Pitkä, särkypitoinen viikko melkein takana - ihme, että jaksuin. Kyllä tuossa puolen viikon tienoilla oli lähellä taas, etten käynyt hakemassa hovilääkäriltä sairaslomaa. Mutta kun, oli tämä perehdytys ja paljon töitä, ajattelin jaksavani. Jaksoin! *ylpeänä nostaa pottunokkaansa* Nyt on vaan etsiytynyt jonkinmoinen keuhkotaudin poikanen tässä parin päivän aikana. Ple. Se johtuu taatusti siitä, että jouduin alkuviikosta odottamaan taksoa ulkona kylmässä viimassa...
Josta mahdottoman hienoa aasinsiltaa eteenpäin. Eilisessä Höskässä mielipidesivuilla oli HMPK:sta erittäin hyvä ja asiantunteva kirjoitus. Juuri näistä samoista asioista, joista olen täällä kertonut. Leidi lisäksi käsittelee mm. sitä, että sosiaalivirasto ei ole ilmoittanut, paljon ns. säästöä (muka) on syntynyt ja paljonko ylimääräistä rahaa menee erillisjärjestelyihin, kun autot eivät kuljekaan aikataulujen mukaan. Ja kuten on todettu, monet kuljetustukeen oikeutetut eivät käytä sitä, koska HMPK ei toimi! Jos ette ole lukeneet, etsikää to HS käsiinne ja lukekaa, mielipidesivuilla, vas. alhaalla. Asiaa, leidi asiaa! Toivottavasti hän on joku tuttu Lokistaniasta, jos ei, toivoisin saavaani häneen yhteyden muulla tavoin. Yhteisrintamaan HMPK:n toimintaa vastaan (no, edes parantamaan) kaikki liikuntaesteiset!
Eilen siis tuli minun perehdytettäväni tutustumaan Herjaamon hommiin. Oikein mukava leidi, meillä on paljon yhteistä kuten kissat, tupakointi jne. ja tulemme hyvin toimeen. Lisäksi hän osaa kysyä oikeita asioita, joka on minulle tietysti ilo, koska en ole hirveästi perehtynyt perehdyttämiseen ,D Pyysinkin häntä pitämään vielä tänään pienen palaverin toisen näytön vastaanottajan kanssa, jotta tulisi siihen näyttöpuoleen myös vähän arviota. Eli sitten sekin on tehty. Tuntuu, että tämä loksahti tällä kertaa molemmin puolin kohdallensa. Kiva! Tosin eilen illalla olinkin sitten aivan rättiväsy, kun piti samalla yrittää tehdä edes tärkeimmät omista töistään...
Ihmiset tuntuvat nyt jo alkavan juhlia sitä Wappua, hirveä kotkotus ja kiire, mitä laittaa tarjolle ja mitä juoda. Hmph. Antaa olla!
Mutta toinenkin aika mukava (tavallaan) uutinen: Hörhö pääsee kuin pääseekin jatkohoitoon tällä kertaa. Ilmeisesti oli ollut järkevä sos.työntekijä katkolla tällä kertaa ja oli ihan ensitöikseen alkanut järjestää Hörhölle kuntoutus-tyyppistä jatkohoitoa. Toivottavasti asia todella järjestyy. Toivoisin niin kovasti, että Hörhö ja Uusi Hörhötär saisivat asiansa vähän parempaan järjestykseen... Äh, tosi hölmöä minulta, toisaalta. Itselläkin ovat asiat sekaisin näiden sairauksien ym. osalta, mutta pitää vaan kantaa huolta toisista. Mutta ei voi mitään, minulla vain on se tyyli, että huolestun toistenkin puolesta ja yritän avittaa, jos voin.
---------------------------------------------
Purrrrrrrrmenta, kaikki Lokistanian komeet kollit ja upeet leidit! Mä paljon oo ehtinyt käydä lukees tein lokeja, ku mamiska on ollut nii irtopoikki, ett se ei oo jaksanu kauheesti istuu iltasi koneella. Ja mäki oon goisinu, ku meill on Anselmuksen kaa kauheesti puuhaa päivisin! Mä ihan väsyn, ku me painitaa. Ja sitt mull on mun omat juaksut ja pyäryläleikit ja kaikki. Mutt mä yritän taas vaiks viikonloppuna lueskella enemmä sitte.... Mamii eilen taas nauratti, ku mä olin oikee kollituulella. Illalla mä jolisin ihan hulluna ja juoksentelin ympääriinsä. Ja sitt se nauro, ku mä menin pyytää sitä goisii. Se ei kattokaas ensi hiffanu, mitä mä halusin. Vaiks mä ihan selkeesti yritin kertoo, ett sänkyy siitt ja pötköllee kirjan kaa, ett mä haluun paijaust! Kattokaas ku se on sellane jutska, ett mua ei saa ottaa sylii eikä paijattaa vaiks maassa. Kun ensiks orjan tai jonku ihmisen on mentävä pitkälleen, ett mä voin kiipii päälle. Ett mä oon niinku pomo. Nii, ni sitt siinä mua saa paijattaa, rapsua ja silittää vaiks kuin. Mutt hännänjuurta ei, eikä muut ku mami massua! Siit mä voin suuttuu. Nii ett ku mami sitt tuli kirjan kaa, mä hyppäsin heti sen kyljen päälle ja se kilti paijatti, silitti, rapsu mua ja mä purrrrrrrrrrrrasin. Juu ja se rapsu vähä Anselmustaki. Mä odotan taas huamist, ku Poika ja Reppu on vissii taas tulossa, mmmmmmmm. Ja orja on luvannu ostaa jotai fisuu.... jeeeeeeee!
Täss me goisitaa, tost viärest on mami just lähteny - höh, tommose sotku jättäny *virn*. No nii, nyt näätte, ett ku mami nukku tossa selkä muhun päin, ei meit mahu tähä sänkyy ku just me kolme. Eikä tarttekkaa! Nih! Se on moi taas huamisee - kliffaa viikendii, jos ei lokata muute!
----------------------------------------------
Äkkiä kaffetta, näin pullaa vielä pöydällä, hopiti-hopiti-hop, jee, ovi kävi juuri nyt. Tervetuloa!
Päivän slogan: Minkä kirjoitan, sen kirjoitan, mieluummin kuitenkin Wordilla!
Päivän biisi: Eihän tämän nyt näin pitänyt olla
Luettua: Sven Westerberg - Kouluvuosien varjo, ei niin perinteinen dekkari, koska tässä pyöritellään niin monia teemoja. No, on se, mutta silti. Suositan, erilaisia yhteyksiä, no, terrorismia myös, kyllä. Mutta kokonaisuus toimii ja loppu on ainakin erilainen. Ja sitten Eoin Colfer - Artemis Fowl ja kadonnut siirtokunta, neromme on saavuttanut murrosiän.. krhm... joka liittyy olennaisesti tarinaan. Mukana jälleen keijut, demonit jne. Aivan mieletön ja toimiva sekoitus kaikkiaan. Suosittelen kaikille ikään katsomatta - lukekaa, niin tiedätte mitä maailma on ;D
PERUSTEELLISTA PERJANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti