eli en saa aikaiseksi mitään järkevää. Nukuskelen lyhyitä tai vähän pidempiä unia pitkin vuorokautta. Yöunet ovat taas lähes täysin kateissa eli kissoissa. Lisäksi onnistuin tosiaan eilen tipahtamaan sängystä noustessa lattialle ja nyt särkee taas erittäin mielenkiintoisella tavalla nuita aikaisempia vammoja, jotka olivat juuri paranemassa. Lisäksi toinen nilkka nuljahti jotenkin veikeästi, samoin polvi, joten vammoja lisää. Ei perkele, on meikäläisellä tosiaan tuota tuuria!
Sain sentään vietyä eilen edes roskat, jotta pääsen taas kertomaan tarjonnasta. Olisi ollut kirjahylly (Ikean, muistaakseni), sellainen musta, jossa on rautalankapitimet hyllyille. Ei näyttänyt vammautuneelta sekään. Lisäksi oli ilmanpuhdistin – siitä ei voinut tietää, toimisiko se. Ja iso säkki, jota en kehdannut jäädä inventoimaan, kun muutakin porukkaa rynnisti juuri sisään. Se hyvä puoli siinä on, että pitää nuo katin tuotokset kiikuttaa päivittäin pois, että näkee tuon tarjonnan aina tuoreeltaan ;D
Tänään tarjolla kapistusten eli vaatteiden ja kenkien uusiosijoittelua kylmempiä kelejä ajatellen. En minä muuta taida jaksaa tai edes halutakaan jaksaa. Jotakin muonaa eli kasviskeittoa pitänee laatia. Kirjoittaakin pitäisi, ei vaan siinäkään ajatus laukkaa. Jospa saisi taas lääkityksen ajoitettua niin, että myös ajatusten puuhakkuus lisääntyisi sopivaan aikaan... Ei, ei minulla ole tylsää. Minulla on edelleen paljon lukemattomia kirjoja sekä paljon nettailtavaa. Pari asiallista asiaakin sopisi hoitaa, mutta kun ne jaksut eivät oikein riitä siihenkään asti. Eli vaihteeksi riitelemään residenssin lämpötilasta sekä niistä muutamasta puutoksesta, joita ei ole vuoden (!) aika ehditty korjata.
Mietin juuri, olenko enemmän laiska vaiko väsynyt? Taidan olla molempia. Ryömin vähän väliä sänkyyn lämmittelemään ja lukemaan kesken kiihkeimmän (köh) toimintasession. Tämä kylmyys ja kosteus kuulkaas syö naista eli aiheuttaa kivoja lisäsärkyjäkin ja varmaan myös sitä kautta väsymystä. Etsin katsokaas epätoivoisesti syytä olla tekemättä mitään.
Ai niin, ne taksomatkat olisi tosiaan syytä laskea tänään. Olisi kaksi ylimääräistä pakkomenoa tälle kuulle. Lisäksi normiostosreissut ja minusta tuntuu, että tällä viikolla pitäisi käydä kaupassa pariinkin kertaan. Tod.näk. huomenna (ja samalla Itelliaanossa) viimeistään. En minä tiedä, mitä oikein ajattelin torstaina – kuvittelin ostavani muonaa viikoksi. No, nyt ei enää ole hirveän paljoa, mistä riipiä! Tosin olen mussuttanut vähän väliä jotakin, mättöfiilis oikein päällänsä. Mutta kun on nälkä, en taatusti jätä syömättä! Lisäksi Belgan mukaan lähti jotakin pientä ja kyllä saimme lauantainakin aika vuoren muonaa kulutettua.
Eli tämmöistä taviseloa ja maanantaita taas vaihteeksi, tapahtumaköyhää ja hiljaista kuten aina. Onneksi, en minä suuria draamoja kaipaakaan. Ihan riittää naapurin koiran ulkoiluongelmat; nuori haukku on tajunnut, että pääsee ulos riittävän kauan huomauttelemalla ja vinkumalla isäntäväelle. Ja kukas muu häntäkään ulkona käyttäisi kuin talon emäntä. Naapurin leidi siis ulkoilee todella monta kertaa päivässä pienen lenkin karvakasan kanssa, välillä jo vähän työlästyneenäkin ,D
Welhotar taitaa mennä vaihteeksi pitkällensä kirjan kanssa, jospa siinä taas saisi tempaistua pienet uusiounet. Ihan vaan vaihteeksi, kun yö on ollut harvinaisen lyhyt tähän asti; olen noussut ylös kolme kertaa – ainakin – ja mennyt uudestaan unille. Hmph.
UNETOINEN WELHOTAR ON FLEGMAATTISTA SEURATTAVAA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti