TAVANOMAISTA VEEMÄISEMPI AAMU!

 

Tämä on vaihteeksi *ai miten niin* sellainen aamu, jota ei kellekään toivoisi. Ketuttaa, särkee, ahittaa ja kaikkea muutakin tavanomaista. Väsyttää. Raivottaakin. Hmph. Ihan pikkujutut vaan, mm. kissankuset taas huonekumipuun juurelle ja puolet mullasta lattialle. Onko se stanan katti sokea, kun vieressä on putsi laatikko ja käyttämättömät purut? Aijjumankauta, katti viihtyy siis basessa. Luulen, että nyt saa viihtyä hyvinkin pitkään. Taidan ottaa yhteyttä HeSyyn, en jaksa enää! Menee hermo. Tai joltakin henki. Tiedän, olen nyt tosi ikävä ihminen – toivon, että yrittäisitte edes ymmärtää tätä; useamman kerran viikossa pyörii pesukone kuspyykkiä, vaikka Vinskiä taatusti hoidetaan paremmin kuin ikinä! Nih.

 

Varastolla normityöt alkoivat. Upo kyseli jo, milloin lomani pidän. Pyysin, että palattaisiin asiaan loppukuusta. En puhunut vielä mitään edes omisarviksesta, tarkistin vain, että kaikki anomukset sun muut oli viety oikein kirjoihin. Oli. Työkaverin sairasloma jatkuu (siis hänen, joka kärsii suht samoista vaivoista kuin meikäläinenkin, poisluettuna koipivammat), kävi eilen kääntymässä ja oli muuten tosi kipeän näköinen! Auts, ei ole kivaa muillakaan meillä.

 

Toinen työkaveri taas kärsii myös unettomuudesta, hän oli nukkunut 2 h edellisyönä. Minä ehkä ihan pikkuisen enemmän. Aika repoina siinä käytiin tupakalla ja toivottiin, että pääsisimme äkkiä kotoon. Ei edes nukkumaan, koska sitä ei uskalla illemmalla tehdä, mutta lepäämään. Silmät kirvelivät jo aamusta eikä oikein nähnytkään kunnolla. Väsy teettää muutakin outoja, unohdin uudesta jakelulistasta yhden uuden osaston työntekijän kokonaan pois – hän oli ensin pitkään sairiksella ja sitten lomalla, joten ei ihme... Noloa vaan. Yritin vedellä kofeiinia, mutta siitähän tuli vaan pahempi olo, yäks.

 

Voi kun saisi edes nukkua kunnolla. Voi kun pystyisi kävelemään kivutta. Ei olisi paljon pyydetty, mutta kun sitäkään ei annetta. Harvinaisen katkero tilitys tänään joka asiasta. Lisäksi huomasin Hörhön kusettaneen minua yhdessä jutussa. Siihen tulen palaamaan myöhemmin. Hän vastaa taatusti asiasta, kun otan sen puheeksi! Prle noita miesten typeryyksiä. Luulevat olevansa kovastikin fiksuja, mutta sitten kämähtävät jostakin pikkujutusta. Hah.

 

Juu-ei, ei minulla todellakaan ole teille yhtään mitään järkevää rapottavaa tai kerrottavaa maailmanpolitiikan nykytilanteesta, laskusuhdanteesta tms. Sen sijaan mömelöistä ja varsinkin niistä, joita haluaisin juuri NYT, voisin keskustella jonkun kanssa loputtomiin. Samoin pitkästä lomasta ja / tai eläkkeestä. Eli samat vanhat jutut – kunhan käyn märisemässä taas. Nyt menoksi, kaffetta ja niitä prleen mömelöitä ja vähän hemmetin äkkiä. Muuten hyydyn taas kokonaan.

 

 

 

 

 

KATKERO-POLKA, HÄN JOKA MÄRISI LÄHES KAIKKI ELÄMÄNSÄ PÄIVÄT!