ja lisäksi, yllättäen, kipeä. Eikä saa nukuttua kunnolla, nyt yöunta tuli kuitenkin melkein 3 h. Hmph. Tarkoittanee päikkäreitä taas jossakin vaiheessa.
Eilen sain käytyä pyykillä, joka on minulta uroteko. Lähinnä siksi, että talon tosifiini pyykkitupa on tuossa kauempana. Ja pyykkiä oli paljon eli kolme kassillista. Jaksoin ne vielä hyvin viedä, mutta hakiessa oli pakko istua jonkin aikaa. Ja sitten jaksaa käydä vielä ripustamassa ne alakerran kuivaushuoneeseen. Tästä hommasta olkapäät ja kyynärvarret tykkäsivät tietty kovasti ,> Kuten myös koivet ees-taas hyppyytyksestä. Eli olin melko puhki jo heti aamusta.
Kudhumaisin juttu sattui, kun valmistelin kalacurrya. Vincent oli jo saanut osuutensa ja pyöri jaloissa. Itse liikehdin siinä jääkaapin ja hellan väliä aivan normitavalla, kunnes Vincent sai pultit. Aivan hillitön raapimis-puremis -kohtaus. Verta tuli kuin härän kurkusta, kynsi oli ilmeisesti osunut kivasti johonkin suoneen. Oli vähän vaikea saada loppumaan. Verta oli lattialla ja matolla, paljon. Karjaisin tosi kovaa PRKLE, jonka jälkeen Vincent paineli baseen häpeämään. Nyt jalkaa särkee... vähän punoittaakin. Laitoin äsken antilooppivoidetta. Täytynee päivällä käydä hakemassa myös tuo käyttämätön antilooppikuuri. Miten liekään nyt näin pahasti sattunut, ei se yleensä *valju virn*. Eli nyt on sellainen jokapaikan särky ja lisäksi raapimussärky - ei kiva, ei mukava.
No, kaveri kävi illemmalla pikakylässä. Täytimme kimpassa parit lutusen ihanat lomakkeet. Tarkistin vielä, että kaikki mahdolliset liitteet on mukana ja että anomukset ovat muutenkin kohdallansa. Lisäksi väänsin mukaan yhden ylimääräisen selvityksen. Papereita oli reilu peukalonhangallinen. Eli asiat tulivat selvitettyä ja kaveri oli tyytyväinen.
Tänään Belgarion onkin tulossa laittamaan nämä makkarin hyllyt kuntoon ja saan loputkin kirjat esille. Täytyy sitten katsoa, mitä tehdä niillä kirjoilla, jotka eivät ole omannäköisiä ja -tapaisia. Eilen tuossa mietin, voisiko ne lahjoa tai vaihtaa täällä pois? Ihan laatutavaraakin olisi joukossa ,D Tai ainakin kesälukemista... Asia vaatii kuitenkin ensin em. kirjojen luettelointia, joka ei kauaa vie. Lisäksi tänään on kirjasto- ja kauppakeikan vuoro. Viimeinen kirjastokirja on menoillaan ja Helmetin mukaan vain neljä varausta on odottamassa. Argh! Miksi hitossa ostaa jotain käytettyjä hävittäjiä - lisätkää mieluummin kirjastomäärärahoja reilusti! Ainakin Malmin kirjastossa kirjoilla on melkoinen vaihtuvuus ja käsittääkseni käyttäjiäkin löytyy todella paljon, siis kirjaston, hei, kirjaston!
---------------------------------------
Huamenta kavrut! Vähäks mull on tosissaa nolo olo. Mä menin ja puretin-raapitin mamiskaa ihan oikee kunnolla, tuli semmonen raivari. Ja mami sano mulle rumasti ett ("!/&¤&¤#&%!¤ ja mä menin äkkii pakoon. Ja sitt sitä blodee oli joka paikass. Ja viäläki se haisuu, mä ainaki hiffaan sen. Ja mamiskan koipi on kipee. Ei kai se vaan tuu viälä kipeemmäks, niinku Kummisetä??? Eihä??? Mä en tajuu. Mä olin just saanu hirmu ison biitin fisuu ja olin ihan tyytyväine. Mutt sitt ku mami heilu siin, sen levee hame heilu ja sitt ne lihasat koivet, ihan toisen nenun edess.... Petoelläin! Ei voi mitää. Kyll mua nyt viäläki oikee tosissaa hävettää. Mä oikee kehtaa ollakkaa, vähä vaa purrata mamii ja sitt mennä taas takasi basee. Hitsi! Tää oli kyll nyt tosi iso moga multa, siis pitkästä aikaa. Mun tarttee nyt yrittää olla sitt tosi kilti tänää. Ja Poikaki on tuloss ja kaikkee. Nyt seki saa sitt kuulla koko jutska. Mä en ala mitää *nolo kissavirn*.... miks mun piti iskee nii lujaaki...
Löyty tämmöne vinkee kavrukuva, ku niit omii kuvei ei just nyt oo. Toivottavast toi mami ei oo enää hirmu vihane... mä meen taas basee, mä kehtaa olla täälä sen kanssa. Mamiskaaah - mä oon pahoillaa!
----------------------------------------
Eihän Vincentille enää voi olla vihainen. Sattuu kyllä niin hvtisti!
Päivän slogan: Älä katso peiliin, et ole sen arvoinen!
Päivän biisi: Lodi
Luettua: Björn Sortland - Silmätyksin, luokilteltu nuorten kirjaksi, mutta kyllä minä kehtaan niitäkin lainata. Melko vinkeä opus, jossa käsitellään mm. uskontoa, taidetta ja arvoja normirakkaustarinan rinnalla. Muistuttaa vähän Sofien valintaa, mutta on minusta vielä parempi. Erityismaininta kirjan kuvituksesta - hienoa, eli kuvituksena ne teokset, joista nuoret keskustelevat. Suosittelen kaikille ikään katsomatta! Ja tulipa vain mieleen, että tässä olisi erinomaisen mukava lahjus lukevalle nuorisolle ,D Robert Holdstock - Alkumetsä, pitkästä aikaa uudelleen luennassa, aina yhtä suositeltavaa ja kiinnostavaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti