eli tänään töitä, huomenna on Yule – talvipäivänseisaus. Ei täällä kyllä mikään muu seisokaan *hyi, mitä te ajattelitte*. Tarkoitin tietysti töitä -> työt makaavat, palkka juoksee, ilma liikkuu, väki istuu ja kaverit juovat. Näin liikunnallisesti siis (wau, kerrankin poikkeava aloitus, eikö?).
Tänään myös annoin kertoa itselleni, että olisi suotavaa käydä Itelliaanossa noutamassa yksi tahi kaksi juttua... muistaakseni yksi. Samalla käyn toisessa kaupassa hakemassa kaffetta sun muuta pientä. Huomenna aamulla ajattelin käydä varsinaisissa ruokakaupoissa ja kirjastossa. Hyvin, hyvin aikaisin aamulla eli heti klo 9:n jälkeen, kun kirjasto ja kaupat ovat vain auki! Minen jaksa sitä härdelliä, joka joka paikassa näyttäisi ja kuuluisi olevan. Minä haluan vain tavalliset viikkomuonani sekä ensi viikon eväkset, en juuri sen kummempaa! Ja minun on ne saatava ilman minkäänlaista tappelusta tahi ressiä – muuten minusta tulee hyvinkin epämiellyttävä naishenkilö. Semmoinen, josta sitten saapi lukea numerolehtein otsikosta ja Ilma-Puudelista.
Varastolla on aivan hillitön työmeno, kun kaikki vähänkin lomaa tms. omaavat, perhettään suuresti rakastavat ja kunnioittavat, kaikki kunnon kansalaiset siis, lähtevät viettämään Pyhää Kulutusjuhlaa. Eli ei täällä ensi viikolla ole kuin perusmiehitys, se välttämätön eli minä ja pari muuta. Hyvä näin, kyllä tässä on väännettykin kaksi päivää ihan ilman kustaukojakin. Oikeasti! Maanantaina alkoi niskajumitus ja selkäkipu, eilen koipien kunnollinen kolotus ja yleisvetutus kipuineen ja tänään on vuorossa keskiviikon lopullinen repsahtaminen reponaiseksi. Lisäksi unet ovat edelleen lahjakkaasti kateissa. Jos joku näkee, saa palauttaa suoraan Welhottarelaan, ziitosta. Krääh – onneksi on vapaata pari päivää ja sitten se ylimääräinen maanantai, töitä pari päivää, vapaata ja kas, kohta onkin 1.5 vkoa lomaa. Minä vain odotan!
Eilen pääsin lopulta puhelimella Verokorttien Suurhaltian puheille (nettiverokorttipalvelu ei toimi!). Pyysin siis uudet verokortit, erikseen töihin, erikseen kuntoutustuelle. Saas nähdä, mitä tapahtuu – pahaa pelkään, että ei käy niin hyvin kuin joillekin. Mutta vaikka miten laskisin, kyllä sillä pitäisi (tuo -isi -pääte on aika pelottava!) pärjätä, kun nuukasti ju... siis käyttäytyy. Niidenkin asioiden pitäisi alkaa olla reilassa, työaika pitää vielä tsekata eli ohjelmeerata kulunvalvontaan, mutta se tehdään vasta ensi kuun puolella. Kerroinko jo, että laskennallisista syistä viikkotyöaika on 20.01 h :) Aika hupaisaa... jospa joku päivä voisi ihan tehdä sisään vaikka 5 minuuttia ja yllättää itsensä *muahahaah*.
Ei, ei minulla ole edelleenkään mitään veikeää tarinoitavaa tai kummallista kerrottavaa. Hyvin olen tosiaan luistanut kaikista sosiaalisista velvoitteista töissä, JEE minulle! Eikä muutenkaan ole tapahtunut mitään, siis kerrassaan mitään. Kissa makaa illat patterin päällä ja kuorsaa, siirtyy sitten baseen ja kuorsaa, herättää minut klo 2 – 3 (kun kuulee minun muutenkin olevan hereillä), vaatii kissinmaitoa ja pehmomuonaa sekä siivousta. Sen jälkeen makaa soffalla aamutirsoilla ja kuorsaa. Varsin mukavaksi on kissi elonsa järjestänyt – ja jos ei homma toimi, kunnon yökonsertti pystyyn tai mieluummin yösalaoksut, jotka aina tehoavat =P
Näin siis meillä, nytkin huutaa jolistaan jotakin... menen keittämään siis kaffetta ja antamaan elikolle sitä, mitä elikko nyt ikinä osaakin vaatia.
POLKA – ODOTTAEN VAPAITA, EI KYLLÄ MITENKÄÄN INNOLLA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti