Kiva, kiva, kiva...tänään saa lötköttää, siis jos kaikilta pakkotoiminnoilta ehtii. Ainakin ottaa rauhallisemmin. Hitsi - tämä viikko töissä oli tosi kiireistä. Tai itse ainakin otin sen sellaisena, ei kukaan pyytänyt tai pakottanut vääntämään duunia hullun lailla. Minä nyt vain omaan sen tyypillisen asenteen, että teen nämä ja vielä nuo, jos ehdin tämänkin... ja äkkiä huomaa olleensa 9 h täydessä touhussa, välissä vain vetänyt purtilosta eväkset ja jatkanut taas.
Eli taas tyypillinen lauantai tulossa. Soitin eilen Belgarionille, joka kesken kääpiöwelhoilunsa lupasi tulla auttamaan roudaustoimissa eli kirjasto-kauppa -asiat on hoidettava taas pidemmän kaavan mukaan. Lisäksi on säännönmukainen pyykkipäivä. Ja jotakin hyvää ruokaa on työmiehelle, siis Belgarionille, ehdottomasti keksittävä. Sieniä olisi vielä yhteen viritykseen, taidan käydä päivityksen jälkeen laittamassa ne likoamaan.... Ja kyllä, Helmet hoitaa edelleen asiat hyvin, ainakin 7 kirjaa on odottamassa! *Taputtaa pieniä karvaisia käsiään!*
Toivoisin vain, että särky vähän laantuisi. Senkin puolesta tämä viikko on ollut aika paha. Mutta ei nyt sen enempää tätä rapoa, en jaksa enää edes valittaa. Ensi viikolla voin palata asiaan, jos saan kirjoitettua fysiatrille "Rakas A, kirjoitan tässä taas Sinulle neljättä kertaa!...." ,>
Ja taksot, jippii ja äkkiä sormet ristiin, ovat viikon aikana kulkeneet suurinpiirtein normaalisti! Eilen sain vastauksen siitä viime lauantain valituksestani, kun kaikki oli HMPK:ssa sekaisin. No, vastaus oli melko neutraali. Tyyliin: Olemme pahoillamme, systeemimme sekoili, yhteytemme eivät toimineet, joten tsorgen vaan, että jouduit odottamaan. No, tiesinhän minä sen. MINÄ olisin halunnut jotain kivaa hyvitykseksi ;D Toivottavasti kaikki toimisi tänään kunnolla. Ulkona sataa, ainakin nyt, kello on 4.
Odotan siis tänään saavani hyvää seuraa, kunnon ruokaa ja jälkkäriä myös, hyviä kirjoja sekä myöhäisen iltapäivän päikkärit Belgarionin lähdettyä. Minä olen aika vähään tyytyväinen, vai onko tuo liikaa vaadittu?!
-----------------------------------------
Huamenta, kaikki kissinkat ja niitten mamit kaa joka pualella Lokistaniaa! Munki miälest tänää on kliffa päivä, ku Poika ja Reppu tulee käymää, mmmmm. Mä tykkään molemmist. Ja sitt ne menee kauppaa ja tua mulle-mulle-mulle kaa kaikkee. Mamiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiih - tuakaa oikeeta heekkuu, jooko! Tämmöne viälä vissii kasvava kissi tarvii heekkuu ja kunnon ruakaa. Ei kissinmuana riitä, ei. Tarttee munuaist, maksaa, jauhista, fisuu. Saa tuada ihan kaikkee, ziitos (huamaatteks, mä oon oppinu kiittää...). Nii, tota, miten mä sen nyt kertoisin teill kaikill. Meill on tullu asuu yks uus kaveri. Mutt mä en viälä voi kertoo siittä sen enempi, ku mami sano, ett sitt ku se esitellää, pitää olla foto kans ja vaiks mun kans. Mutt mä voi heti kertoo, ett se ei oo ihmisorja. Ei. Se on vähä niinku munki kaveri - tai sillee. Voi vinde, mami, enks mä vois jo kertoo? Ai ei *möks*, no juu, mä hiffaan. Tarttee olla se foto, ett kaikki mein lukijat kans tajuu, eiks? Jep, eli mä joudun nyt sitt oottaa päivän, pari, ennenku mä julkasen sen. Eli tosissaa meill on muuttanu yks kamu, eikä se oo ihmine eikä kissi!
Ehheeh, mun oli pakko laittaa tää foto musta, ku mami ei oo ikinä enne onnistunu saamaa must sähkökissakuvaa. Nyt täss sitt on semmone. Ett mäki oon sähkökissa *virn*. Joo, toi mami on ostanu nyt ton kaameran ja se yrittää selvittää, mite se pystyis ottaa viälä parempii kuvei. Sill on jotai tekemist ton salaman ja muiden jutskien kaa. Mitää välii, pääasia ett must yleensä on tääll aina foto, jos vaa mahdollist. Tai sitt jostai, mikä on mulle tärkeet! No, mä just pummin orjalt maitonapikat ja kävin istuus toss konee viäress. Se nakutus vaa vähä häirii, nii ett mä siirryin tähä sänkyn pualelle. Nyt mä miätiskelen rauhassa. Kohta mä pyydän, ett me mennää uudestaa goisii vähä. Mä saan sitt taas paijatust...mmmmmm.... Kliffaa viikendii kaikille kissinkoille!
-------------------------------------------
Vincent, otetaan kohta munuaisia sulamaan, sopiiko Sir?
Päivän slogan: Minusta tuntuu, että maailmani kärsii hypotermiasta!
Päivän biisi: Bird On A Wire
Luettua: Sue Monk Kidd - Merenneidon tuoli, tästä minä pidin ja suosittelen. Syvän etelän hyväksyttyä erilaisuutta, sujuvaa kerrontaa, mystiikkaa - no, pitäähän sitä olla se pakollinen naisen valinta, rakkautta ja draamaa. Mutta kaikki tämä pysyy erinomaisesti koossa. Lisäksi minusta kirjan suomentaja on tehnyt hyvää työtä!
LOKOISAA LAUANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti