keskiviikko 9. toukokuuta 2012

PITSINISKOJEN KAFFEEPROBLEEMI ja muita Varaston ihmeellisyyksiä pitkän kaavan mukaan!



Voi Laamasen lehmät ja Äimälän pässit sentään! Olen varmaan ennenkin maininnut, että Varastolla on erilaisia kaffeporukoita yleensä osastoittain. No niin meilläkin, toki. Minua on vähän harmittanut, kun ohjeena on aina ostaa vuorollansa sitä Festis Kaffetta (JM). Minusta se ei nyt vaan maistu oikein miltään, täyttää kaffetarpeen – ei sen kummempaa. Olen silti kiltisti tehnyt työtä käskettynä ja hommannut sitä joka kerta. Paitsi kerran ostin halvempaa, tyhjäsin pönttöön ennen muiden tuloa eikä kukaan huomannut eroa. Että se siitä. No siis asiaan: osaston kaapissa on aina ollut jömmassa pari pakettia tätä em. kaffetta, edellisaamuna ei ollut. Sen sijaan oli ns. hätäjömma, joka on jotakin halpiskaffetta, ihan tavallista kaffetta siis. Keitin siitä koko pannun, join saavillisen ja ihan hyvää oli. No, eilisaamuna menin keittelemään taas aamukaffetta ja tilalle oli tuotu Festistä. Ihmettelin, missä on kaksi pakettia halpiskaffetta? Jossain muualla? Kunnes kaffet tiputeltuani heitin suodatinpussin roskiin. Ai jumankauta, siellä kökötti täysin avaamaton paketti kaffetta päällimmäisenä. Ei siis kelvannut pitsiniskoille, myyntipäiviä oli ensi vuodelle asti. Olin hyvin lähellä kilahdusta. Tyynesti täytin mukini ja otin paketin roskiksesta kainalooni täysin julkisesti näkyviin ja onnuin loppusijoituspaikalleni. Jos joku edes olisi nähnyt! Valitettavasti ei. Ziis, jos kaikki toimivat näin, ei ihme, että ruokaa menee roskiin todellakin paljon.


Olen aika ihmetellyt mihin tuo ruuan laittaminen roskiin perustuu. Meillä kotona kun sitä ei vaan mene roskiin. Joskus ääriharvoin joku pala jostain vihanneksesta on mennyt pilalle, sen voi leikata pois ja muun osan pilppoa pataan. Varastollakin entisessä ruokaporukassa oli tapana, että jos joltakin oli jäämässä esim. puolikas sämpylää, osa tomaattia, pätkä kurkkua tms. sitä tarjottiin ensin kaverille. Aina se jollekin kelpasi, säästi vaikka sitten päiväkaffelle välipalaksi tms. Nimittäin jo aikaisemmin Varastolla törmäsin siihen, että aivan tuoreen näköinen sämpylän puolikas oli heitetty roskiin, ei ilmeisesti ollut jaksettu / haluttu syödä... Mutta ei sitten viitsitty tarjota muillekaan! Jos minulle olisi tarjottu, toki olisin sen kahminut itselleni ;) Selvähän se. Ei vaan, oikesti tämä on minusta äärimmäistä tuhlausta... jos ei sitä salaatin kanssa saatavaa sämpylää halua, siitä VOI kieltäytyä! Tai jättää pöydälle lapun "Ota tästä, jos haluat". Vai onko tässäkin kyse jostakin kateudesta, että jos ei itselle maistu tai mahdu, ei sitten mitään ilmaiseksi muillekaan? Minä kyllä tyyneesti kehtaan dyykata, jos tiedän mistä tavara on kotoisin (tai jos se on pakkauksessa). No en minä vieraan puoliksi rouskuttamaa päärynää mene hamuamaan, mutta kokonaisen varmaan pelastaisin. *saarnaa, eikä ole kateellinen vaan harmistunut*



Jännä juttu vielä, tuolta samasta paikasta. Nyt näkee vielä harvemmin tuttuja ihmisiä kuin ennen. Eilen tapasin yhden niistä leideistä, joiden kanssa on tullut juteltua enemmänkin. Ja kuukausi ollaan jo elelty tuolla, muttei olla törmätty! Tosin hänkin on nyt osa-aikasairiksella, joten päivät eivät aina kohtaa optimaalisesti. Sen verran tuli juteltua myös työkaverin kanssa, että hän valitteli samaa. Mistään ei tiedä mitään, kaikki istuvat kämpissään (vrt. eilinen postaukseni) ja ylin johto vain hehkuttelee miten upeaa täällä torpassa onkaan, miten hienoa kaikki on. Vaikka läheskään kaikki ei teknisesti toimi, tavaroita puuttuu (mm. työtuoleja, valaisimia, aika olennaisia työvarustuksia) ja kaikkien asiasta jotakin sanoneiden mielipide on ollut negatiivinen. Tässä vain yksi kuva. Eikä edes kunnolla julkaisukelpoinen, myöhemmin lisää. Tällainen on siis yleisilme – ei ihme, jos meikäläinenkin alkaa vaikuttaa kulahtaneelta! Niin ja mitään ei ehdottomasti saa laittaa seinille ilman sisustusarkkitehdin virallista lupaa ja hyväksyntää. Paitsi tietysti meikäläinen on jo dekoreerannut huoneensa ihan omien stailauskykyjensä mukaan *eheheeeeeeeeeeh*.







 



Tänään tämän onneksi saa taas jättää hetkeksi taakseen ja jäädä paljon suttuisempaan, mutta huomattavasti mukavampaan kotoon. Ehkä saan jopa nukuttua. Unet ovat olleet kortilla taas kolme yötä. Jokunen tunti tullut horrosteltua ja olo on sen mukainen. Ei näe mitään, ei kuule mitään, suuri osa jutuista menee suoraan ohi korvien, samoin ohjeistuksista tai / ja käskytyksistä... lisäksi näköhäiriöitä alkaa taas ilmestyä. Ihan noin muuten: onko muilla fibroilla kellään omalaatuisia näköhäiriöitä. Siis sellaista sumentumisen tapaista, joka häipyy kyllä nopeasti... meikäläisellä on tällainenkin pieni poikkeama vielä. Se ei sentään koske, mutta on aika inhottava töissä. Pitäisi kirjoittaa ja olla tarkkana ja sitten tulee The Sumu! Mainitaan muuten yhtenä fibron sivuoireena, minulla kun on tätä varsin epätyypillistä puolta enemmänkin siis myös fibrossa ;(



Jahas, tänään postiin ja kauppaan. Heti kotiin keittelemään kaffetta ja sitten viettämään rauhoittava ilta, valvon mahdollisimman pitkään. Jospa ihan oikeasti saisi nukuttua, olisin tosi ilokas! Jos vielä saisi jotakin huomenna tehtyä, se olisi jo melkein pienen lottovoiton vertaista.



Kaffetta ja mömelöitä, jospa nyt saisi edes taksit ajastettuna oikein? Jookosta?



 











POLKA, JONKA TYÖVIIKKO ON LOPUILLANSA!



 



PS: Vuodatus ei anna laittaa kuveja oikein - älkää minua syyttäkö :(





 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti