että tietysti minä olen oikeassa, jos minua vituttaa – se ON äärimmäisen hyvä ilmaus esim. tälle aamuiselle. Taas pitää vaan yrittää jaksaa, vaikkei oikeasti millään enää pystyisi. Väsyttää ja särkee. Vituttaakin.
Eilen käytin kokonaista 5 minuuttia työhuoneen koristeluun. Jo SN siitäkin ehti sanoa, että "Ai, sulla on ollut aikaa...". Hah, pirulauta, eukko tulee joskus 2.5 h minun jälkeeni ja häntä on etsitty useampaan kertaan. Tein jo pois pinon hänen hommiaankin, kun eräällä ihmisellä oli oikeasti kiire niiden kanssa. Että semmoista! Minä nyt koristelen vielä tänäänkin, ihan piruuttanikin. On niin kiva, kun on ärtsyjä ja vähemmän ärtsyjä materiaaleja tarkisteltavana seinillä *punaliput liehuvat*.
Muuten voin vain sanoa, että onnekasta on se, että on viikon viimeinen työpäivä. Ehdin postiin asioille sekä kauppaan noutamaan painavampia vihanneksoja sekä jotain pientä varalle. Sitten saa vain olla, ihan koko illan. Ei mitään paniikkia, ei tarvitse mennä nukkumaan, jollei väsytä. Ei tarvitse pakkoherätä, jollei särje. Jos särkee, voi ottaa mömmöt ja painua uusiounille. Näiden vajaiden viikkojen parasta antia ovat keskiviikko-ilta, vaikka olenkin susiväsy sekä torstai, jolloin en tee yhtään mitään väkisin. Olen vaan ja möllötän! Siihen olen jo aikoja sitten antanut itselleni luvan. Voin minä kudelmoida kaikkia hienoja suunnitelmia, vaikkei niistä yksikään toteutuisi.
Vuodatuksessa on taas jotakin outoa, niinhän täällä aina. Lisäksi liikkeellä on taas himospämmääjä jostain nettipuodista, tai siis useammasta ilmeisesti. Joudun päivittäin poistamaan n. 10 omalaatuista kommenttia. No, ei se muuttamallakaan parane. Mieli tekisi, mutta siinäkin on taas oma vaivansa eikä minua nyt vaan satu sellainen vaiva ja puuhastus huvittamaan tippaakaan. Aika sillekin löytyy vielä joskus ja jostakin, sitten se yleensä tapahtuukin nopeasti ja empimättä. Niin minä yleensäkin omalaatuiset suunnitelmat toteutan :D Jää ainakin joillekin ihmettelemistä.
Kotitonttu minun mieleeni – kuva täältä.
Kuten jälleen huomaatte, pystyn jorisemaan tyhjästä ihan kuinka paljon tahansa. Tämä oli siis tämmöinen muodollinen päivitys. Päivän infona voin kertoa, että Malmilla on oikeita kotitonttuja. Olin toivonut yhdyttäväni jostakin Riitta Konttisen – Oma tie -kirjan edukkaasti. Ja kas, eilen kotitonttu oli ihan kirjakaupan kassissa tipauttanut sen postiluukusta. Voi onnekas minä – tonttu ja kaikki! En muuta Malmilta kyllä yhtään mihinkään! :D (Hmm. Tonttu väittää olevansakin zombi?!)
Sen kunniaksi vaffat kaffet ja mömelöt raakana, päälle pirisevää sihivitamiinojuomaa!
POLKA – MALMI ON TONTTUMAINEN ZOMBIEPAIKKA! :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti