jos odottaa jotakin mukavaa tai positiivista sanottavaa! Tämä ei ole uhkaus, tämä on vain selkeä varoitus kaikille positiivisille, mukavaa elämää viettäville ihmisille. Ainakin niille, joilla on lämmin koti, jossa saa viettää aikaansa.
Varastolla – no, arvaatte kai – sama pelihän se jatkuu. Lomitettu oli, mutta kehnosti. Siitä oli käyty jo keskusteluakin, kuulin. No, minä kuitenkin olen tästä lähtien helmikuun alkuun asti lomalla joka viikko to – pe ja se siitä. Oli niin hemmetisti hommia, että en ehtinyt hoitaa ainuttakaan asiallista asiaa. Taksot olivat myöhässä mennen-tullen eli tulipa vietettyä raikkaassa ulkoilmassa (→ lue saatanallisessa tuulessa, viimassa ja kylmässä) tunti yhteensä. Reippailua, sano.
Kun sitten rantauduin kotoon, täällä oli kylmempi kuin Varastolla ja se on jo paljon se. Apehdin ja menin peittojen alle lämmittelemään. Ei helvetissä, kolme paitaa, kahdet sukat ja pitkikset. Silti palelee! Pakko soittaa huoltoyhtiöön.... ja hyvällä onnella ne tulevat jonakin aurinkoisena päivänä. Sellaisena, kun aurinko himppasen lämmittää ja lukemat ovat hetken siedettävät. Minä en jaksa tätäkään. Kun särkee, kylmä vain pahentaa asiaa.
Tuossa illalla mietin, miten voisi oikein ilmaista sen, miltä se tuntuu. Että kun koipia särkee ja sattuu jokaisella askeleella kovin monesta eri kohdasta. Aivan helvetisti siis. Ja montako askelta sitä keskimäärin päivässä tulee otettua, montako eri vihlaisua ja perussärkyä sitä oikein tunteekaan? Lisäksi tietysti normaalit selkäkivut, joita ei myöskään pysty kuvailemaan. Mahdoton ilmeisesti kertoa ja siten myös ymmärtää. Aivan, näinhän se on! Tai sitten minä tietysti vain kuvittelen ja riivin huvikseni erilaisia mömelöitä, jotka auttavat vain vähän tai eivät juuri ollenkaan. Perkele, että on ihminen saatu kehnoon jamaan. Mitä pahaa minä olen muka tehnyt? TÄH?
Samanlaista tämä näkyy vaan olevan jatkuvasti. Korkeintaan 4 h unta, niistä 1.5 – 2.5 h jonkinlaista vähän kunnollista unta muistuttavaa, loput horrosta ja heräilyä. Tajuttomuus olisi ainoa ratkaisu, sitä ei saa aikaan kuin ehkä viinalla. Pitäisikö vetää kerran-pari viikossa itsensä kunnon koomaan, että kivut häipyisivät ja saisi edes unta? Minä vaan kysyn?
Aivan, olen harvinaisen ja vilpittömän räyhäkäs tänään(kin). Minua ei kannata puhutella, olen huonolla tuulella. Omasta mielestäni syystä kyllä. Olkaa te toista mieltä, jos huvittaa. Nyt kirjoitan tätä ulkotakki päällä, sormet ovat jäässä. Mietin, hakisinko vielä kämmykät. Hrrrrh. Entäs sitten, kun tulee oikea pakkanen? Only solution is revolution!
POLKA – IHMINEN, JOTA ET HALUA TUNTEA LÄHEMMIN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti