Eipähän ole tullut siis tehtyä yhtään mitään mainittavaa. Kunhan olen vetelehtinyt, väittäisinkö vaikka suunnitelleeni erilaisia toimintoja. Valehtelisin, minä mitään suunnittele. Olen tosiaan vain nukkunut aina kun vähänkään siltä on tuntunut, välillä lueskellut ja nettaillut sekä kerran päivässä laittanut oikeaa apetta. Lisäksi sitten mussutellut jotakin vielä pitkin päivää, hmph.
Tänään kuitenkin lievästi aktiviteetteja, että pääsisi jotenkin normieloon taas kiinni. Paljon on pakattavaa ja postitettavaa huomiseksi. Ovat, pahus vieköön, jotenkin kasaantuneet tähän loppuviikolle. No, saan ne suoraan huomenna postiin, joten nou ongelmaa siinäkään. Lisäksi sain äsken laadittua taas yhden minua rassanneen kirjoituksen framille, ei paha sekään. Harmittavat nuo typerät jutut, jotka vaan jäävät roikkumaan. Roikkumaan lähinnä siksi, ettei niistä oikein keksi mitään hyvää joskaan ei myöskään huonoa sanottavaa – vaikeaa vakavasti suhtautua sitten objektiivisesti semmoiseen. No, se on nyt tehty ja yksi samanlainen enää jäljellä. Sitten tarjolla olisikin melkein pelkkiä herkkuja ,D Minä odotan!
Huomenna normiroudauspäivä kaikkinensa. Lutuisa, arvokas Toveritar on luvannut tulla avittamaan, ziitosta jo etukäteen. Selkä ei tunnu nimittäin kestävän enää oikein mitään. En tiedä, johtuuko se tuosta viimeisestä kaatumisesta. Olisiko vain (miten niin vain?) lihakset jumissa vai paheneeko tilanne suht reipasta vauhtia? Kuitenkin jo pelkkä käveleminen saa selän särkyilemään, nostelu sun muut aktiviteetit sitten jo kiljumaan ääneen. Olen nyt joutunut joka päivä troppailemaan normilääkityksen lisäksi myös vahvemmilla kipulääkkeillä, onneksi tosin vielä alemmalla annostuksella.
Muuten täällä ei ole mitään rapottavaa. Residenssissä on edelleen hemmetin kylmä, josko tänään kehtaisi jo soittaa huoltoyhtiöönkin asiasta. Tämä ei tod. ole mitään normaalia viileyttä enää. Viime yön nukuin 2.5 peiton alla eli kaksi täkkiä ja päiväpeitto. Hätinään tarkeni! Tässä kirjoittaessa näpit alkavat kohmettua puolen tunnin sisällä. Hitsi, täällä on kylmempi kuin ikinä Varastolla (haikailee!). Eilen pidin talvitakkia sisällä, siis tavallisten vaatteiden päällä, ainakin puoli päivää. Ei vaan tarkene ilman sitä. Pakko kaivella jömmaa, jos sieltä löytyisi jotakin järkevämpää lämmikettä päiväksi. Ja kuten jo kerrottukin, kylmä ja viima sekä säiden vaihtelu tuovat veikeän lisänsä erinäisiin särkyihin, juilimiseen ja kolotuksiin.
Tästä kirjoittaessa tulikin jo sen verran kylmä ja ensimmäisestä aamukaffestakin on jo aikaa, että taidankin mennä keittämään ison kupillisen kuumaa kaffetta!
POLKA, JOKA KÄRSII MYÖS KYLMÄHORKASTA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti