Huh – ns. lepopäivä, joka onkin kyllä tarpeen! Ollut lievää matalalentoa kaikin puolin nämä viimoiset päivät, useammankin asian osalta. Mutta summataampas tähän vähän juttuja kuitenkin, ettei totuus unohtuisi.
Kyllä, Welhotar taitaa pitää Varastosta! Olkapäät eivät ole juilahtaneet lainkaan. Ovat aivan loistokunnossa, jihhaa! Sen sijaan vas. koipi pettelee tullen mennen ja pienet söpöisät jalkani ovat taas patongin oloiset. Asiaa vastaan taistellaan päättävästi Crocseilla, niillä Mary Janeilla, joista tuolla aikaisemmin postasin. Luoja, että ovat kevyet ja ihanat jalassa, tunne kestää koko päivän. Mahtavaa ja suositan! En olisi itsestäni uskonut, mutta näin on ,D
Tuolla eilen kommenttiloorassa oli maininta tuosta, että rinttaisi kerralla paljon verkkorintteriin. No juu, tuota, tavallaan jo nyt teen niin. Osaa asiakirjoista vain ei voi ikäänkuin sillä tavoin jättää lepäämään kun toimitaan tietyssä järjestelmässä... vaikea selittää, kun ei oikein voi kertoa. Eli se ei kertakaikkiaan onnistu. Toki pyrin siihen, että rinttaan pinkan sinne, yhden muun paperin toisaalle, haen ne ja samalla kopieeraan. Tämähän käy! Mutta tämä toistuu useita, useita kertoja päivän aikana. Mutta tuo olkoon toisarvoista. Asian esittäjä muistanee myös, että rintteri voi tiltata ja paperi loppua huomaamatta, koska sitä käyttää niin kovin moni muukin...
Suurin osa työkavereista vaikuttaa mukavilta. Ovat olleet kovin udekkaita ja olenkin vetänyt melkoista showta tuon laastarini ja muun ympärillä, samoin pukeutumiseni eli Welhotar-stylestä en luovu. Lisäksi tietysti ovat olleet kiinnostuneita menneisyydestäni, josta olen joillekin tarjonnut valittuja ja osalle jopa värikkäitä paloja, heh. Pisteitä on ropissut siltäkin alueelta. Viimeksi eilen, kun P:lle värkkäilin erään svedutekstin ,D Hän oli kovin ilokas, että paikkaan on tullut henkilö, joka osaa lukea ja korjata tätä ihmeellistä maamme toista virallista kieltä. Minä kun taas satun pitämään sitä täysin luonnollisena =O. Hänen kanssaan kyllä tulen toimeen, samoin varmasti muidenkin. Kovasti on ollut tervehtijää ja toivottajaa, ovat olleet nimittäin ilman työntekijää jo jonkin aikaa. Päivittäin käydään kyselemässä, viihdynkö varmasti ja tarvitsenko jotakin, onko perehdytyksestä jotakin unohtunut jne. Aika mukavaa, tietysti. Yltiösosiaaliseksi en ole heittäytynyt. Kuitenkin eilen jo ehdin sopivaan väliin aamukaffelle porukoimaan ja heittämään pari juttua, jotka pärskähdyttivät mukavasti jengiä. Eli toimii tuokin. Samoin ohimennen pääsin kuittaamaan eräälle pitsiniskalle. Hän ihmetteli, miksi en ole pyydellyt apuja, onko ollut hankaluuksia. Oli pakko todeta, että hommat oli vain jo tehty eikä niissä nyt kenenkään apuja sen ihmeemmin tarvittu. Ammattilaisuutta jo 30 v. näet ,D
Ylläri oli kuitenkin se, että W:n parhaista parhain ystävä jo nuoruudesta eli S. oli työssä tuolla samassa Varastossa! S:sta ja hänen kuolemastaankin postasin tuolla aiemmin, en laita tähän linkkiä turhaan. Se vain, että tulin työkaverilta kysyneeksi jotakin, että tunsitteko te S:n. No siitähän juttu vasta alkoi, jouduin selvittämään tätä omituista sukutarinaa pitkin ja poikin, kertomaan, mistä tiedän S:n jne. Kerroin kyllä myös, että tätä Varastohommaa hakiessani en edes tullut ajatelleeksi, että S. oli täällä töissä. Tuota, itse asiassa, hän oli meidän osastomme erittäin pidetty ja rakastettu esihenkilö. Suomi on siis aivan liian pieni maa!
Mutta sitten siis normiasioihin. Alikersantti (!!!) Belgarion on ilmoittautunut ja on lomalla, jeeeeeeeeeeeeeeeee! Lupasi lähteä mukaan roudauskierrokselle, samoin tehdä pari asiaa kotosalla sekä syödä minut maantielle. Ok, sopii – kunhan käy täällä näyttäytymässä. Minulla on hänelle myös erittäin paksu upouusi fantasiakirja odottamassa. Eli ahhh, tehdään hyvää ruokaa ja hölötetään. Oikein mukava ajatus!
Ja sitten päivän tärkein postaus – tästä tulee vielä postaus erikseenkin mutta jo tässä vaiheessa:
ANNETAAN POIS KAKSI UPEAA KISSAA!
Toinen on maatiaiskissa ja toisessa kissassa on nk. venäjän sinistä, puhdasverinen ei taida kuitenkaan olla, komeita kuitenkin :-). Kissat ovat nelivuotiaita, väriltään harmaita. Sukupuoleltaan ovat uros ja naaras. Uros on leikattu, naaras ei. Kissojen omistaja on tarvittaessa halukas osallistumaan naaraan leikkauskustannuksiin, kunhan kisut saavat kunnollisen rakastavan kodin. Kissat ovat Helsingissä!
Mikäli asia sinua TODELLA kiinnostaa, laita välittömästi viestiä Welhottarelle polgara.welhotar@gmail.com niin saat nähdäksesi myös kuvan ja omistajan yhteystiedot! Mutta tämä ilmoitus on todellakin siis vain vakavasti asiaan suhtautuville, huom!!!!!
----------------------------------------
Purrrrrrrrrrrrrrrrmenka kaiffat! Hah, kerranki mamiska ajotti kissa-asiat oikeesee paikkaa, ku kaikki kuiteski haluu lukee mun jutska niin ni ne näkee samalla ton. Mamiska sano, ett se itte haluis mun kavruks ton sinise =O Siis hei sinine katti, en oo nähny. Ja niinku on jo puhuttu, mulle ku ei voi ottaa kaiffoi vaiks me molemmat haluttaiski. Pöh! Kiva, Poika on lomalla, se on tulossa, sen Reppu ja iiiiihanat Talvihaisustiflat. Mmmmmmmmmmmmmmmmm. Ja mamiska on luvannu hyvei ruokei ja käydä viälä kaupoill hakees mulle muanaa viikoks. Kuulostaa nyt kyll ihan älde hyvält viikendi alotukselt niinku. Toisaalt se puhu taas jotai siivoomisest, jäks, en tykkää. Ei kiva ollenkas. Mutt mä saan olla Pojan viakus kuiteski ja sitt kaksistee mamin kaa....
Täss mä just pesin vähä itteeni, mutt ku mä kuulin kaameran ääne, mä jäti kaikki siksee ja pisti silmät kii. Ottakoo orja nyt sitt vaa fotoi *virn*. Joo hei, kissipuutoksesta kärsivät, nyt on tein tilaisuus!!! Huamisee >o<
Todella toivon itsekin, että kissat löytävät kodin. Tuo venäjänsininen näyttää niiiiiiin lutusalta ,D
Päivän slogan: Ihminen, jolla ei ole kissaa kotona, on kuin tyhjä kaivo!
Päivän biisi: Take Me Home, Country Roads
Luettua: Reijo Lyijynen – Salkku. No juu, ei mitään ihmeellistä, ei todellakaan. Sekamoista kerrontaa sekavista asioista. Jonkinlaista jännärintynkää luulee olevansa. Vain yökirjapuutokseen, ei muuhun.
LAATUPUOLEISTA LAUVANTAITA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti