Welhotar ei pidä kummastakaan eli onpahan taas jotain mitä valittaa. Herjaamo muistuttaa huonosti lämmitettyä saunaa jo näin aamulla. Tullessa avasin kaikki mahdolliset ikkunat ja laittelin tuulettimia päälle, ei se kyllä juuri auta. Iltapäivä on vielä kammottavampi, lämpö on n. 30 astetta - tee siinä sitten töitä. No, lain mukaanhan tuolloin pitäisi pitää taukoja 15 min/1 h, mutta ei sitä käytännössä voi toteuttaa. Kumman usein ns. ei-tupakoiva porukkakin näkyy viihtyvän ulkoilmassa tupakoijien seurana.
Vasen koipi näyttää erityisen kiinnostavalta: ranskanleipä, johon on kiinnitetty havupökkelö. Särkykin on kiinnostavaa, koska kivakandin reseptit eivät ole vielä tulleet, olen minilääkityksellä. Ja mitä minä hullu sitten tein; lupasin mennä sunnuntaina tekemään aamuvuorokeikan... Hullu mikä hullu, rahanahne Welhotar. No, ei kyllä pelkästään. Minä pidän näistä keikoista Ylätalossa, siellä on mukavaa - ihan totta, ja yleensä vähemmän töitä kuin Herjaamolla. Erilainen tunnelmakin. Ja että nimi pysyisi sielläkin mielessä, olen tunkenut itseni aina sopivaan rakoon keikkailemaan. Siitä voi joskus vielä olla arvaamatonta hyötyä. Koskaan ei tiedä, jatketaanko työsopimustani ja joudunko pääasiallisesti keikkailemaan. Tai jos jotakin muuta epämääräistä tapahtuu, mutta pystyy töihin, on ainakin yksi paikka, josta kysyä...
Nonnih - unihiekkakaveri kävi lyhykäisellä visiitillä, taisin nukkua peräti 4.5 h. *suosionosoituksia* Olin eilen kyllä niin repopoikki, että tilttaaminen töissä oli jo hyvin lähellä. Kotona tilttasin pariin otteeseen, mutta vain n. 15 min. Sinnittelin ja sinnittelin, että en nukahtaisi. Tarkoituksena oli saada edes vähän pidempi yöuni ja onnistuihan se, lopultakin. Tai pakkohan sen on onnistua, jos viikkosotalla nukkuu 1 - 2 h unia ja sitten pikkupäikkäreitä. Eli nyt on suht. hyvin nukuttu kuitenkin.
Apua! Belgarion, lapseni, poikani, Kiven Vartija lähtee inttiin maanantaina! Olen yrittänyt sopia tapaamista perjantaiksi, viimeinen kimpparoudaus ja ajattelin tarjota oiiikein hyvää ruokaa. Joko lohta tai sisäfilettä. Filettä olisi pakkasessa nimittäin. Ja sitten jotakin oikeaa jälkkäriä. Ja tietysti kiitospuhe ja isot itkut (no ei kai sitä sentään kehtaa). Puoli vuotta ei ole pitkä aika, ei. Ja pääsehän hän lomille, mutta silti. Minä jään suoraan sanottuna kuseen, kun ei ole ketään avittajaa viikonlopun seutuun! Hitsi, kun Kummisetään ei oikein voi luottaa näissä asioissa. Tarvitsen uuden HKA:n, joka tietää ja tuntee tapani - vapaaehtoiset voivat ilmoittautua ,D
Melkein unohdin - romantiikka kukkii Herjaamollakin. Armoitettu työkaverini P. on menossa naimisiin, oikeasti, vanhoilla päivillään tapasi Suuren Rakkauden. Todettakoon tässä sivussa, että P. on melkein päivälleen Welhottaren ikäinen ;D Eli toivoa on! Heille toivon kaikkea hyvää ja kaunista - tuo vaatii jo uskallusta, sanoisin.
---------------------------------------
Purrrrrrrrmenta, kaikki kissinkat! Eiks ookki kuuma, huh. Mä meen nykysin partsill jo heti aamust. Siälä ei voi illall enää olla. Sillo mä siirry pöydän alle sisälle tai viälä mialuummi basee. Mamiskanki viäress on liika kuuma. Hei, kilti mami, kilti - se teki kuiteski eile jääfisuu, mä sain pualet sen fisust. Vahingoss nimittäin. Sitt se sano taas #/!=%%"&" ja tunki vihanneksei lisää sen sörsselöihi ja sano, ett siin ei ees näy, ett siin ois mitää fisuu. Oma vika *hih*! Oli nii njamskista, että. Tänää syädää vissii donarii tai broiskuu, mä luulen, ett donarii. Mä melkee tiän jo, mitä mamiska duunaa viikoll safkaks. Jääkkäri on meinastas aika tyhjä taas. Sitt se sano, ett se menee kauppaa vast perstaina. Juu, onneks on kissinruakaa ja lisäks donarii ja munuaisiiki pakkases. Mä pärjään, joo. Mutt mami ei sitt kyll tuu mun safkoil, hei. Ansku voi tulla, se on kavru eikä syä paljo, ku lohikärmekset ei just syä. Muutenki Ansku on semmost vähä kuivettunutta sorttii, että. Mutt tarinoit se osaa kertoo, siin se on hyvä! Poika lähtee jonneki tappeluksee, sano mami. Mä en tajuu, mami aina sanoo, ett ei kandee tapella. Ja sitt Poika menee tappelee pitkäks aikaa. Tulee se käymää. Sen ois parast sitt muistaa se sen Reppu ja Stiflat kaa. Vai voisiks se lainata niit mulle kokonaa siks aikaa ku se on pois - tarttee kysyy!
Heh, nii määki! Ja samanlaisell keräll ku toiki kissi... Tarttee vaa taas odotella omii kuvei. Siihe asti se on taas huamisee!
------------------------------
Haa, normikaffet kotona loppuivat, sain kunnolliset aamukahvit. Nyt tarvitsen toiset... taidan joutua keittämään ne itse, on niin vähän näitä varhaisaamun tulijoita.
Päivän slogan: Ikuisuus on pitkä hetki!
Päivän biisi: Only The Lonely
Luettua: Dan Rhodes - Timoleon Vieta palaa kotiin, tästä minä pidin! Periaatteessa kyse on koirasta, mutta ah-niin-paljon muustakin. Kaunista, viehättävän vihlovaa kerrontaa. Suosittelen kaikille. Menee omaan hankintaan, kun edukkaasti eteen ilmestyy. Ja siihen loppuivat kirjaston kirjat, hmph! Omat, upeat hyllyt tarjosivat sitten Ruth Rendell - Kalman laulu, ei parasta Rendelliä, mutta oikein hyvää kesädekkaria kaikille. Ja vähän kotimaista väliin eli Pekka Jaatinen - Tilkkutäkkiplanetaario, kertomus nyrkkeilystä, surusta, alkoholisoitumisesta, selviytymisestä... minä pidän tästä ja suosittelen muillekin. Erityisesti niille, jotka esim. näkevät nyrkkeilyn vain tappelemisena tms. Lisäksi kaikille, jotka haluavat ymmärtää elämän moninaisuutta sen joka puolilta.
KEHITTÄVÄÄ KESKIVIIKKKOA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti