Eipä tunnu olevan laitaa taas säryille, kivuille eikä työn teettämiselle Varastolla, pirulauta. Eilen tuntui olevan ensin normiperjantai eli töitä kyllä, muttei nyt hirveää haipakkaa. Kunnes puoliltapäivin selvisi, että parikin hyyppää aikoo lomailla ja kantoivat tavaraa pöydälleni pinoittain. Ei hyvä, en pysty tekemään kuin yhden asian kerrallansa. Tuli kiire, hemmetinmoinen kiire. Viimeiset korjaukset ja tärkeimmät rojut hra A:lle juuri lähtiessä – murputin ja puhuin rumia itsekseni... Tästä tulee taas sanomista. Lisäksi sinne nyt jäi keskeneräiseksi ensi viikon kiireellisiä, jotka täytyy saada valmiiksi heti ma-aamuna. Hrh, edes pissille ei iltapäivällä ehtinyt – uskokaa pois.
Tästä sitten seurasikin se, että koska jouduin ravaamaan käytävätulostimilla (kahdella, molemmat eri puolilla käytäviä), vasen koipeni alkoi osoittaa hauskoja kurpitsoimisen merkkejä eli turvota ja särkeä oikein täpöllä. Eihhh. Onneksi edes tänään saa lepuuttaa, tai oikeastaan onkin pakko. Pahinta ovat juuri nämä lyhyet kävelykeikat vähän väliä johonkin. Pitäisi muistaa ja pystyä asettelemaan koipensa eli askelensa aina täsmällisen kohtisuoraan ja olla kääntymättä nilkkojen varassa tms. Tiedän, tämä kuulostaa tosi hullulta, mutta näin se nyt vaan on. Jos astun harhaan, nuljautan vinosti nilkkaani tai askel menee tietyllä tavalla vinoon, seurauksena on äkillisiä viiltelyjä, puikotusta ja myöhemmin lisäkipuja ja turvotusta. Eikä minua silti mikään vaivaa! Korvien välissä hauskasti koko juttu... argh.
Sen jälkeen sitten melkoinen iltapäivän jatke eli roudausreissu kirjastoon ja kaupoille. Kirjastoon vein kasan palautuksia sekä noudin jokusen tulleen opuksen. Sieltä lähtiessä alkoi jo vetää jaksuja aivan loppuun. En olisi millään jaksanut, mutta kun oli pakko. Sorry Toveritar T. En todellakaan ollut parhaimmillani juttelemaan mukavia, yritin vain selvitä hengissä koko hommasta...
Ruokakaupoista sain kuitenkin kaiken haluamani ja tarvitsemani sekä vielä vähän lisääkin eli tarjonta oli kohtuullista, jopa vihannekset olivat suht. ok :O Mutta se määrä; täytyy tietysti muistaa, että siinä on mukana koko viikon ruuat eli myös eväkset sekä Belgalle lounas ja vähän jömmamuonaa. Lisäksi Vinskille koko sarja, mukana tällä kertaa taas iso pussi raksuja ja muuta mukavaa. Ei ihme, että kassit olivat hädin tuskin liikuteltavissa taksoon. Onneksi oli kivatakso, avuliaskin, joka kantoi kassit autoon sekä kotona rappuun asti – kiittelinkin kaveria. Osaan minä ihan totta olla kiva(kin) ihminen!
Kotona, hyväinen aika! Sain vielä purettua kassit ja tavarat paikoillensa. Sitten iski aivan armoton jäykistys, jumalattomat kivut sekä hirmuinen nälkä. Ei muuta kuin apetta kehiin ja päälle vaffat kaffet kera keksien, toivuttihan se vähäsen. Tekemistä kuitenkin vielä riitti. Ostin lohen, pienen. Se piti fileerata - toinen puoli syödään tänään Belgan kanssa, toinen meni pakkaseen odottamaan. Roippeista keitin uppevan kalaliemen seljankaa varten, pakkaseen sekin jömmaan sopivaa tilaisuutta varten. Kun vielä tiskasin, kelli näytti melkein 19.00. Siis minä tiedän, että olen hidas, mutta ajatelkaas nyt vähän. Tuohon asti siis puudutin itseäni tekemällä kaikkea oikeasti tarpeellista! Sitten uskalsin jo heittäytyä soffalle lukemaan. Seurauksena olikin taas järjetön jäykistely ja kivuskelu heti, kun nostin persaumukseni ylös aikomuksena mennä tupakalle tms.
Aikaisin unikin yllätti eli olen oikeasti rättipoikki. Tämä taas ilmenee mm. siinä, että heräsin klo 00.45 täysin pirtsakkana enkä saanut heti uusiounta. Särki vaan niin kovaa, että oli pakko nousta. Ei hyvä eikä kiva. Lueskelin päivityksiä ja aloitin tämän typerän päivityksen kirjoittamista. Sitten uudestaan petiin lukemaan ja kohta uusiouneen. Tuohon aikaan kun ei kehtaa kaffellekaan taas ruveta.
No niin, hereillä taas. Sain uudestaan unta, yhteensä melkein 6 h. Jee, ei ihan enkka, mutta melkein. Eli hyvin uinuttu. Särky herätessä oli kyllä stnallista; selkää, koipia ja oikeaa kättä juili aivan mahdottomasti. Nyt on kaffet ja leivät riivitty ja mömelöt nautittu. Lievää vaikutusta havaittavissa, koska pystyn taas kirjoittamaan ainakin hetken aikaa.
Eipä ole ihmeellinen rapo tämäkään, pirulauta. En vaan jaksa keksiä mitään kivaa tänään. Onneksi on ns. vapaa lauvantai eli Belga on tulossa syömään eikä ole pakko tehdä mitään (paitsi pyykätä...).
Parempaa päivää muille – riipikää tekin mömelönne kiltisti :D
POLKA – HÄN, JOTA SÄRKEE KAIKKI ELÄMÄNSÄ PÄIVÄT!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti