tai sitten täällä on taas tehty jotain kivoja huoltohommia, jolloin puolet työpöydästä on hävinnyt huitsin viteliin, samoin omat asetukset jne. Saas nähdä, saanko tämän päivityksen kunnolla loppuun! Pirle! Mitäs ne nyt taas täällä säheltävät... No juu, ja tottakai, työssä tarvittavat ohjelmat näyttivät kyllä avautuvan aivan mainiosti. Kiitosta vaan, pojut =( Olisin voinut vähän vaikka luppoilla tänään. On sellainen olo...
Eilisilta meni aivan ketuille. Taaskaan yksi ihminen ei pitänyt lupaustaan. Eli leidin piti tulla hakemaan/katsomaan yhtä myymääni juttua. Ei tullut, ei edes soittanut esteestä. Kun yritin myöhemmin soittaa hänelle, ei vastannut. Olisi edes ilmoittanut. Nyt piti sitten olla timminä, ei voinut relata kotirievuissa jne. Lisäksi Kummisetä tuli käymään eli jorisemaan viinipullonsa kera. Ja minä nostin mielipuolilääkitystä. Nämä yhdessä saivat aikaan aivan käsittämättömän unetuksen. Kummisetä tietää kyllä tapani, eli häntä ei häirinnyt minun pilkkimiseni ja kuolavana suupielessä, kun sanoin olevani väsynyt. Totesi vain, että ehkä hän lähtee kotiin. Kun hän puolestaan oli lähdössä, soi puhelin. Toiveikkaana ajattelin tämän leidin soittavan. Ja kilin villu! Hörhöhän se siellä, halusi tulla poikkeamaan - ihan pikaisesti vaan. Kun sanoin, että on vähän myöhäistä, hän puhui alkuillasta. No niin varmaan, jos on heräillyt siihen aikaan, kun meikäläinen heitti hyvästit Herjaamolle. Ärähdin, että voipi tulla, mutta nopsakasti. Eli Hörhö tuli ja meni, visiitti kesti kaksi minuuttia kaikkine puheineen. Meillä ollaan tarpeen tullen nopeita! Ja sitten ihanaan omaan sänkyyn - josta heräsin klo 2....ja klo 3. Sitten pyöriminen taas riittikin.
Herjaamolla riittää töitä, vaikka apuvoimiakin on saatu. Tuntuu, että kaikki haluavat ennen joulua ja lomiaan hommia pois alta. Eli, riittävästi on puuhastelua, kiitos vaan. Tosin jokin koulutus on pelastanut pahimmalta, eli lähes joka päivä osa työtä teettävästä tahosta on ollut poissa. Tämä on sentään tasannut vähän tilannetta. Jonakin päivänä taidan siivota ja vähän mööpelöidä tätä pömpeliä. Ja ripustaa Kollikalenterin seinälle. Ja heittää ison pinon turhaa paperia pois. Yritän muistaa myös tuhota niistä sen minkä pitääkin. *Huoh*, aina jotakin pientä kivaa....
Ai niin, Tsadi on suuressa viisaudessaan luvannut meillekin (!!!) influenssarokotuksen - en voi uskoa tätä todeksi ,D Että saa jotakin ilmaiseksi. Ja joulupuuroa 21.12. ns. ruokalasta, sokerin ja kanelin kanssa. Saakohan maidon tänä vuonna ilmaiseksi - viime vuonna siitä muistaakseni joutui maksamaan. Nämä tarjoukset ovat yhdessä niin ylenpalttiset, että en mene puurolle, säästän nekin rahat Tsadille. Rokotuksen käyn kyllä hakemassa.....
--------------------------------------------
Huopurrrrmenta, kaikki! Häh - mami meinas taas yllättää mut aamulla. Mä en tajuu, miks se käy hereillä nii aikasi. Ja sitt nukkuu muka uudestaa. Pitäis sen tajuu, ett mäki sitt herään. Ei kiva, nuku nyt siinä. Ku mä kuiteski oon niinku torpan vahtikissa, niin pitäähä mun purrata mamiska hereille ja vahtii, ett kaikki on kondiksess ku se lähtee duunii. Ja vähä juosta ja jolista. Ja saada maitonapikoita. Hei, nyt alkaa maitonapit olla tooooosi vähissä. Ei varpisti riitä enää pitkää. Mutt kai toi mami nyt jo kohta on menossa kaupoille. Ei silläkää varmaa oo enää paljo safkaa tuala. Mä en nimittäi eile saanu mitää ihmisruokaa, kissinruokaa vaan. Toi orja mätti taas kissikupillisen sitä omituist hötskää. Ja sano sitte mulle, ett mä voin kyll syädä kanakissinruokaa. Hmph. Mutt ku mä olisin halunnu fisuu, jääfisuu, mutt sitä ei ollu edes siälä kylmemmäs jääkkäris. Oli jauhista ja broiskuu, orja ei vaan viittiny tehdä niist mitää. Aika laiska siis. Ois ees mua varte ottanu niit sulaa. Sitä tarttee taas kouluttaa! Se muute vähä suuttu mulle taas eile. Se ihmetteli, ett mikä muka makkaris dunkkaa, ku se haki siältä jotai. Joo, sitte se hiffas. Mä olin käyny merkkaas jossain väliss sen kaikkein suurimma tyyny. En mä muista millon, eile vissii jossain väliss. Arvatkaas tuliko >%/"=#¤&Y!&". Joo, en mä voinu olla ku iha hiljaa. Kun mä en taaskaa muistanu. Mutt ett oli orja paha suustaan, vähä jo pelotti. Mutt se vaa haistatti mulla ne jutskat ja tunki ne pyykkikorii ja sitt uhkaili. Mutt tuliha sitten taas illall myähemmi paijatusta ja maitonapikoita, ett ei se ikuisesti osaakaa olla vihane. Huh, onneks!
Vähäks tääki kissi on kiinnostunu... mäki yleensä tarkistelen noit mamiskan tekemii kytkentöi ja sillee. Ja hiirestki mä oon aikastas kiinnostunu. Ihan sen takii, ett miten nii hiiri ja miss se oikeesti on?! Mutt nyt mä painun goisii ku aamupuuhastelut on nyt hoidettu. Kliffaa päivää kaikille!
--------------------------------------
Kiitos, Vincent, avuliaisuutesi on huomattu - samoin kuin merkkaustaitosi ,> Asiaan tullaan vielä palaamaan tavalla tai toisella - tämä oli uhkaus, ei lupaus.
Päivän slogan: Onko maapallolla älyllistä elämää? - Ei, olen vain käymässä!
Päivän biisi: Missä viisaaksi tullaan?
Kesken oleva kirja: Jaska Filppula - Kauniita ilmoja (Bel Air, 1967)
TAHMAISTA TORJANTAITA KAIKILLE LOKISTANIAAN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti