nämä hemmetin söndaagit ovat itse paholaisen keksintöjä. On ahittanut eilisillasta lähtien. Nukkumisesta ei millään tullut mitään. Nukuin vajaat pari tuntia kunnolla. Sen jälkeen heräsin jatkuvasti, vähän väliä - sattui, kolotti, särki, vitutti. Kävin hakemassa lisämömelöitä, joilla taas mentiin puoli tuntia. Ei jumankauta tämä ole ihmisen elämää! Ja tästä pitäisi vielä huomenna töihin ja heti aamusta omisarviksen vastaanotille...
Pakko yrittää puhua itselleen lisälääkitystä. Ei tässä oikeasti jaksa. Toivottavasti arvis nyt lupauksensa mukaisesti edes kirjoittaa ne B-todistukset, joita olisi tarvis. Tarvitsen siis osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemiseen (ja tämä oli siis hänen ehdotuksensa, omasta mielestäni en kykene töihin - mutta jääköön se asia tulevaisuuden hoitoon) toisen todistuksen, toisen ihan muuhun juttuun. Siitä sitten myöhemmin, jos se aktualisoituu lainkaan. Katsomma asiaa.
Lisäksi pitäisi varmaan ryhtyä toimiin apuvälineasioissa. Tarvitsisin oikeasti yhtä ja toista, mutta... miten sekin voi olla niin vaikeaa ja hankalaa. Ehkä nyt, kun on tuo ns. oikea diagnoosi (eli ei pelkkä fibro) on mahdollista, että minut otettaisiin edes jossakin vakavasti. Se vaan on semmoista, että meikäläinen on n. 5 - 6 vuoden aikana aika kätevästi nitistetty "korvien välissä vain vikaa" -tilanteeseen, että todella onkin jo vikaa! Tarkoitan siis sitä, että mihinkään ei ole suhtauduttu vakavasti. Ei edes siihen, että oik. olkapäässä on hermopinne - käsi ei nouse yli 90 asteen ja taakse se ei taivu kuin vyötärölle vähän. Eli käytännön kotihommissakin on hankaluuksia tehdä monia asioita. Koska nilkat ovat pashana (nivelrikko, akillesjänteen rappeuma sekä spinaalistenoosi, joka vaikuttaa myös koipiin), en pysty varpistamaan enkä nousemaan tuolille tai keittiötikkaille(kaan). Tarvitsisin yhtä ja toista apuvälinettä ihan oikeasti, yläkaapit esim. ovat tyhjillänsä ja kaikki on sullottu alas. En minä pääse tuonne ylös mitenkään, en minä saa sieltä mitään otettua enkä vietyä. Perkele, että ketuttaa tämä oma saamattomuuskin! Tai ei se eniten - eniten vituttaa se, että jotkut eivät vieläkään usko siihen. Siihen, että en vain pysty! Ei se ole kuulkaas haluista kiinni. Olisin äärimmäisen mielelläni terve, no ainakin fyysisesti. Hulluhan minä olen ollut aina...
No, se taas vali-vali-valituksista. En minä tänään muuhun kykene. Väsytän ja rääkkään itseäni siivoskelemalla, kissankarvoja ja pölyä on joka paikassa. Jotain muonaakin pitäisi vääntää ja evästä huomiseksi. Ei se arvis sairista kuitenkaan kirjoita. Jos ette ole vielä selvillä, Arvaustalo rahastaa kätevästi työantajia työterveyshuollosta! Perkele molemmille... Olenpas minä pahalla tuulella. Menen odottamaan, että codet alkavat vaikuttaa.
POLKA - TUO AINAINEN VALITTAJA JA VÄNISIJÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti