Heti alkuunhan se on kehuttava, että Welhottaren diagnoosi Kummisedän sairaudesta oli oikein. Ruusuhan se. Hyvä, että sain hänet lähtemään arvauspäivitykseen. Sai siellä ekat antipilootit i.v. ja pääsi sitten kotisairaalaan eli hurmaavat sisarhentovalkoiset käyvät 3 x vrk:ssa tiputtelemassa antiloopit kotona i.v. ja kanyyli on kädessä auki jatkuvasti. Oikein hieno juttu, ei tarvitse maata sisällä saiskussa. Ainakin Malmilla tämä on ollut hurjan suosittua eli jos vain tauti ja asiakas ovat sitä laatua, että hoito käy hyvin kotisairaalaan, ilman muuta sitä kautta. Tämä on myös kokonaisedukasta sekä asiakkaalle että kaupungille... Huh, että helpotti! Mutta vähänkö olin leuhka, kun tein heti oikean diagnoosin. Kummisetä puolestaan kiitteli Malmin sairaalan toimintaa eli yllättävän nopsasti selvisi pois sieltä kaikkine tutkimuksineen ja toimenpiteineen. Täytyy käydä tänään katsastamassa, tarvitseeko Kummisetä jotain apua... siis kerran näinkin päin *lievä virn*. Lähinnä ajattelin tuota ruokapuolta kuitenkin ,D
Muutoin eilinen päivä meni päikkäröidessä useaan kertaan ja lukiessa. No juu, ja syödessä. Eli ei mitään järkevää, kun ei pysty kävelemään kunnolla. Eikä ollut mitään muutakaan sen luontoista tekemistä, joka olisi juuri huvittanut. Paitsi ne pari kaappia voisi siivota, mutta... anti olla, eivät ne täältä mihinkään katoa! Päikkäröinnistä varmaankin johtuu, että nukuin taas vain n. 4 h ja nousin sitten kaffittelemaan ja juttelemaan Vincentin kanssa. Lisäksi täällä on tajuttoman kuuma illalla, kun aurinko oikein on räköttänyt sisään. Tila jatkuu vieläkin eli täällä on hiki. Aamupäivällä taas on mukavan vilpoista vaikka nukkua lisää *miettii*.
Unia on kyllä taas tarjottu kaikenmoista. Työhön palaaminen on varmaankin mielessä. Yhdessä unessa nimittäin iso kansainvälinen seminaari, sen ilmoittautumiset ja ohjelma, oli sairikseni aikana onnistuttu pilaamaan täysin. Että ketutti. Onneksi vain unessa siis, tällaista seminaaria IRL ei ole *huh*. Toiseksi taas sain hirmuiset haukut Kummisedän siskolta ja tämän mieheltä, että metsästän Kummisedän rahoja! Siis heräsin itkien ja jatkoin huutonauraen. Mies kun on työtön ja vielä muutama vko ansiosidonnaista jäljellä....ehhh. Kai se johtuu siitä, että nyt on taas tullut niin paljon viihdyttyä Kummisedän kanssa, lähes päivittäin nähdään ja soitellaan, vaihdetaan kuulumiset yms. Kivoja unia ei valitettavasti ole nyt juuri näytetty. Täytyy pyytää vaihtamaan kavanaa.
Että inhoan näitä pyhiä, jäks! Ei mitään missään, siis esim. tänään. Ei voi aloittaa vielä edes kirjahyllyrojektia. Täytyy ensin hommata maalit jne. Residenssi on kuitenkin niin pieni, että mitään ei voi purkaa valmiiksi. Ketuttaa... tämäkin päivä menee taas lukien, syöden, päikkäröiden...
-------------------------------------
Huapurrrrrrrrrmenta, kaiffat! Vähäks on ollut kuuma, on viäläki. Mä jaksa iltapäiväll ja illall yhtää mitää. Ei kiva enää tommone. Mutt hei, hei kavrut: mamiska on fisuasiois ihan kumma, siis hei, tosi kumma. Me syätii eile ensi jääfisuu. No, omaan se laitto purveleit ja valkost sipulii ja vaiks mitä, mä sain onneks oman osan ihan naturell, njamm. No sitt illall se sai taas jonku syämishärön, onneks! Se otti donaripuukin, taas mä sain mun osan ihan sillee. Mutt sitte siihe sen omaan osaan se duunas semmost valkost rakejuustohössäkkää, taas niit kirotun purveleit, niit vihreit mist se ei oksu ja vaiks mitä. Ja sekotti koko hässäkän, murisi ja veteli lusikalla massuusa. Ja viälä kehu, ett hyvää oli. Hei aatelkaa nyt, fisun väärinkäyttöö toi tommone! Fisu pitää syädä ihan sillensä. Siis mun miälest. Onneks mä saanki mun osan aina ekaks. Duunatkoo sitte omallasa mitä huvittaa. Mutt siis hei silti, ihmiset on omituisii. Tänää me syädää roipentelii. Se varpisti taas iskee omaasa kaikkee tommost omituist. Mä onneks sainki jo kalkonii ja napikoita ja tavallist kissinmuanaa. Roipentelii mä saan sitt myähemmi. Sellasenaa tai sitt valmiina, mutt niinku ne jutskat veks siitä otettuna, niinku jos hiffaatte hei.
Tällast lotkottamist se nyt on ollu nää viimoset päivät! Iltasi pakko tulla sisäll, ku partsill ei pystyjaksa oleen enää. Mutt kyll tää silti mull kelpaa, hei. Mä painunki nyt tsiigaa, jos jo olis yäpeehosii. Huamisee!
-----------------------------------------------
Tämä tässä lähtee etsimään lisää luettavaa ja keittelee kohta toiset kaffet... tai ottaa uusiounet.
Päivän slogan: Turha itkeä kaatunutta kastematoa!
Päivän biisi: Et kai aio lopettaa?
Luettua: Ahti H. Kansa - Murskaava rotaatio, paperitehtaan arkipäivää takavuosilta tähän asti. Ihan luettavaa tekstiä, vaatii vähän tarkkuutta ja yleistietoja asiasta. Ei suurta kirjallisuutta, mutta valtavirrasta nykyisin kuitenkin poikkeavaa työmieskirjallisuutta. Welhotar luki mieluusti, ei kuitenkaan hanki itselleen ja suositteleekin vain asiasta ja aiheesta kiinnostuneille. Omar Nasiri - Jihadin sydämessä, Elämäni al-Qaidan taistelijana ja sen vakoojana. Melkoisen mielenkiintoinen selvitys aiheesta ja jihadista teoriassa sekä taustoista jne. Toisaalta, jonkinlainen katkeruus värjää kirjaa ja varsinkin loppua. Welhotar luki kiinnostuneena ja suosittelee muillekin, joita teemat ja teoria kiinnostavat. Ja sokerina pohjalla Abbie Hoffman - Varasta tämä kirja. Ehdottomasti suositeltavaa kaikille - varasta tämä siis pikaisesti! Ikävä kyllä, kirja ei tietenkään ole täysin ajan tasalla ;D Netistä kyllä tietoa löytyy. Loistavaa luettavaa koko kansakunnan häiriköltä 70-luvulta. Aivan pakko hankkia, en kyllä aio tunnustaa, miten sen teen! Suuret suosittelut siis...
SIETÄMÄTÖNTÄ SÖNDAAGIA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti