Tuli taas mieleen jatko- ja täydennyskoulutuskin, kuten aina syksyllä. Jotkut asiat kiinnostaisivat täpöllä, mutta kun ei taaskaan voi! Jos kurssit ovat viikolla arki-iltana, menisi aina kaksi asiointimatkaa viikossa eli 8 - 10 kpl kuukaudessa. Hmph. Sitä jäisikin sitten ihan 8 - 10 matkaa muuhun tarkoitukseen eli juuri kaupassa käyntiin tai muuhun hupitukseen (!). Tai jos vaikka haluaisi käydä ihan oikeasti jossakin?! Onneksi sosiaalinen elämäni on täysin olematonta, muuten olisin tosi kusessa. Prle, en muuta sano. Eli nämä ovat poissuletud. Viikonloppukurssit ovat melkein yhtä ongelmallisia; joko ne maksavat hurjasti tai sitten matkoja menee taas niihinkin ihan liikaa. Pelkkää *ainoastaan ja vaan* etäopiskelua taas ei ole juuri niistä aiheista, jotka eniten kiinnostaisivat! Tiedoksi asiaa ihmetteleville, että Tsadi myöntää kuljetustukea sen minimin eli 19 asiointi- eli vapaa-ajan matkaa / kk, tarkoittaa siis 9 meno-paluureissua. Sen voi kuulkaas käyttää ihan mihin hyvänsä muuhun, muttei lekuri- tms. käynteihin. Eli voipi valita, käykö ruokakaupassa, kirjastossa, atteekissa, hurvitteleeko shosiaalishesti, käykö jossain tapahtumassa tms. Eli valinnanvaraa on. Tosin jos aikoo syödä, on parasta käyttää 4 – 5 reissua kauppa-asioihin... Miettikää te, jotka bussilla tai muilla julkisilla tahi omalla autolla, fillarilla, jalkaisin tms. kuljette: Montako matkaa muualle kuin koti-työ-koti te kuukaudessa teette? Miettikää ihan oikeasti, selviättekö 9 reissulla? Kototehtävä viikonlopuksi ope-Polkalta.
Upo kävi eilen keskustelemassa, just... ei sen ihmeempää, oikeastaan. Kyseli vointia ja ihmetteli, kun omisarvis ei sitten ole vieläkään soittanut. Molemmat kuvittelimme, että leidi soittaa justkohtapian. Ei kai sitten, voihan hänellä olla omanlaisensa toimistopäiväkin. Ei siinä mitään. Upo oli kuitenkin ihan myönteinen asian suhteen, jopa positiivinen. Esimerkkejä on nimittäin osastolla eli se on ainakin parille henkilölle ollut vain hyväksi kaikinpuolin. Toki he ovat osa-aikaeläkkeellä, eivät osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Käytännössä kuitenkin sama asia eli ovat töissä 50/50 tai 60/40 ja kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä sekä työtuloksiin että sovittuihin vapaisiin! Jesh, minä kans!!!
Oli omisarvis saanut kuitenkin kasaan jonkinlaisen (osin virheellisin tiedoin) työkykyarvion. Muutama asia siitä pitää oikeasti korjata eli täytyy tänään laittaa meiliä asiasta. Sen perusteella hän vasta laatii varsinaisen B-lausunnon, johon tulee sitten mukaan Huussin paperit myös *wirn*. Siinäpä varsinainen soppa, sanon minä. Mutta hyvä näinkin, en uskalla olla edes tyytyväinen saati ilokas. Korjaan nuo hänen mokansa tai ymmärrysvirheensä ja katsotaan sitten taas. Hän lupasi myös B-lausunnon mahd. korjattavaksi ja ainakin nähtäväksi minulle, kun se on valmis. Että näin sekin asia sitten pikkisen taas etenee.
Josta päästäänkin ketterästi kirjoihin. Upo kun kyseli siitäkin, mitä minä teeskentelen kotosalla jne. No, toki kerroin, hyvin välttelevästi... Sitten juteltiin kirjallisuudesta, arvosteluista, lukutekniikasta sun muusta. Tästä hyvin huteraa aasinsiltaa sitten kaikille lapsenmielisille (sekä lapsille ja nuorille, toki!) syksyn kirjalista, joka ei tietenkään ole taaskaan täysin kattava. Mutta hyvä tästä on vakoilla, mitä on tulossa. Täytyy tunnustaa, että kyllä minä mieluusti luen välillä nuorisokirjojakin ja selaan lastenkirjoja! Ei olisi pahaksi kenellekään aikuiselle, minun mielestäni. Tosin osa nuortenkirjoista on nykyisin silkkaa soopaa eli tv-sarjoista uloskirjoitettuja muka-kirjoja, joita en kyllä suosittelisi kenellekään. Kirja kirjana jne. Mutta - jokaisella on omat mieltymyksensä, pääasia on lukeminen! :D
Ja tässä ehkä sitten Mr Mieltymys :)
Onneksi on viikon viimeinen työpäivä. Eilinen oli taas aamusta hyvin hektinen. Hankalia asioita, epämääräisiä juttuja. Yhtäkkiä tilanne rauhoittui ja sain vähän huokaista. Omituista, mutta kummallista! Tällaista se on aina eli kaikki haluavat omansa juuri samaan aikaan pois käsistään ja minähän teen. Haluan itsekin isot pinot pois ja teen sitten hommia ihan täpöllä. Vähempikin riittäisi, mutta en mieluusti jätä mitään lojumaan pöydälle lähtiessäni. Tänne jää kuitenkin vielä muutama henkilö, jotka osaavat tuoda omat roippeensa pöydälleni heti lähdettyäni. Joka aamu on jotakin odottamassa, niin jäi sinne pari pinoa nytkin. Ei se kyllä haittaakaan, siitä on hyvä aloittaa aamulla. Minä olen oikeasti parhaimmillani siinä klo 7 jälkeen eli heti töihin tultuani. Mömelöt vaikuttavat vielä jkv, vatsa ei ole liian täynnä, mutta ei ole nälkäkään, pahin unetus on ehtinyt hävitä jne. Siihen kun vielä keittelen kaffet ennen klo 8, jaksaakin ropottaa täysillä ruokikseen asti. Sen jälkeen alkaa vasta väsyttää. Pahin väsy ajoittuu klo 13 tuntumaan, silloin oikeasti nukuttaa.
Tänään pitäisi jaksaa vielä ropotella täysi päivä tai vähän alle oikeastaan. Noutotakso tulee klo 14.30 eli kirjastolle, atteekkiin hakemaan kaikki repsut tyhjiksi sekä vihannestsioskille ja ruokakaupoille. Lista on taas odottamattoman pitkä. Syynä siihen se, että viime perstaina oli pakko jättää osa varmuusvarastoa ostamatta kissatavaroiden takia. Nyt täytyy ostaa kaffetta, näkkäriä ja yhtä sun toista kaapeista uupuvaa taravaa. Sitten monen väskyn kanssa pitää raahautua odottamaan taksoa. Taas minua pelottaa tuo raijjaaminen. Toivoisin jo olevani takaisin kotona... muonat ja muut härpäkkeet aseteltuna paikoillensa, nassu pestynä ja täysi kaffemuki nenän edessä! Onneksi viikonlopun ruokalista on jo suunniteltu eli Belgalle tarjolla pizzaa tai piirasta, miten hän itse haluaa. Lisäksi saladoa ja keksikakkua. Pitäisi riittää, nälkäiselle opiskelijallekin.
Hmph, ilta meni taas yllättäen nettaillessa. Sain The Tehtävän eräältä osaston leidiltä, hänelle on etsittävä kengät netistä. Aivan tietyn väriset ja näköiset. Kyllähän minä, toki. Löysin kahdet varsin veikeät, meillä on aika samanlainen, vähän erikoinen maku... Tosin hänellä on rahaa ja varaa teettää vaatteensa. Kenkien ei ole niin väliä, koska nämä tulevat vain yhteen tilaisuuteen. *köh* No, esittelen ne hänelle ja jos tulee iiPei-ostoksena, lupasin vielä käyttää omaa tiliäni. Eiköhän tuolla palkalla ja asemalla jo makseta takaisinkin, palkkiotakin tarjosi – kieltäydyin! Aion lunastaa sen sijaan jonkin lupauksen, juomaa tahi ruokaa. Se on aina parempi kuin silkka raha! *kiero lurvana*
Loppuillan ja koneen tilttailuvälit kulutin lukien hillittömiä sarjispläjäyksiä, jotka tipahtivat taannoin luukusta. Ziitosta vaan syntymäkaupunkiini! *kikattelee itseksensä* Asiaa – lääkkeet! Sen lisäksi kaffetta ja odottamaan, että pystyy pukeutumaan ja lähtemään ansaitsemaan sen vastikkeen tekemästään ”työ”suorituksesta.
NIIN MAAN PERUSTEELLISTA PERSTAITA KAIKILLE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti