Muuahhhaahh – huomenta! Welhotar on vedellyt vähän unia, melkein ns. normaali-ihmisen unet... tosin kävin ottamassa kipulääkkeen puolen yön maissa, kun särki niin prleesti. Luultavasti se auttoi tuon pahimman yli eli, odottakaas, lähes 7 h kaikkinensa tuli nukuttua. Heräsin vain pari kertaa välillä. Uskomaton suoritus. Tosin työviikko oli rankka, oikeasti. Toivottavasti tähän saisi vähän jatkoja, alkaisi pääkin pelata paremmin ,D
Juu, Welhotar aikoo edelleen mennä Varastolle ensi viikolla! Tosin Pomo eilen yllätti minut pöytä tyhjänä ja netti auki. Kuulin luennon siitä, miten voin tarjota apua työkavereille jne. Kerroin, että olin jo mapittanut työkaverin jutut, hänellä ei ollut enempää jaeltavaa työtä. Lisäksi olin käynyt läpi erinäisiä liitteitä, järjestänyt ja kopieerannut niitä ja tutustunut niihin siten, että varmasti tiedän mikä tulee mihinkin. Lisäksi olin lukenut läpi muutamia papereita, jotka kertovat Varaston toiminnasta ja toimintaperiaatteista jne. Sanoin, että mielestäni tuo oli ollut ihan hyödyllistä. Pomon hävittyä alkoikin tavanomainen trafiikki eli väki juoksi sisään-ulos tuomaan ja viemään pumaakaa eri asteissa. Ja minähän tein. Yksi moka, osui hra P:lle, jota pyysin ottamaan uudet allekirjoitukset papereihin. Hän kysyi, eikö tuota minun merkintääni voisi vain ruksata pois. Kerroin, että eipä käy, sain jo nuhteita ja A4:sta päähäni. Hra P:tä huvitutti ja hän käväisi hakemassa nimet ja asia oli sillä hoidettu. Huh. Muuten ei mitään aivan katastrofaalista... jumaliste, minä olen ollut tuolla vasta 2.5 vkoa! En minä ole ollut siellä kymmeniä vuosia, kuten lähes kaikki muut! Ihan totta, Varastossa on paljon ihmisiä, jotka todella ovat olleet siellä yli 10 v., todella monet jopa yli 20 – 30 v. Tuolla osastolla meitä on 3 ns. uutta tulokasta, 2 muuta ovat ylemmissä viroissa... Tilanne on siis heidän kohdallaan täysin erilainen. No, ans kattoo! Aina on edelleenkin olemassa Herjaamo tai 500 päivää! Mutta vielä minä selätän tuon Varaston tarkkuusvaatimuksen. Juttu on ilmiselvästi niin, että kipujen ja väsymyksen iskiessä kahdessa vaiheessa työpäivää, pitäisi pystyä olemaan erityisen tarkka. Aina sitä omaa oloaan ei vain heti tunnista, ikävä kyllä. Eli mömelöiden ottoa pitää aikaistaa tunnin verran. Luulisin. Kokeilen heti maanantaina, josko se tehoaisi. Kaikki keinot on nyt käytettävä!
Olen ollut tosiaan aivan järjettömän väsynyt iltaisin. Niin väsynyt, että olen vain lojunut puolitorkuksissa. Pahinta ja todella huolestuttavaa on se, että en ole pystynyt aina edes lukemaan! Apuva! Toivottavasti tämä johtuu vain huonoista yöunista ja tsemppaamisyrityksestä Varastossa. Eli olen käyttänyt kaiken energiani siellä. Kotona en ole jaksanut kuin tehdä jotain helppoa evästä ja katsoa, että Vincentillä on kaikki kunnossa. Suihkuunkin olen vääntäytynyt aivan väkisin. Oireet muistuttavat pahasti masennuksen keskivaihetta... Toisaalta uskon todella tilanteen johtuvan tästä jonkin asteisesta työpaikan vaihtoon liittyvästä stressistä ja näyttämistarpeesta, ryhdistäytymisyrityksistä ja jatkuvasta varuillaan olosta. Yritän nyt vkonlopun aikana saada tuon nukkumisasian johonkin kuntoon, edes siihen tavanomaiseen, jolla aikaisemminkin olen pärjäillyt.
Roudausapua löytyikin tälle päivälle – ziitosta kamalan paljon! Tämä on sitten onnekas ihminen. Ei kun lokissa kertoo ongelmista, aina jokin asia ratkeaa. Lokistaniassa kaikki on siis mahdollista ;D Tuosta roudausavusta – en minä muutoin sitä tarvitsisi, mutta oikea käsi ei tahdo kestää kantamista eikä varsinkaan nostamista tietyissä asennoissa. Jos kävisinkin vain kirjastossa, selviäisin mainiosti itse. Mutta kun joutuu ostamaan viikon ruuat itselle ja kissatavarat ja mm. ruuat Vincentille, tilanne onkin vähän toinen. No, tänään uudet kassit (kiitos vielä, kaverit!) pääsevät testaukseen ja rapoa lupaan heti huomiseksi ;D
---------------------------------------
Purrrrrrrrrrrrrrrrrrve, kaverit! Mamiska sitt eile enää antanukkaa fisuu, mutt sain riistaa oikee kunno biiti. Seki on ihan hyvää. Ja mä tiätteks te, goisin viälä päiväpeiton alla, ku mami tuli. Se oli jo duunannu vaiks mitä, ku mä heräsi. Käks. Mä en vaa jaksa herätä siältä, ku siäll on nii hyvä ja lämpöne goisii. No sitt mami taas nukahti. Ei meinannu muistaa päästää mua ees partsill eikä antaa napikoitt illall. Piti joikasta se oikee kunnon joikasull hereill ja sillonki se kälätti jotai, ett ei saa herättää. Hei, kamoon, oli iha aikane ilta! Mamiska on iha sekasi noitte nukkumisie kans. Nyt se kyll lupas jotai korjaa. Tänää se kyll goisiki ihan niin paljo, ett vähä piti jo käydä huamauttaas, ett piänet kissit tarvii niitte aamukalkonit ja napikat, nih! Kyll se sitte nous eikä ollu yhtää pahall pääll. Oudon jäykäst se vaa käveli, tai siis yritti kävellä joteski >o< Tänää hei, mamiskaaaa, hei, ku meet kaupoill, nii mulle jotai heekkumuanaa. Vaiks sitä uutta riistaa kans. Napikoit vissii on viälä, onha?! Tarttee itte pitää hualta, ett mull on viikoks aina kaikkee, mitä tartteeki. Kukaa ei niit hakita sitt, jos mami unohtaa jotaki. Me ollaa sitte vaa ilman. Onneks tuala jäässä, skobessa niinku, on ainaski jauhist ja broiskuu, ett meill on jotai syätävää jömikses. Mamiki osaa ottaa mulle omii biittei niist ja varovast sulatella niitä mikross, nii se on välill tehnykki... ku mä en sitt tykkää en ne on kypsänä tarjoll, vaa sillee sulatettuna niinku. Se on tiätteks tarkkaa hommaa, ku mamiska tekee siit just sellast, ku mä haluun. Kyll se tekee, ku mä oon kilti ja nätist pyytää joikasen.
Täss mä taas pummin mamilt jotai... sen näkee jo silmist ja nenän asennost *virn*. Kliffaa löördaagii jokasell, viättäkää kiva ja rauhalline päivä! Muistakaa pyytää orjilt heekkui kans...
-------------------------------------------
Samoin, viettäkää mukava ja rauhallinen päivä! Muistakaa myös laatia itsellenne herkkuja ;D
Päivän slogan: Kyllä tämä on outo maailma; on vain yksi aurinko, puissa ei kasva pulloja, ihmiset tekevät työtä ja vaikka mitä!
Päivän biisi: Pois meluun ja tuiskeeseen
Luettua: Unikohtausten takia vielä on rippeet tiiliskivestä jäljellä. Lukaisen sen loppuun tuossa aamulla. Helmet tarjoaa 4 varausta ja hyllystä on etsittävä jotakin. Muutama kirja odottelee vielä toimistolaatikoston päälläkin. Kirjavarannon täydentäminen viikoksi on yhtä tärkeää kuin ruuan hankkiminen!
LAADUKASTA LAUANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti