keskiviikko 7. joulukuuta 2011

EN MINÄ MITÄÄN TÄSSÄ...





kunhan olen lähdössä taas Varastolle. Varastopäivä, se viimeinen tällä viikolla. Mikäli ei muusta muuta johdu. Sitten olisikin taas puuhastelua suunnitteilla kahdelle päivälle eli asialista laadittuna – siis tehtävälista. Usch.



Sain sentään eilen tehtyä muutaman rästihomman. En kyllä niitä, jotka piti. Muuta tarpeellista ja aiheellista sekä asiallista kyllä - että edes jotakin. Kilti minä, kun kukaan muu ei kehu, pitää itse sitten. Lisäksi toisella korvalla totesin, että eilen oli tuttuja sekä linnassa että linnassa *muahahhaah*. Kunnon malmilaisena oli pakko todeta tuo :)



Taas ahittaa työpuolessa se, että taatusti tavaraa tulee liikkumaan reilusti. Hitsi, maanantaina tein jo melkomoisen työpäivän. Jos tämä tuollaiseksi menee, on pakko puhua asiasta Upolle. Toisaalta, tämähän on vasta totuttelua puolin ja toisin. Toisaalta on myös vuoden kiireisin aika, että sikäli... Kuulin jo, että joku oli myös kadehtinut minua (?!) ja ihmetellyt, miksi minä haluan jäädä osa-aikaiseksi, että minulla on varaa. Siis tämä oli ilm. luullut, että jään muuten vaan puolipäiväiseksi, en siis eläkkeelle (tai kuntoutustuelle). Vähän nyppi tuokin, oikeasti. Toivon vaan kovasti, että tämä jotenkin helpottaisi sekä minua että minua, fyysisesti ja psyykkisesti. Hirmuinen ahi iski nimittäin maanantai-iltana, aivan kammoittava! Jos talossa olisi ollut kirkasta viinaa, olisin kumonnut jokusen sammiollisen menemään. Ehkä onneksi ei ollut kuin vähän mietoja...



Lisäksi huomasin ansainneeni 50 juuroa myymällä yhden vanhan tavarani pois. Jep, hyvä minä. Sillä käy 1.5 kertaa kaupassa. Tai kaksikin kertaa, jollei täydennä varastoja. Ei paha ollenkanas. Taidan katsastaa jonakin vapaapäivänä lisää nuita varastoja, mitä kaikkea sieltä löytyykään. Tiedän, että paljon turhaa ja käyttämätöntä, josta osa on jo laitettu kierrätykseen. Osan voisi hyvinkin myydä, koska semmoistakin dii saiknia olisi ;D



Turhia pähkäilemättä kaffetta, mömelöt ja valmistautumaan Varastoeloon jälleen kerran. Nököä ja pluikasta, toivottavasti taksohärra osaa olla varuillansa.







HÄN JOKA TAAS MENEE, MUTTA AIVAN KOHTA JÄLLEEN TULEE!


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti