen ihan hirveesti. Mutt se ei oo vaa tarpeeks nopee *kiero kissavirn*. Eilenki se yritti ottaa kuvan  kun mä metsästän maitonappii, mutt se ehti saada vaan semmosen, miss mä jo nakerran sitä. Ihmiset on sitt kumman hitaita! Mutt nyt mä painun goisii ku mamiki on lähteny ja mä puffasin sen matkaan - nii ett kliffoi päiväunii muilleki, jotka on jääny himaan ku orjat on lähteny duunii tianaa meille naksu- ja heekkurahaa! Se on tere taas huamisee!


-----------------------------------


Hmph - kiva, että edes kissa on meidän huushollissa tyytyväinen ,> Ja parasta olisi, että joku tulisi kohta keittämään aamukaffet. Minä en aio käynnistyä muuten. Nih!


Päivän slogan: Kuvittele, olet hullu, eikä kukaan huomaa sitä!


Päivän biisi: Crawling King Snake


Illalla aloitettu kirja: Persson, Leif G. W.  - Lindamurha: romaani eräästä rikoksesta - hmm, pohjoismainen teema näemmä jatkuu....,>


                                             


KYSEENALAISESTI MAINIOTA MAANANTAITA KAIKILLE!


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti