Raikastuisi ilmakin. Ainoan kerran päivässä ilma on raikasta aamun normitaksossa ,D Jotakin hyvää siitäkin. Aamutaksot ovatkin nyt pelittäneet suht. mukavasti, iltapäivisin on ollutkin invataksojen vuoro ja siinä on ollut taas vähän hankaluuksia eli jälleen kerran olen joutunut valittamaan HMPK:lle siitä, että turhaan pyytävät soittelemaan heille... Eli tekstarissa tuli ilmoitus, että autoja ei ole, ota yhteys HMPK:n. Kun soitin sinne, ilmoittivat, että auto tulee 5 min. päästä. Juu, ziitos, turha soitto taas sinnekin, ple. Kohta alan laskuttaa jokaisesta sinne soitetusta turhasta puhelusta, oppivatpahan lähettämään oikeita tekstareita. Minulle olisi riittänyt ilmoitus "valitettavasti auto on myöhässä ja saapuu n. ZZ.ZZ.
Herjaamolla on, kiva kerrankin, hiljaista. Sain eilen vähän siivoiltua papereita silppuriin ja muutakin mukavaa. On sitten jollakin kivempaa, jos jatkoja ei tule tai joutuu sairikselle. Varmuuden maksimointia, siis! Ei, tämä kesäaika on todella ainoa mahdollisuus siivoilla konttoria, joten se on käytettävä aina hyväksi, jos aikoo tehdä jotain järjestelyjä. Kivahan se olisi tuoda tännekin kukkia kotoa (siellä niitä on taas aivan liikaa...) ja muutenkin vähän kalustaa, kuten tapanani on. Mutta, kun mistään ei ole mitään tietoa - antaa olla!
Eilen olin taas aivan repopoikki, kun pääsin kotiin. Tunniksi sänkyyn ja melkein simahdin. Yritin vain lepuutella koipea vähäsen ennen kotipuuhia. Eipä tuo paljoa auttanut. Koipi on edelleen hyvin kohonneen ranskanleivän näköinen, sääri taas muistuttaa pahoin kärsinyttä uppotukkia. Koostumuksetkin vastaavat kertomusta. Ei kiva, ei mukava! Tähän auttaisi vain ja ainoastaan taas sairasloma eikä siihen nyt oikein olisi varaa, missään mielessä. Kivut ovat entisellään. Onneksi kivakandin repsut tulivat eilen. Paha vaan, että taksolla ei ollut sitä 10 min. aikaa, että olisin samalla voinut poiketa apteekissa. Eli edelleen olen minilääkkeillä. No, saan ne viimeistään huomenna haettua. Hikihelteessä sain nukuttua sentään n. 4 h katkonaista unta, senkin vähän väkisin. Aika hyvä kuitenkin!
Huomenna on sitten pitkästä aikaa viimoiset treffit poikani Belgarionin, Kiven Vartijan, kanssa. Huomenna myös julistetaan TKK:n päässeiden nimet. Jännitämme yhdessä. Tosin emme kai kumpikaan usko hänen päässeen sinne, joten asiaan suhtaudutaan melko välinpitämättömästi. Aika harva kai lopulta pääsee aivan ensimmäisellä hakukerralla haluamaansa koulutusohjelmaan, ainakin Kummisedän tyttö on hakenut jo 5 kertaa eikä vieläkään päässyt. Nyt hän ei tosin panostanutkaan asiaan. Muutoin huomenna ohjelmassa kirjasto- ja kaupparoudaus - täytyy tehdä pitkä lista, kun avuista ei tiedä. Minulla on siis oikeus käyttää saattajaa (siis ihan ketä tahansa), mutta ei mitään henkilökohtaista avustajaa. Enkä varmasti saisikaan. Eli täytyy masinoida joku kaveri yhteistyöhön kesän aikana aina torstaisin tai perjantaisin ja elokuusta alkaen taas lauantaisin. Ei muuten, mutta minä elän kirjaston aukioloaikojen mukaisesti. Lisäksi teen samalla koko viikon ruokaostokset ja ne on helpointa ajoittaa näin. Eli - edelleen halukkaat voivat ilmoittautua Welhottaren seuraksi. Luvassa ilmaista taksikyytiä ja vähintään kolmen kassin roudausta, kevyttä kenttävilluilua ja hyvä lounas, mahdollisesti myös pyykkitupa, roskien vientiä ja kaikkea pientä puuhastelua... Ai, että ei ole halukkaita?! Mihin tämä maailma oikein onkaan menossa? *huokaa raskaasti*
------------------------------------
Huopurrrrrrrrrrrrrmenta, kissinkat! No juu, nyt mä kerranki oon mamin kaa samaa miältä. Tääll on liika kuuma. Mä vaan loikon ja se on kliffaa, mutt mä en jaksa mitää muuta. No syädä kyllä, joo. Mutt mä en jaksa ees vetää oikee kunnon hepuleit ku ihan yällä. Ja illat mä oon ihan yhtä repopoikki ku mamiki. Meill ku on nii raskast *syvä kissahuokaus*! Munki tarttee pitää hualta koko huushollist pitkän päivän ajan. Aatelkaa nyt, mikä vastuu tämmösell kissinkall, hei! Ja sitt pitää syädä ainaski pehmoruaka ja pummii mamilt kalkonit ja napikat. Sitt pitää välill käydä mamin viäreski, vaikk siin ei voi goisii ku on liika lämmintä ja sillee. Ett niinku ihan hirveesti on hommii. Ja öttiäisii ja yäpeehosii pitää mettästää. Lokkeiki pitää vahtii tarkkaa. Ja sitt pitää välill tsiigaa, mitä ne typerät dogit touhuu siin mein puistoss, siäll on välill hyvii fragiksii *virn*. Ett kauhee touhu, ei ihme, ett sitt muuten mä vaan loikon. Jee, Poika tulee huamenna... kliffaa. Mun tarttee muistaa kysyy, jos se lainais sen Reppuu ja Stifloi mulle!
Heeheehh, kunnon kattivääntöö hei! Tosi vaikee löytää tänne sopivii kuvei, mä oon niin paljo käyttäny totaki kuvajutskaa jo... Mutt nyt voi viälä mennä partsill, ett se on taas huamisee >o<
-------------------------------------------
Janottaa, tarvitsee lisää kaffetta. Nyt saisi joku muu keittää sitä.
Päivän slogan: Murheellisten laulujen kirjassa on hiljaisia lauseita!
Päivän biisi: Baby Elephant Walk
Luettua: Omasta, olenko muuten maininnut, upeasta kirjahyllystä poimittu Dean Koontz - Kylmä kuu, perinteistä Koontzia siitä metrisestä kokoelmasta ,D Suositan kaikille horrorin ystäville, varsinkin iltakirjaksi *käkättelee ystävällismielisesti*.
TOIVEIKASTA TORSTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti