Haa - luulin, että perjantai on unohtanut minut, mutta ei kuitenkaan. Omituisinta on se, että tänä aamuna herätessäni olin aivan varma, että on alkuviikko =o Joku tekee päässäni rumia tepposia. Pääsin sentään eilen nukkumaan tosi ajoissa eli ennen klo 20, heräsin parin tunnin päästä, söin iltavälipalaa (!) ja luin kirjani loppuun ja uinuin erittäin syvää unta klo 3.30 asti. Silloin alkoi ensin kangertaa häditys ja Vincentin kalkkunahalutus. No - olihan sitä tullutkin jo uinuttua, joten ehdin hyvinkin syödä aamupalaa, heittää mömmöt, odotella vaikutusta ja aloittaa uuden kirjan. Aamu ON parasta aikaa. Toisaalta, kohtapuoliin olisi tosi kiva mennä uudestaan nukkumaan, mutta sen voi tehdä huomenaamulla.
Yritin eilen saada aikaa, kiireetöntäkin aikaa työarvauskeskuksesta. Eipä onnistunut. On tänään tiettyyn aikaan ensin esiteltävä asia työarvaushoitajalle, joka sitten ehkä mahdollisesti antaa sopivan ajan työarvauslääkärille, joka ei virallisesti ole vielä aloittanut tehtävässään. Huoh! Tunnen tuon työarvaushuoltajan. Hän on tyyppi, jolle voi soittaa vaikka pää kainalossa, vastaus on: "Ei kannata tulla vastaanotolle! Sinähän tiedät miten flunssaa/vatsatautia/pikku vammoja hoidetaan, joten ihan turha tulla tänne." Lopulta hän saattaa antaa ajan jos oikein tomerasti jaksaa vaatia. Itse hän ei useinkaan suostu ottamaan vastaan, vaikka näissä tapauksissa riittäisi ihan terveydenhoitajan todistus sairauspoissaoloista. Siis voihan sitä olla ilman todistusta poissa sen 3 pvää sairauden vuoksi. Minulta tämä taas on varmuuden maksimointia eli pyrin hakemaan todistuksen jopa päivän poissaoloista. Määräaikainen, näet. Ja stadin uuden henkilöstöpolitiikan mukaan pomojen on erityisesti kiinnitettävä huomiota lyhyisiin sairauspoissaoloihin, erityisesti jos ne keskittyvät maanantaihin tai perjantaihin (vrt. krapulapäivät). Mikäli sairauspoissaoloja on vuoden aikana yli 5 (ei mainita montako päivää kestäviä!), joutuu ns. keskusteluun (lue: puhutteluun), jossa käydään läpi henkilön työkyky (lue: oletko juoppo vai hurvitteletko muuten vaan, eikö työ kiinnosta jne) ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Tätä kutsutaan kauniisti jollakin termillä, olikos se nyt ennakoiva työkyvyn ylläpidon arviointi tms. En jaksa tarkistaa. Minä kutsuisin tuota rehellisesti kyyläämiseksi!
Eli en saanut eilen aikaa ja tänään on soitettava tälle arvaushoitajalle - noin vaan tiedoksi Nunnalle ja muillekin koivistani hirveästi kiinnostuneille (hei, onko täällä jo se nilkkavammaisten lokimiitti sovittuna, entäpä löytyykö jalkafetisistejä, täällä olisi yksi mielenkiintoinen tutkimuskohde ,D).
Ja mitä tulee viikonlopun toimiin, aion huomenna nukkua, nukkua, levätä, nukkua. Sunnuntaina ehkä pakko tehdä välillä jotain, mutta huomenna nukun heti, kun vähänkin silmä lurpsahtaa - ihan varmasti! Eikö kuulostakin rätväkältä ja laadukkaalta! Suorastaan hektiseltä meiningiltä...
--------------------------------------
Vautsi, kavrut! Mulla on pitäny tosi kiirettä taas eilen illalla. Mä leikin ensin mamiskan kaa kissatappelusta - mä olin just sillä tuulella. Silmät hehku ja mamma ties heti mitä mä halusin, kunnon nutuutusta ja räimettä, vau! Sitte me leikittiin hiiruloiden heittelyä ja mä heittelin toisen taas jonneki, mist mamma ei jaksanu sitä enää ettii illemmalla. Lupas ettii tänään sitte. Sitt se laitto jotai jauhelihahötskää, mutt ei antanu mulle raakana! Epistä. Mä otin kunnon kissamökötykset ja menin tonne bastun perimmäiseen nurkkaan mököttää. Se laitto ne hötskät uunii ja maisto, ku ne oli valmiita. Mä en ollu kuulevinaankaa, ku se huuteli mua. Sitte se lojuili ja tiskas. No sitte mä arvasi, ett se alko pakata eväitä sinne raksuntienaamispaikkaan. Sill oli jotain riisii ja vihanneksii, mutt mä kuulin, ett se kolisteli sitä uunipeltii, miss ne hötskät oli paistettu. No, noloa tunnustaa, mutt multa alko melkee kuola valua ja pakkoha mun oli lopettaa möks ja lähtee keittiöö tsiigaa, saisinks mä mitää! Mamiska oli oikeesti pakkinu jo ne hömpselöt laatikkoonsa, mutt se oli jättäny mulle-mulle-mulle kuiteski puolikkaan semmosest isosta oisko se nyt piffi tai semmone tai mureke tai joku. Sitte se vielä leikkeli sen sopivast kissasyötävän kokoseks ja anto mulle lautaselta keittiössä..........njammmmmmmmmmmmmmmmm. Oli se kyllä heekkuva. Vaiks mä kuulin sitte myöhemmi, ett mamma oli laittanu joukkoo sienii. Mä en tiijä mitä ne on, mutt mä ihmettelen, mite se itte on onnistunu ne saamaa kiinni ja tappaan. So what - oli se aikastas kiltti mulle eilen taas. Ja sitte se kysy, ett haluunks mä viekkuu nukkuu. Noups, mä nukun tai vahdin ja hiippailen partsilla öisin ainakin vielä. Mä lupasin, ett sitt talvella mä voin tulla vahtii sitä sen sänkyy, ettei kukaa vaiks hyökkää tai pure sitä! Nih! Must tulee mamman vahtikissa. Mä jo harjottelen ovella...
Tsiigatkaa, hei, aika kliffa pila! Ensin mä vähän loukkaannui, mutt sitte mä hokasi, ett oikeestaa tää on aika magee! Mä taidan pyytää, ett jos mamma taas täss leipois jotain, vois tehä kissannäköstä kaa. Mutt se tekee usein muffareita ja niist ei kai kauheen helposti saa kissan näkösii!
Tosi nastaa viikonloppuu kaikille - olkaa kissoiksi siellä!!!
-------------------------------------------
Asiasta taas kuudenteen. Tuu2 ansiokkaasti tunnisti eilisen sloganin lainauksen - ja toivottavasti et kuitenkaan kuukkeloinut, ethän? Se on kilpailun hengen vastaista ja sisältää runsaasti ikäviä rankaisutoimenpiteitä.
Päivän slogan: En todellakaan haluaisi seurustella miehen kanssa, joka haluaisi seurustella kaltaiseni naisen kanssa!
Päivän biisi: Friday On My Mind
Illalla loppuun luettu kirja: Peter Robinson - Pinnalla ja kätkössä
Päivän testin piti tulla tähän, mutta sehän heitti koko sivuston jostain syystä ihan viturallallallalei, joten otin pois. Palataan asiaan ;D
JA LOPULTAKIN - PAREMPAA VIIKONLOPPUA LOKISTANIAN VÄELLE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti