enkä nukkunut viime yönä sitäkään vähää kuin tavallisesti. Ei vaan tullut kukaan tuomaan unihiekkaa, hain lääkitysavitustakin. Ei auttanut! Kolmen jälkeen alkoi kissa märisemään, piti nousta ja hoidella kaikki normaalikuviot. Ei väsyttänyt, joten keittelin kaffet ja riivin mömelöt. Painuin lukemaan ja eikös NYT sitten ala väsyttää – otin jo puolen tunnin tirsat ja heräsin unessa olleeseen ovikellon soittoon. Joka tietty tarkoitti sitä, että piti varmuuden vuoksi käydä myös ovella katsomassa. Josko olisi joku sattumalta oikeastikin soittanut, joskus on niinkin käynyt. Ei ollut! Pirulauta, minen jaksa!
Tässä pitäisi sinnitellä vielä, odottaa takso ja ruopaista itsensä kylille sekä posti-kirjasto-kaupoille. Kun ne on hoidettu ja pääsen kotiin, olen melko varma, että tarjotaan päikkäreitä. Ainakin jonkun kepoisan ruuan apehtimisen jälkeen.
En minä muuten jaksa nyt mitään edes ajatella, olen vain niin saakelin väsy monen yön huonoista unista, että ketuttaa. En kyllä siirrä taksoakaan, koska senkin tilaamisessa oli jo eilen ongelmia... Argh! Ei hyvä, ei mukava – ehkä se tästä kuitenkin.
Toiset kaffet ei ole mitenkään poissulettu ideo?
POLKA – HÄN JOTA VÄSYTTÄÄ AINA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti