SE ON, SE ON, SE ON - PERJAHTAIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIH!!!

On ollut pitkä ja hikinen viikko! Pitkä, ehkä juuri siksi, että on ollut kuukauden poissa kustannuspaikalta. Hikinen ilmojen puolesta, työt eivät niin hirveän kamalasti ole tällä viikolla kiusineet. Tänään on onneksi luvattu sadetta ja ehkä ukkostakin - tämä toivoo ilman raikastuvan. Viime yö oli kuin olisi saunassa nukkunut, sellaisessa huonosti lämmitetyssä. Kohta siirrän vermeeni parvekkeelle Vincentin viereen ja vietän yöni siellä ;D

Siis niin - mitkä yöt? Unta tuli, erittäin huonolaatuista, vajaat 4 h. Väsy olo. Koipiloita särki koko illan, kun en päässyt heti lepuuttamaan ja edelleen olen minilääkityksellä. Lepuutus ei onnistunut, kun Kummisetä tuli käymään. Katseltiin Belgarionin yo-kuvista tulleet paperiversiot, aika hyviä ja suorastaan edukkaita. Mumeloille pitää näet kuitenkin laittaa paljon kuveja, samoin ihan vidhuillakseni exä saa myös oman kuvapakettinsa. Yhteensä 43 kuvaa maksoi reilusti alta 10 juuroa, minusta ei kovin paha. Tosin tämä oli eka kerta, kun teetin digikuvista paperikuvia eli en tiedä hintatasosta tuon taivaallista. Oliko paha, täh?  Belgarion on kuvissa kuitenkin oikein upean näköinen *kehu-kehu, nostaa nokkaansa*!

Josta mahtavaa aasinsiltaa tähän päivään; tänään tavataan iltapäivällä kirjaston edessä ja suoritetaan perinteinen roudaus. Tänään Belgarion myös saa tulokset TKK:sta. Joka tapauksessa roudauksen jälkeen nautitaan myöhäinen lounas, kevyesti paistettua lohta, uusia perunoita, yrtti-kermaviilikastiketta, kaffetta ja kakkua. Luvattu on. Vähään aikaan viimoinen kerta, kun voin tarjota herkkuja lapselle *nyyh*. Lisäksi sovittiin, että istutaan iltaa muutenkin, kun ei nähdä varmaan vähään aikaan. Aivan suoraan sanottuna - minun tulee sitä jolppia ikävä! Eikä pelkästään käytännön asioissa vaan aivan muutenkin. Belgarion on harvinaisen hyvä verbaaliakrobaatti ikäisekseen ja ehtinyt myös lukea paljon, hänen kanssaan siis voi keskustella asiallisesta ja asiattomasta *kehu-kehu, taas*. Mutta eikö äidillä nyt kuitenkin ole lupa kehua lastaan, ainakin joskus. Harvakseltaan. Tietääkseni kukaan muu ei häntä olekaan kehunut, ei ainakaan exä, jostain syystä eivät myöskään mumelot.

Viikonloppu - ah! Huomenna täysin vapaa päivä, ei tarvitse tehdä mitään. Täytyy vain lepuuttaa koipea niin paljon kuin mahdollista. No juu, imureeraus, lisäyrttien kylvö ja muuta pientä on toki tiedossa. Ja Huutis-asiaa. Mutta muuten voi siis loikoa ja lukea. Sunnuntaina olen keikalla klo 7.00 - 15.00. Ihan hyvä, koska tuona aikana ei kotona oikein tulisi tehtyä kuitenkaan mitään. Joten tehdään sitten töitä ;D

-------------------------------------------

Purrrrrrrrrrve vaa, kaiffat! Ähhh, mäki oon tosi väsy. Hitsi jos toi mamiskaki aikoo punkee viälä partsill goisii. Sitt mä en kyll enää ala. Ei tuu mitää hei, älä edes yritä! Pysy siälä omas sänkys vaa, mä hoidan tän partsipualen, jookosta, hei. Eilen kävi vähä kenkusti. Mä sain mamilt vaihteeks taas sitä njamskista pussiruakaa ja hotkasin sen menee heti, ku se on nii heekkuu. Juu, ja sitt alko masu kiärtää ja mä oksuin kaikki. Onneks meni lattial. Ihan viimeseks tuli semmone jättikarvapallo. Siin meni mun kaikki heekut eikä mami antanu uutta. Anto vaa naksui ja vodaa. Pari napikkaaki. Ja sano, ett pitää antaa vähä massun rauhottuu. No onneks nyt aamull se etti uuden pussin, ett mä sain sitt kuiteski sitä samaa heekkuu *tyytyväinen huokaus*. Tsori, jos joku ei nyt täst jutus tykkää, mutt tällast se kissin elämä on. Mamiki tiätää, ei se oo vihane tämmösest. Ikävä vaa, ett mä joudun sitt vähä aikaa aina olee naksui ja vodal. Muutaman tunnin. Mutt kai se sitt kuiteski on oikees. Oiskoha? Poika tulee, jippii, se tulee. Ja varpisti ne tua mulle taas jotai. Mitäkähä, mami puhu jotai lohest. Mä tiän, se on sitä punast kalaa, mitä mäki voin vähä syädä, njammmm. Ostakaa vaa sitä, joo, mullekki sitte ja muit heekkui kaa. Uusii pussiruakii kans, niinku vaihteeks. Ja sitt napikoita varapussi! Hei mami, laita listalle!

Ehhh, aika vinkee kuva! No, ens viikoll me saadaa mun omei kuvei, katellaa sitt niitä. Mutt hei, se on kliffaa viikendii kaikille, huamisee!

---------------------------------------------

Väsyttää, tarvitsen lisää kaffetta. Tulisi nyt joku muukin töihin....

Päivän slogan: Raha ei puhu, se suorastaan kirkuu!

Päivän biisi: Dear Landlord

Luettua: Oma, olenko muuten maininnut, mahtavan upea kirjahyllyni tarjosi eilen Alice Echols - Janis Joplin - Paratiisin arvet, erinomaisen hyvä elämänkerta kaikkinensa. Ajankuvaa, tapahtumia ja muutakin 60-lukuun sisältyvää kulttuuritietoa paljon mukana. Suosittelen kaikille asiaan vihkiytyneille, niin ja vinkkinä, että pokkaripainosta on saanut nyt erinomaisen edukkaasti...

                            

                        PERUSTEELLISTA PERJANTAITA!

MEEMÖILYÄ KUN ON AIKAA =b

Eli tällainen löytyi jostakin:

ASUMISESTA:
Asuinkunta/kaupunki: Helsinki - MALMI!
Asuintapa: Kerrostalossa kissan kanssa, 49 neliötä, tupakeittiö, huone, partsi ja sauna
Talon väri: Punatiiltä, harmaata metallia, valkoista rappausta
Talon pintamateriaali: Kts. ed. vastaus 

Asun...
[ ] poikaystävän kanssa
[x] yksin kissan kanssa
[ ] perheeni kanssa
[ ] ystävän kanssa
[ ] äidin luona
[ ] isän luona

Kuinka tunnet naapurisi:
[ ] perheystäviä
[ ] tuttuja vaan
[ ] tiedän nimet
[x] olen nähnyt (osan)
[ ] ei mitään hajua (osasta)

Valitse yksi:
[ ] nappikorvikset
[x] roikkuvat
[ ] renkaat
 
[ ] farkut
[ ] kangashousut
[ ] verkkarit
[x] lökärit
 
[x] 3/4-hihainen paita
[ ] t-paita
[ ] toppi
[ ] olkaimeton toppi
 
[x] hame
[ ] shortsit
[ ] caprit
 
[ ] polvisukat
[x] nilkkasukat
[ ] varrettomat sukat
 
[ ] sukkahousut
[x] pitkikset
[ ] jalkojen jäätyminen

KÄNNYSTÄ...
Merkki: Nokia
Malli: 3310
Kauanko se on sinulla ollut: Vuodesta kivi & keppi...
Aiemmat kännyt: Se vielä vanhempi malli...
Kuka maksoi tämän hetkisen kännykkäsi: Itse - tietysti.
Kuorten väri: Marimekon musta, valkoisin sekokirjaimin.
Taustakuva: Karvinen.
Montako saapunutta tekstiviestiä: 4
Mitä lukee toisessa viestissäsi: HMPK:n auto saapuu klo 5.43....jne..

PERHEESTÄ...
Onko äiti: Tod.näk. on
Isä: Ei
Siskoja: Ei
Veljiä: Ei

HUONEESTA JOSSA OLET...
Mihin huoneeseen siitä vie ovi: Käytävään, olen työpaikalla.
Keitä muita huoneessa on: Ei muita, ihan yksin...
Mitä huonekaluja siellä on: ATK-työasema tarpeineen, vaatekaappi, vierastuoli, työtasoja 2 kpl, rullattava laatikosto
Seinien väri: Valkoiset lastulevyseinät, rumat ja ruttoiset
Montako ikkunaa: 1.5 eli yläosa on avattava
Verhojen väri: Valkoinen, jossa vihreäsävyisiä pallerokukkia, Valvillan retroa

MAKUUHUONEESTASI...
Onko se oma huoneesi:  Tottakai!
Mikä on huoneen pääväri: Valkoinen lukuisin tauluin, kirjahyllyin yms.
Onko siellä TV: Ei
Entä CD-soitin: Ei
Seinien väri: Oikein siisti valkoinen.
Maton väri: 2 pientä valkoista, 1 pieni vanhan ruusun värinen.
Verhojen väri: Punaisia ja oransseja neliöitä, joissa joka toisessa 2 norsua ;D
Millaiset lakanat pedissäsi on: Sinivalkoiset raitalakanat.
Mitä huonekaluja siellä on: Senkki (antique =b), 2 Muuramen isoa laatikostoa, 2 kirjahyllyä, 140 cm:n runkopatjasänky, ns. yöpöytä, kaappeja (siis seinävaatekaappeja yksi seinällinen), musta vanha keinutuoli, ns. sarjapöytä (jossa 3 pikkupöytää), lohikäärme 1 kpl.

KUINKA KAUKANA ON...
Huoneesi: Työpaikalta n. 500 m
Vessa: Täällä työssä tuossa parin metrin päässä
Keittiö: Tuossa käytävän päässä, oma n. 500 m päässä
Kännykkäsi: Vesipullon vieressä tuossa käden ulottuvilla oikealla
Jääkaappi: Tuolla keittiössä
Isäsi: Hautausmaalla
Tietokoneen ruutu naamasta: Riittävän lähellä/kaukana.
TV: Työpaikalla sitä ei onneksi ole!
Lähin kauppa: N. 200 - 300 m
Lähin tavara, jossa on sinistä: Hiirimatto
Riittääkö jo: Kyllä!

VIIMEKSI TEHTYÄ...
Kenelle puhuit viimeksi: Työkaverille
Kenelle soitit viimeksi: Pojalle
Mitä söit viimeksi: Riisiä, currykalaa, kesäkurpitsa-juustopaistosta
Mitä joit viimeksi: Vettä ja kaffetta
Kenelle huusit viimeksi: Hörhölle eilen.
Kenelle tekstasit viimeksi: Mariannelle.
Kenet näit viimeksi: No sen työkaverin.

Eli jos jollakulla on tekemisen puutetta, siitä vaan vastailemaan!

Polgaralla on vähän vieläkin tekemisen puutetta, joten taidan kohta lähteä ulos ja sitten kotiin!

                                          

                                      MÖÖMIÄ SAAPI LAINATA!

 

UKKOSTA KEHIIN, ZIITOS!

Raikastuisi ilmakin. Ainoan kerran päivässä ilma on raikasta aamun normitaksossa ,D  Jotakin hyvää siitäkin. Aamutaksot ovatkin nyt pelittäneet suht. mukavasti, iltapäivisin on ollutkin invataksojen vuoro ja siinä on ollut taas vähän hankaluuksia eli jälleen kerran olen joutunut valittamaan HMPK:lle siitä, että turhaan pyytävät soittelemaan heille... Eli tekstarissa tuli ilmoitus, että autoja ei ole, ota yhteys HMPK:n. Kun soitin sinne, ilmoittivat, että auto tulee 5 min. päästä. Juu, ziitos, turha soitto taas sinnekin, ple. Kohta alan laskuttaa jokaisesta sinne soitetusta turhasta puhelusta, oppivatpahan lähettämään oikeita tekstareita. Minulle olisi riittänyt ilmoitus "valitettavasti auto on myöhässä ja saapuu n. ZZ.ZZ.

Herjaamolla on, kiva kerrankin, hiljaista. Sain eilen vähän siivoiltua papereita silppuriin ja muutakin mukavaa. On sitten jollakin kivempaa, jos jatkoja ei tule tai joutuu sairikselle. Varmuuden maksimointia, siis! Ei, tämä kesäaika on todella ainoa mahdollisuus siivoilla konttoria, joten se on käytettävä aina hyväksi, jos aikoo tehdä jotain järjestelyjä. Kivahan se olisi tuoda tännekin kukkia kotoa (siellä niitä on taas aivan liikaa...) ja muutenkin vähän kalustaa, kuten tapanani on. Mutta, kun mistään ei ole mitään tietoa - antaa olla!

Eilen olin taas aivan repopoikki, kun pääsin kotiin. Tunniksi sänkyyn ja melkein simahdin. Yritin vain lepuutella koipea vähäsen ennen kotipuuhia. Eipä tuo paljoa auttanut. Koipi on edelleen hyvin kohonneen ranskanleivän näköinen, sääri taas muistuttaa pahoin kärsinyttä uppotukkia. Koostumuksetkin vastaavat kertomusta. Ei kiva, ei mukava! Tähän auttaisi vain ja ainoastaan taas sairasloma eikä siihen nyt oikein olisi varaa, missään mielessä. Kivut ovat entisellään. Onneksi kivakandin repsut tulivat eilen. Paha vaan, että taksolla ei ollut sitä 10 min. aikaa, että olisin samalla voinut poiketa apteekissa. Eli edelleen olen minilääkkeillä. No, saan ne viimeistään huomenna haettua. Hikihelteessä sain nukuttua sentään n. 4 h katkonaista unta, senkin vähän väkisin. Aika hyvä kuitenkin!

Huomenna on sitten pitkästä aikaa viimoiset treffit poikani Belgarionin, Kiven Vartijan, kanssa. Huomenna myös julistetaan TKK:n päässeiden nimet. Jännitämme yhdessä. Tosin emme kai kumpikaan usko hänen päässeen sinne, joten asiaan suhtaudutaan melko välinpitämättömästi. Aika harva kai lopulta pääsee aivan ensimmäisellä hakukerralla haluamaansa koulutusohjelmaan, ainakin Kummisedän tyttö on hakenut jo 5 kertaa eikä vieläkään päässyt. Nyt hän ei tosin panostanutkaan asiaan. Muutoin huomenna ohjelmassa kirjasto- ja kaupparoudaus - täytyy tehdä pitkä lista, kun avuista ei tiedä. Minulla on siis oikeus käyttää saattajaa (siis ihan ketä tahansa), mutta ei mitään henkilökohtaista avustajaa. Enkä varmasti saisikaan. Eli täytyy masinoida joku kaveri yhteistyöhön kesän aikana aina torstaisin tai perjantaisin ja elokuusta alkaen taas lauantaisin. Ei muuten, mutta minä elän kirjaston aukioloaikojen mukaisesti. Lisäksi teen samalla koko viikon ruokaostokset ja ne on helpointa ajoittaa näin. Eli - edelleen halukkaat voivat ilmoittautua Welhottaren seuraksi. Luvassa ilmaista taksikyytiä ja vähintään kolmen kassin roudausta, kevyttä kenttävilluilua ja hyvä lounas, mahdollisesti myös pyykkitupa, roskien vientiä ja kaikkea pientä puuhastelua... Ai, että ei ole halukkaita?! Mihin tämä maailma oikein onkaan menossa? *huokaa raskaasti*

------------------------------------

Huopurrrrrrrrrrrrrmenta, kissinkat! No juu, nyt mä kerranki oon mamin kaa samaa miältä. Tääll on liika kuuma. Mä vaan loikon ja se on kliffaa, mutt mä en jaksa mitää muuta. No syädä kyllä, joo. Mutt mä en jaksa ees vetää oikee kunnon hepuleit ku ihan yällä. Ja illat mä oon ihan yhtä repopoikki ku mamiki. Meill ku on nii raskast *syvä kissahuokaus*! Munki tarttee pitää hualta koko huushollist pitkän päivän ajan. Aatelkaa nyt, mikä vastuu tämmösell kissinkall, hei! Ja sitt pitää syädä ainaski pehmoruaka ja pummii mamilt kalkonit ja napikat. Sitt pitää välill käydä mamin viäreski, vaikk siin ei voi goisii ku on liika lämmintä ja sillee. Ett niinku ihan hirveesti on hommii. Ja öttiäisii ja yäpeehosii pitää mettästää. Lokkeiki pitää vahtii tarkkaa. Ja sitt pitää välill tsiigaa, mitä ne typerät dogit touhuu siin mein puistoss, siäll on välill hyvii fragiksii *virn*. Ett kauhee touhu, ei ihme, ett sitt muuten mä vaan loikon. Jee, Poika tulee huamenna... kliffaa. Mun tarttee muistaa kysyy, jos se lainais sen Reppuu ja Stifloi mulle!

Heeheehh, kunnon kattivääntöö hei! Tosi vaikee löytää tänne sopivii kuvei, mä oon niin paljo käyttäny totaki kuvajutskaa jo... Mutt nyt voi viälä mennä partsill, ett se on taas huamisee >o<

-------------------------------------------

Janottaa, tarvitsee lisää kaffetta. Nyt saisi joku muu keittää sitä.

Päivän slogan: Murheellisten laulujen kirjassa on hiljaisia lauseita!

Päivän biisi: Baby Elephant Walk

Luettua: Omasta, olenko muuten maininnut, upeasta kirjahyllystä poimittu Dean Koontz - Kylmä kuu, perinteistä Koontzia siitä metrisestä kokoelmasta ,D Suositan kaikille horrorin ystäville, varsinkin iltakirjaksi *käkättelee ystävällismielisesti*.

                                 

                               TOIVEIKASTA TORSTAITA!

LIIAN LÄMMINTÄ, LIIKAA AURINKOA....

Welhotar ei pidä kummastakaan eli onpahan taas jotain mitä valittaa. Herjaamo muistuttaa huonosti lämmitettyä saunaa jo näin aamulla. Tullessa avasin kaikki mahdolliset ikkunat ja laittelin tuulettimia päälle, ei se kyllä juuri auta. Iltapäivä on vielä kammottavampi, lämpö on n. 30 astetta - tee siinä sitten töitä. No, lain mukaanhan tuolloin pitäisi pitää taukoja 15 min/1 h, mutta ei sitä käytännössä voi toteuttaa. Kumman usein ns. ei-tupakoiva porukkakin näkyy viihtyvän ulkoilmassa tupakoijien seurana.

Vasen koipi näyttää erityisen kiinnostavalta: ranskanleipä, johon on kiinnitetty havupökkelö. Särkykin on kiinnostavaa, koska kivakandin reseptit eivät ole vielä tulleet,  olen minilääkityksellä. Ja mitä minä hullu sitten tein; lupasin mennä sunnuntaina tekemään aamuvuorokeikan... Hullu mikä hullu, rahanahne Welhotar. No, ei kyllä pelkästään. Minä pidän näistä keikoista Ylätalossa, siellä on mukavaa - ihan totta, ja yleensä vähemmän töitä kuin Herjaamolla. Erilainen tunnelmakin. Ja että nimi pysyisi sielläkin mielessä, olen tunkenut itseni aina sopivaan rakoon keikkailemaan. Siitä voi joskus vielä olla arvaamatonta hyötyä. Koskaan ei tiedä, jatketaanko työsopimustani ja joudunko pääasiallisesti keikkailemaan. Tai jos jotakin muuta epämääräistä tapahtuu, mutta pystyy töihin, on ainakin yksi paikka, josta kysyä...

Nonnih - unihiekkakaveri kävi lyhykäisellä visiitillä, taisin nukkua peräti 4.5 h. *suosionosoituksia* Olin eilen kyllä niin repopoikki, että tilttaaminen töissä oli jo hyvin lähellä. Kotona tilttasin pariin otteeseen, mutta vain n. 15 min. Sinnittelin ja sinnittelin, että en nukahtaisi. Tarkoituksena oli saada edes vähän pidempi yöuni ja onnistuihan se, lopultakin. Tai pakkohan sen on onnistua, jos viikkosotalla nukkuu 1 - 2 h unia ja sitten pikkupäikkäreitä. Eli nyt on suht. hyvin nukuttu kuitenkin.

Apua! Belgarion, lapseni, poikani, Kiven Vartija lähtee inttiin maanantaina! Olen yrittänyt sopia tapaamista perjantaiksi, viimeinen kimpparoudaus ja ajattelin tarjota oiiikein hyvää ruokaa. Joko lohta tai sisäfilettä. Filettä olisi pakkasessa nimittäin. Ja sitten jotakin oikeaa jälkkäriä. Ja tietysti kiitospuhe ja isot itkut (no ei kai sitä sentään kehtaa). Puoli vuotta ei ole pitkä aika, ei. Ja pääsehän hän lomille, mutta silti. Minä jään suoraan sanottuna kuseen, kun ei ole ketään avittajaa viikonlopun seutuun! Hitsi, kun Kummisetään ei oikein voi luottaa näissä asioissa. Tarvitsen uuden HKA:n, joka tietää ja tuntee tapani - vapaaehtoiset voivat ilmoittautua ,D

Melkein unohdin - romantiikka kukkii Herjaamollakin. Armoitettu työkaverini P. on menossa naimisiin, oikeasti, vanhoilla päivillään tapasi Suuren Rakkauden. Todettakoon tässä sivussa, että P. on melkein päivälleen Welhottaren ikäinen ;D Eli toivoa on! Heille toivon kaikkea hyvää ja kaunista - tuo vaatii jo uskallusta, sanoisin.

---------------------------------------

Purrrrrrrrmenta, kaikki kissinkat! Eiks ookki kuuma, huh. Mä meen nykysin partsill jo heti aamust. Siälä ei voi illall enää olla. Sillo mä siirry pöydän alle sisälle tai viälä mialuummi basee. Mamiskanki viäress on liika kuuma. Hei, kilti mami, kilti - se teki kuiteski eile jääfisuu, mä sain pualet sen fisust. Vahingoss nimittäin. Sitt se sano taas #/!=%%"&" ja tunki vihanneksei lisää sen sörsselöihi ja sano, ett siin ei ees näy, ett siin ois mitää fisuu. Oma vika *hih*! Oli nii njamskista, että. Tänää syädää vissii donarii tai broiskuu, mä luulen, ett donarii. Mä melkee tiän jo, mitä mamiska duunaa viikoll safkaks. Jääkkäri on meinastas aika tyhjä taas. Sitt se sano, ett se menee kauppaa vast perstaina. Juu, onneks on kissinruakaa ja lisäks donarii ja munuaisiiki pakkases. Mä pärjään, joo. Mutt mami ei sitt kyll tuu mun safkoil, hei. Ansku voi tulla, se on kavru eikä syä paljo, ku lohikärmekset ei just syä. Muutenki Ansku on semmost vähä kuivettunutta sorttii, että. Mutt tarinoit se osaa kertoo, siin se on hyvä! Poika lähtee jonneki tappeluksee, sano mami. Mä en tajuu, mami aina sanoo, ett ei kandee tapella. Ja sitt Poika menee tappelee pitkäks aikaa. Tulee se käymää. Sen ois parast sitt muistaa se sen Reppu ja Stiflat kaa. Vai voisiks se lainata niit mulle kokonaa siks aikaa ku se on pois - tarttee kysyy!

Heh, nii määki! Ja samanlaisell keräll ku toiki kissi... Tarttee vaa taas odotella omii kuvei. Siihe asti se on taas huamisee!

------------------------------

Haa, normikaffet kotona loppuivat, sain kunnolliset aamukahvit. Nyt tarvitsen toiset... taidan joutua keittämään ne itse, on niin vähän näitä varhaisaamun tulijoita.

Päivän slogan: Ikuisuus on pitkä hetki!

Päivän biisi: Only The Lonely

Luettua: Dan Rhodes - Timoleon Vieta palaa kotiin, tästä minä pidin! Periaatteessa kyse on koirasta, mutta ah-niin-paljon muustakin. Kaunista, viehättävän vihlovaa kerrontaa. Suosittelen kaikille. Menee omaan hankintaan, kun edukkaasti eteen ilmestyy. Ja siihen loppuivat kirjaston kirjat, hmph! Omat, upeat hyllyt tarjosivat sitten Ruth Rendell - Kalman laulu, ei parasta Rendelliä, mutta oikein hyvää kesädekkaria kaikille. Ja vähän kotimaista väliin eli Pekka Jaatinen - Tilkkutäkkiplanetaario, kertomus nyrkkeilystä, surusta, alkoholisoitumisesta, selviytymisestä... minä pidän tästä ja suosittelen muillekin. Erityisesti niille, jotka esim. näkevät nyrkkeilyn vain tappelemisena tms. Lisäksi kaikille, jotka haluavat ymmärtää elämän moninaisuutta sen joka puolilta.

                                 

                          KEHITTÄVÄÄ KESKIVIIKKKOA!

 

TIISTAI, HERJAAMOLLA HILJENEE...

Hätinään jaksoin olla eilisen päivän Herjaamolla; särki, koski, sattui. Jalat elivät omaa elämäänsä. Mutta pakkohan se oli. Ja tuo sademetsäilmasto, jäks! Yrittihän se iltapäivällä vähän ukkostaa, mutta meni täältä vähän ohi. Eli ei auttanut. Nyt on sopiva keli, mutta pahempaa on luvattu päiväksi. Pakko yrittää vain jaksaa, niin pitkään kuin mahdollista. Ihan periaatteessa! Lähiesimies poikkeaa tänään työpaikalla, minulla on asiaa, painavaa asiaa ,D Muuten elo Herjaamolla on hiukkasen rauhoittunut nyt heinäkuun alkaessa - töitä on, mutta suht. sopivasti. Mutta kyllä väsytti, meinasin tiltata näppiksen päälle jo aamupäivällä sekä uudestaan iltapäivällä. No, nyt olen nukkunut jo pikkuisen enemmän, jospa sitä jaksaisikin vähän paremmin.

Kivakandikin soitti; oli unohtanut laittaa reseptit ja lupasi laittaa ne heti tulemaan. Lisäksi kehoitti heti varailemaan fysioterapia-aikaa. Ja sitten B-lausuntoa varten olisi pyytänyt vastaanotille. Kun se vie työaikaa ja on hankalaa, niin sovittiin, että laitan meilillä noottia, mitä siihen voisi räpeltää. Lähetinkin iltapäivän mittaan kolme erillistä meiliä, koska aina unohdin jotakin. Päätin nimittäin kasata nyt sinnepäin niin paljon tavaraa kuin mahdollista. Jospa siitä saisi jotakin aukenemaan! Pitäkää tässäkin minulle sekä peukkuja että varpaita (myös häntyleitä ja tassuja) kovasti pystyssä, aihe on ankara ja vaativa. Mutta siis, että arvauskeskuslääkäri välittää itse soitella asiakkaansa perään... aika ihme täällä päin, jumaleissön, tuosta kaverista kuullaan vielä. On se niin kivakandi, että!

Kotona minua olikin sitten odotettu, Vincent oli ihmeissään kun tulin niin myöhään ,D Kohdeltiin suorastaan silkkitassuin ja oltiin kilttiä kissaa - mitä nyt vähän kurkittiin ruokapatoihin ja jolistiin. Mutta ei ollut kissille sopivia ruokia tarjolla tällä kertaa, valitettavasti. Argh, tänäänkin pitää vielä syödä ei-niin-kovin-kesäistä apetta. No, mitä välii. Minä syön mitä syön, muut mitä itse syövät. Ei se minua häiritse!

Sammuin väkisin illalla joskus klo 19 aikaan eli nukuin pari tuntia eilisiä uniani pois. Kävin tempaisemassa nukkunapin ja sain unta tuonne klo 1 asti, en sen enempää. Tässä sitten taas pirtsakkana koneen ääressä. Lähtisin Herjaamolle, mutta näitä tunteja ei lasketa miksikään työajaksi, joten ei kannata. Siksi aloinkin tässä tehdä päivitystä. Työkoneella ajattelin heti aamulla käsitellä Belgarionin yo-kuvat siihen kuntoon, että voin teettää jokusesta paperikopiot exälle sekä mumeloille. Se vie vähän aikaa, kun ei ole tottunut...

--------------------------------------

Terve, kavrut! No juu, meill on vissii sitte normiarki alkanu. Mami pungertaa duunii aamusi ja meitsi jää iha yksin. Nou hätä - must on nii kliffa loikoo tuala partsill ihan iltapäivää asti. Sitt tulee jo liika kuuma. Ett kyll mun päivä kuluu ihan hyvin, ku välill jutskataa Ansku kaa. Ja mamiska jättää aina mulle kuiteski evästä, vaiks se tiätää, ett en mä kaikkee syä. Mutt varmuuden vuaks se jättää kuiteski. Ois se kliffa, jos mullaki ois semmone känny, jota vois käyttää. Ett voitais mamin kans soitella. Joskus tulee päiväll vähä ikävä tai pitäs kysyy jotai. Nii ni sitt vois soittaa. Mutt ei kai semmost oo. Siis kyll mä osaisin varpisti käyttää, mutt näpykät on nii hankalii ja sillee. Jesh, tänää mami tekee jo fisuruakaa tai roipentelii, pakkoha sen on. Mäki taho jotain oikeeta ruakaheekkuu, en vaan kissanmuanaa. Juu, se sano, ett kyll se tekee! Kilti mamiska, niin kilti!

Aika hurjan näköst jengii, eiks? Me saadaa mein omii kuvei sitt ens viikoll. Mutt mä alan painuu taas, yäpeehoset hyäkkii kohta. Se on taas huamisee kaikille!

----------------------------------------

Tämä täällä jatkaa kohta lukemista ja alkaa vääntäytyä oikeisiin vaatteisiin Herjaamoa ajatellen - paituli ei ehkä ole paikallaan, niin mukava kuin se olisikin?! Ja hei, kuumasta kärsiville Welhottaren vinkki: Jos on vaikea saada unta hellekeleillä, tunge lakana(t) pakkaseen n. 2 h ennen nukkumaanmenoa. Ongi lakanat pakkasesta, saat ihanan viileän peitteen ainakin nukahtamisen ajaksi. Toimii aikuisilla ja lapsilla, tekstattu on!

Päivän slogan: Voit ollakin oikeassa, mutta se on maailmankaikkeuden kannalta täysin merkityksetöntä!

Päivän biisi: Yellow River

Luettua: Heikki Saari - Isku tajuntaan! eli Suomen iltapäivälehdistön lyhyt historia, melkoinen esitys asiasta, tätä onkin kaivattu. Selvitys siitä, mitä lehdistössä oikein on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan. Tätä voisi lukea lähes jännärinä... Suosittelen kaikille, jotka ikinä ovat jonkin iltaläystäkkeen selanneet läpi ja vaikkapa uutisointitapaa tai otsikoita ihmetelleet. Erinomainen perusteos asiasta! Michel Houellebecq - Mahdollinen saari, melkoinen opus tämäkin. Scifiä, fiktiota ja kaikkea muutakin samoissa kansissa - täysin mahdotonta luokitella mihinkään kastiin. Erikoinen esitys, mutta Welhotar pitää tästä, kaikesta huolimatta. Ei kovin helppolukuista tavaraa, joten ei välttämättä sovi kaikille. Mutta riittävän omituinen herättämään mielenkiintoni... eli lue ja ihmettele, mikä on kerran oleva mahdollinen totuus ,D

                                   

                              TIMANGISTA TIISTAITA!

EI JAKSAISI ENÄÄ VALVOA, MUTTA KUN...

se hemmetin unihiekkaa jakeleva kaveri taas on unohtanut käydä täälläpäin. Ei auta. Ei nukuta. Ei sitten millään. Ei mikään. Kaikki mömelöt on otettu, ei tehoa. Syöty leipä, ei tehoa. Mikään ei tehoa. Eli Welhottaren residenssissä valvotaan ja odotetaan lähtöä Herjaamolle. Siellä sitä taatusti sitten onkin taas niin kurjan näköinen, että... veetuttaa tämä tämmöinen. Kovin mieluusti nukkuisin edes 3 - 4 h. Mutta kun ei. Ja osansa tietysti on tällä maanantai-syndroomallakin, joka aina valvottaa. Ei jaksa enää kohta valvoa, siinä menee jossakin vaiheessa hermot. Voi vaikka suuttua työkavereille. Yleensä turhasta. Ja olla ilkeä ihan kaikille muillekin, jotka sattuu tapaamaan.

Eipä silti, voi olla, että passittavat meikäläisen tuotapikaa lekurin kautta kotia. Ei sitä koskaan tiedä. Koipeen koskee edelleen, punoittaa, turvottaa. Ei hyvä. Antipilootit eivät vielä tehoa, prleen Kefexin on aina ollut hidas vaikuttamaan - ainakin täällä. Lisäksi on jokapaikan särkyä ihan normitasolla. Kipumömelöitä en ole vielä ottanut, ne pitää säästää tuohon, kun alkaa pungertaa Herjaamolle päin tosissaan. Saa nähdä, tuleeko sitten edes takso. Takso ilmoitti eilen tulevansa hakemaan minut Malmintorilta klo 16. Juu, ihan kiva. En vain ollut tulossa Malmintorilta enkä mistään muualtakaan, paitsi suihkusta. Soitin autoon ja kerroin, kaveri lupasi ottaa yhteyttä HMPK:n asian osalta. Samalla itsekin veryttelin taas viikon alkaneeksi ja tein asiasta huomautuksen. Turhaa oli taksin meno sinne, turhaa minun soittoni taksiin. Silkkaa rahan menoa ja pahaa mieltä. Hoitakaa jo hommanne, hitsi!

Ja joku sitten otti tehdäkseen matkapalveluista adressin, joka löytyy täältä, käykäähän kaverit allekirjoittamassa! En ole katkero, mutta vähän bitteri kuitenkin. Olisi pitänyt alunperinkin toimia yksin ilman ketään ja mitään ja kyselemättä - näköjään.... ai niin, mutta minullahan on vain liikuntaeste *hekottelee sairaasti*! Mitäpä minä oikeille vammaisille mitään sanomaan mistään.

Villu, nyt jo pelottaa, mikä on tilanne Herjaamolla. Kuka on käyttänyt konettani? Ketkä ovat lomalla? Onko lähiesimies paikalla? Nimittäin olisi niin kovasti paljon tänään asiaa selvitettävänä, töiden lisäksi. Toivottavasti tahti on jo vähän ehtinyt hiljentyä, yleensä heinäkuun puolella on hiukkasen rauhallisempaa. En kyllä tajua, miten jaksan olla siellä klo 15.00 asti. En todellakaan. Ja prle lupasivat vielä hellepäivää. Siellä on silloin aika kamalaa. Lämpötila n. 30 astetta sisällä, vaikka ikkunat ovat auki ja tuulettimet päällä. Jäks!

--------------------------------------------

No se on yätä taas kavrut. Tajuu tota mamiskaa! Ekaks se sanoo meneväsä duunii ett mä saan taas olla yksi *möks* ja sitt se alkaaki nakuttaa eikä goisii. Mä taas olin varautunu tulee sen viakkuu goisii, no joo, se vaa pyäri ja pyäri ja lähti nakuttaa. Epistä. No, menköö duunii. Mä voin olla koko päivän yksin partsill, jos se kerta laitattaa mulle evästä ja muuta. Ei haittaa. Vähä mä oon viäläki varpaillaa mamin suhtee, en tiädä, millo se purasee häntylist. Niinku kostoks vaiks. Sen koipi on viäläki klesa, se näytti sitä eile. Mä yritin olla kattomatta sitä. Ihan sillee sivuu kattelin vaa enkä puhunu mitää. Parempi vissii pitää vähä matalaa profiilii nyt jonku aikaa! Ja jos yrittäis olla oikee kilti kissi - oikee tosissaa. Oon mä kyll ollukki nyt, ei mitää häikkist, ei yhtää. Ei edes hepuleit kunnoll eikä jolinoit eikä mitää. Must taitaa kohta tulla normikissi *arvelee*!

Hih - jotku osaa ainaski goisii, vaiks mami ei osaakkaa! Mä painun nyt partsill metsästää. Tassutellaa taas huamena, kliffaa päivää jokaselle!

--------------------------------------------------

Ziiiiiiiiiiis, kohta keitän siitä normikaffesta kaffet - jotta senkin saisi loppumaan. Jospa se nukuttaisi....

Päivän slogan: Sisäinen kauneus on maailman palkka!

Päivän biisi: Take It As It Comes

Luettua: Virpi Hämeen-Anttila - Alastonkuvia, hmph. Niin, melko mitäänsanomatonta jälleen. En suosittele, korkeintaan pahaa lukupuutosta poteville hätätilassa. Erkki Evert Koipijärvi - Yksikätinen mies, erittäin uskottava kuvaus sodassa vammautuneen nuoren miehen elämästä sotien jälkeisessä Suomessa, hankaluuksista ja yrittämisen vaikeudesta. Sopii luettavaksi, ei suurta kirjallisuutta, mutta aiheesta muuten kiinnostuneelle. Maalais- ja eräelämää hieman eri kantilta kuin yleensä. Anthony Horowitz - Viisi Vartijaa 1 - Korpinportti, ei ollenkaan kehnoa nuorten kirjallisuutta. Jää vain kovin pahasti kesken eli taas tässäkin rahastetaan jatko-osilla. Suositan kaikille oudoista tapahtumista, salaseuroista, noituudesta jne. kiinnostuneille *virn*. Vähän turhan paljon on tähänkin tavaraa tungettu... Mutta erinomaisesti mallaisi aloittelevalle nuorelle lukijalle, joka etsii sopivaa kirjaa ,D

                                  

                            MAHDOTONTA MAANANTAITA!

JOS PÄIKKÄRÖI LIIKAA, TULEE UNIVAJETTA YÖKSI =b

Nukuskelin nimittäin päikkäreitä melkein koko eilisen päivän, illalla vähän piristyin. Tässä sitä nyt ollaan, täysin hereillä siis. Ja mömelötkin tuli otettua, eli se niiden tehosta. No, valvotaan sitten, ehkä se joskus vielä nukuttaakin (voi kun joskus kokisi senkin!).

Koipi ei enää tunnu kovasti kuumottavan, on vähän kipeä ja punainen. Oi lukijat, pitäkää peukkua, ettei tarvitse lähteä taas huomenna lääkäriin. On nyt ollut yhtä ja toista vähän väliä enkä millään haluaisi enää mitään kremppaa. Olisi ihan kiva olla vähän aikaa töissäkin ja pitää sitten pieni loma, ziitos mieluusti tämä kaikki ilman mitään normisärkyä pahempaa. Minä olen lopen kyllästynyt sairastamaan. Tahtoisi olla joko reilusti terve ja töissä tai sitten kunnon diagnoosilla vaikka eläkkeellä tms. Tämä välitila on kaikkein pahin. Estää elämän suunnittelua, työnhakua, ihan kaikkea. Nukkumisongelmakin vain pahenee...

Eilen ei siis tullut tehtyä mitään, yhtään mitään. Pikaisesti apetta itselle ja kissille eli puolitettiin donaripurkki, omaan osaani sekoittelin salaatin tapaisen. Vincent nautti omansa au naturel. Tänään täytyy panostaa asiaan vähän enemmän, otin äsken suikalelihaa sulamaan. Josko vääntäisi näin hellekeleille oikein sopivan liha-vihannespadan ,D Ja siitä sitten evästä Herjaamoa ajatellen. Prle, toivottavasti koipi kestää työpäivän. Jos se kestää edes maanantain kokonaan, kestää se sitten jo viikonkin. Ja sitten olisi sunnuntaina vielä aamukeikka. Olisi sekin ihan kiva tehdä, ei, enhän minä  tietenkään rahan takia, en missään nimessä...

Edelleenkin olen ihaillut parveketta ja hyllyjä! Voi että - olen nyt tyytyväinen. Näiden suunnitteluun kuluikin monta hyvin valvottua yötä, joten hyvin tehty etukäteistyö kannattaa. Tänään on pakko koipitilanteesta huolimatta esitellä vähän imurille residenssiä, kirjat pölisivät aika pahasti *kröh*! Mutta on se hienoa, kun tämä on lopulta saatu aikaiseksi. Pikku juttu, mutta kun tuo avun tarve ja oma aikataulu ja rahoitus eivät aina kohtaa toisiaan sopivalla tavalla. Mmmmmm *katselee ympärilleen ja huokailee tyytyväisenä*!

No voihan prskules, Malmilla taas juhlitaan. Olikohan tuo laukaus vai joku muu vempele, ei hitossa ja Saiskun skutsissa joku ampuu raketteja! Jumaleissön, jollakin on uusi vuosi tai loma alkamassa ;D

-------------------------------------------------

Sidee söndaagia, kaiffat! Mä oon viäläki vähä hiljane kissi. Ei, mamiska ei oo ollut vihane, ollenkaa. Eilenki syätii donarii ja kaikkee. Se on ollu ihan kilti. Kerran vaa sano, ett ei saa koskee sen koipee. Kyll sitä varpisti sattu. Ja sitt se sano, ett jos viälä käy tällee nii se puree mua häntyliin! Jäks, ihan karmee uhkaus. Ei kai Ihmine voi purra kissii *hölmistynyt virn*? Vai kui, tiätteks te? Mä ainakaa koskaa oo kuullu. Pitäskö jo ottaa eläinsuajeluun yhteyttä, noin niinku ennakkovarjelun puitteiss? Jos se kuiteski joskus salaa yälä puree, ku mä nukun kaikess rauhass. Ois se karmeeta. Ja mitäkähä se sanois mun vetskulle? Hui, melkee alkaa pelottaa. Tiätteks te hei, yäpeehoset on tullu! Nyt on tosi kliffaa istuu yälä partsill ku sisäll on valot ja ne tunkee noi kaikki öttiäiset ja peehoset tänne. Mami sano, ett sitt myähemmi viälä joskus se voi laittaa tonne partsill lyhtykynttilän, ett ne oikee tulee sen viäree, se sano. On se kilti, on. Mua ihan oikeesti viäläki nolottaa. Hei keksiis kukaa, mitä kivaa mä voisin sille tekee... noin niinku anteekspyynnöks tai sillee. Muutaki ku siis olla ihan kilti. Ku kiltin on välill koko ajan vaikee olla....

Aika kliffa kuva ku mä löysin!  Mamiki ottanu musta kuvii, ne me saadaa taas vasta ens viikol tai joskus. Eikä se oikee onnaa ottaa kunnon kuvii, ku mä lopetan mun touhut ja pistän silmät kii, ku se ottaa sen kaameran. Mä  kuulen sen äänen nääs heti. Mutt hei, tosissaa kliffaa päivää kaikill ja huamiseen taas!

------------------------------------------------

Edelleen normikaffetta *syvä huokaus*, tarvitsee toisen annoksen kohtapian!

Päivän slogan: Mikään ei ole niin hyvää, etten minä ansaitsisi sitä!

Päivän biisi: 506 ikkunaa   (sen kunniaksi, että yksi niistä on pesty!)

Luettua: Eppu Nuotio - Musta, uudelleen luennassa. Syynä vain se, että luin Koston äskettäin ja halusin tarkistaa pari asiaa. Aivan ehdottoman hyvää kotimaista, erilaista dekkaria. Suosittelen kaikille. Oiva Pennanen - Sisulla ja sydämellä, maaseutukuvaus 50-luvulta, murteella vieläpä. Ei paha ollenkanas, ehkä hiukan toistoa liikaa. Ja murretta jonkun voi olla vaikea lukea. Itse tavallaan pidin, arkipäivän kuvausta, mukana tietty myös vähän romantiikkaa ;D Ihan sopivaa kesälukemista, varsinkin sadepäiviksi... Fredrika Wlihelmina Carstens - Muratti, ensimmäinen suomalainen romaani nyt suomeksi (alunperin julkaistu 1840!). Päiväkirjaromaani, josta itse kyllä kovasti pidin. Tosin sai minut nauramaankin... "...ajattele 40 - 50 -vuotiasta aatelisen ryhdikästä rouvaa....En ollut osannut kuvitella tätä jo korkeaan ikään ehtinyttä henkilöä niin miellyttäväksi." ja "...mamselli Stin-Lovis  B:stä, hovineuvoksen sisaresta, jonka harteille lienee jo satanut neljänkymmenen ankaran talven lumi." Tarina on omalla tavallaan viehättävä, sisältäen kaikki mitä toivoa voi: tragiikkaa, romantiikkaa, rakkautta, sairautta, järkyttäviä kuolemantapauksia. Ehdottomasti suosittelen kaikille - ja hankin hyllyynkin, jos divarista löytyy!

                               

                         SUURIMITTAISTA SUNNUNTAITA!