Auts! Auts-auts... koipia särkee niin, että en pääse kävelemään. Sen siitä saa, kun pystyttelee kaikenmaailman kirjahyllyköitä, prle. Kerrottava on kuitenkin, että hyllyt ovat paikallansa, samoin kirjat! Kerrankin *ristikää sormenne* on TYHJÄÄ hyllyissä, siis ainakin vähän. Aika vähän kylläkin, hetkeksi aikaa. Kunhan saan nuo pari pinoa pois pöydältä.
Eli eilinen meni melkein työpäivän mittaisena hyllyjen pystytykseen sekä kirjojen asetteluun. Onneksi on Belga olemassa, ei noiden kanssa yksin olisi mitenkään pärjännyt. En siis ainakaan minä. Sen verran hankalaa oli saada kaikki sopimaan kohdallensa, koska tikkaita oli vähän useampaa lajia ,D Mutta nyt on kiva, kaikki hyllyvälit ovat erilaisia, pershoonallisesti sano. Ja ovat myös tukevasti pystyssä. Minä sen sijaan en ole. Eilinen seisoskelu, avitus, kurkottelu, vääntö, kääntö ja kaikki muu sekä lopuksi jalan pettäminen ja rojahdus lattialle tekivät sen, että nyt koipia särkee niin tuhottomasti, että itku on tulla. Täytyy mennä lepuuttamaan ihan kohta.
Olen nukkunutkin äärimmäisen huonosti kipujen takia. Aamumömelöt eivät juuri auttaneet asiaa, ehkä lepo sitten parempi. Seinistä kiinni pidellen ja varovasti askeltaen uskaltaa jotakin välillä tehdä. Koneella olen istuskellut pieniä hetkiä kerrallansa, sen verran, että kolme kirjoitusta sain framille. Niistäkin saan jo olla tyytyväinen. Ähh, ketuttaa! Mutta ne hyllyt nyt ON kuitenkin pystytetty.
Ruokataukokin pidettiin ihan asiallisesti. Belgan toiveesta laadin mahdottoman hyvää kalawokkia, lähes täydellisen onnistunut koostomus kaikkinensa. Njam! Jälkkärinä oli kookospalloja ja jädelöä joillekin ,D Kaffeta tietty myös, eihän sitä muuten... Apetta jäi vielä täksikin päiväksi. Evästä on kuitenkin laadittava huomiseksi.
Muutakin puuhaa pitäisi eli imureeraus olisi poikaa. Täällä on melkoinen sotku eilisen jäljiltä, kaikenlaista pientä nöhröä sun muuta. Pakkoruiskuun on mentävä eli hivukset pestävä. Ehkä vielä pyykättäväkin. Juu, laiska töitään luettelee, mutta kun juuri tänään ei pystyisi eikä jaksaisi yhtään mitään. On vaan pakko yrittää. Ehkä sitten toisen mömelökierroksen jälkeen.
Laittaisin mieluusti kuvatkin hyllyistä, mutta kaamera tilttailee taas. En ole saanut toimeksi edes uuden halpiskameran hankintaa. Myönnetään, olen saamaton. Mutta kun minä tarvitsisin vapaata sitäkin varten! Tarvitsisin vapaata myös montaa muuta asiaa varten, jotka ovat ”pakko hoitaa / pakko hankkia” –listalla. Eikä sitä vapaata tai lomaa ole tiedossa kuin vasta elokuussa. Hmph. Ehkä minä sitten vaan odotan.
Mutta nyt menen velttoilemaan sänkyyn kirjan kanssa ja nostan jalat ylös. Toivokaa nyt, että tämä särky tästä tokenee. Jollei, se on lekurimiitin paikka huomenissa, enkä minä ole asiasta ollenkaan innostunut.
POLKA – TUO VAMMU, JOKA TÄNÄÄN ON TAVALLISTA VAMMUMPI!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti