Jesh, se on tehty taas. Yksi työviikko lähes lusittu, pitkä ja pissinen semmoinen. Toivon muuten, että kukaan tätä lukevista työttömistä ei pane pahakseen (panna mainittu!) jatkuvaa työmärinää. Se johtuu lähes pelkästään siitä, että meikäläinen on oikeasti kipeä-sairas eikä pysty kunnolla mihinkään... Tämä ei siis ole tarkoitettu kenellekään v*ttuiluksi. Varastolla eräs kaveri kuuli, kun sanoin, että ”joutuu” käymään töissä. Hänen mielestään "saa" (saada mainittu!). Lopulta oli pakko parilla sanalla mainita, mikä vaivaa – kaveri meni vähän hiljaisemmaksi. Ymmärrän kyllä hyvin, lähes ikäiseni kaveri, joka oli pitkään työttömänä ja nyt on sijaisena meillä. No – joka tapauksessa on perstai!
Eilinen meni taas Varastolla ihan kuulkaas normitöissä. Niitä alkaa siis jo kertyä. Sain kuitenkin vielä aamusella kirjoitettua pari juttua, mutta illalla sivusto oudosti tökki enkä saanut niitä esille oikealla konseptilla. Jätin ne makaamaan jömmaan. Toivoisin kovasti, että ehtisin vielä tänäänkin kirjoittaa jotakin, saisi loputkin rästit jo melkein pois tuolta makoilemasta.
Josta sopivasti kirja-asioihin: Äijälle kiitokset kirjasta, odotan kiihkoisasti sen lukemista. Maltoin jopa eilen olla selaamatta sitä :D Ehkäpä tänä iltana sitten, ainakin viimeistään viikonlopun aikana! Lisäksi posti toi yhden uutuuden syksyn tarjonnasta, hmmm. Tuota, siitäkin myöhemmin. Kirjastossa odottaa vähän yli yksi kädellinen kirjoja. Aika kehnoa on tarjonta vielä tässä vaiheessa, mutta odottakaas kuukausi tahi pari. Silloin on kirjoja paikat tulvillaan sekä kotona että kirjaston varauksissa. Minä tiedän tämän jo etukäteen. OK, myönnän kyllä myös nauttivani siitä, että pinoja on yltympäriinsä. Ei tarvita mitään sisustusefektejä *jaksaa edelleen huutonauraa*.
Muuta tänään? Apteekissa on ihan pakko käydä, samoin tietty ruokakaupoilla. Enkä minä edelleenkään keksi mitään kivaa ja vähän erilaista syötävää. Tuntuu, että kaikki on taas käyty läpi. Tofustakaan ei oikein mitään viitsisi laittaa, kun Belgalla oli juuri tofupaistosviikko :D Jospas tekisi soija- tai kasvispiffejä, niitä en olekaan väkertänyt pitkään aikaan. Ei kehnompi ajatus ollenkanas. Jos niitä tekisi ison pellillisen, niistä jäisi viikolle myös kunnon eväksiin materiaalia. Just, tämä harkintaan. Muuten on taas ihan hemmetisti ostettavaa, kaikenlaista. Monet tarpeet ovat taas loppuneet tai lähes lopussa, käks. Raahaamista tulee taatusti sen kolmen kassin verran. Toivoa vain sopii, että taksokuski on avulias kivahemmo eikä mikään torpso.
Illalla ajattelin nauttia elämästä. Syödä jotakin kivaa, keittää vaffat kaffet, heittäytyä sänkyyn parhaan valitsemani kirjan kanssa ja valvoa juuri niin myöhään kuin sattuu huvittamaan. Mikäli ei siis muusta muuta johdu. Toivottavasti ei. Minä en edelleenkään kaipaa muuta kuin lepoa, rauhaa ja kaffetta... Hyvin vähään tyytyväinen olen nykyisin. *vaatimatoinen irw*
Suorastaan niin tyytyväinen, että olen notkea kuin heinäseiväs ja lähdenkin heittämään mömelöt kitusiini, että pärjäisi vielä tämän päivän. Ja kaffetta kans kera kärtsätyn leivän. Kyllä tuo annos jo naisen tieltä pois pitää, eikö?
MUKAVAMPAA PERSTAITA MUILLE – POLKA VALMISTAUTUU ILTAPÄIVÄÄN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti